torstai 28. helmikuuta 2013

Ei on ei

Inhoan inttäjiä. Ärsyynnyn sellaisesta ja varmasti jossain vaiheessa suutun, jos ei-sanaa ei haluta ymmärtää. Tympäännyn, mikäli kieltämistä ei muisteta. Mun mielestä sellainen ihminen on yksinkertaisesti tyhmä, joka jatkaa, vaikka on sanottu ei, jokin kielletty, jokin päätetty, jokin kerrottu. Lapsilta ja humalaisilta tai muuten "poikkeuksilta" ymmärtämättömyyden ymmärtää, mutta ei aikuisilta tai muutoin tiedostavassa tilassa olevalta. Kuinka vaikea voi olla tajuta, jos EI sanotaan? Miksi pitää jatkaa vääntöä, anelua, jankuttamista, vatvomista? Jos ihminen sanoo ettei aio asiasta enää puhua, silti joillekin tuottaa vaikeuksia ymmärtää tilanne. Mun mielestä ei:n ja kieltämisen tahallinen ymmärtämättömyys ja kaikenlainen inttämisjankkaaminen on epäkunnioitusta sanojaa kohtaan.
Inttämisen typeryys tuli mieleen, kun kuuntelin muuatta pariskuntaa eilen uimahallissa. Ihme ettei toinen heittänyt toista uima-altaaseen.

keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Isät kotiin lasten kanssa

Katselin puoli tuntia Areenasta melko typerryttävää Äidit töihin!-keskusteluohjelmaa, joka on ilmeisesti tullut eilen jostain torvesta. Sisälsi mm. vihaisia äitiaktiiveja sekä muutama mies, joista koti-isänä on ollut pari kappaletta. Jännittävä seurata ihmisten kehonkieltä. Huomaa heti sellaisen, joka on vimmainen oman asiansa ajaja, vaikkei olisi sanonut sanaakaan. Se ei kuitenkaan ollut pointti, vaikka melkoista kilpalaulantaa joiltain osin onkin. Itse ohjelma ei tarjonnut mitään, vain näkökulman jonka jo tietää olevan olemassa.

Jokainen perhe tietää itse mikä heille on parasta. Mielestäni siihen ei pitäisi valtiovalta puuttua kiintiöittämällä hoitovapaita, kuten jossain on ehdotettu(6+6+6-malli), ja joka ohjelmassakin tuli esiin useaan otteeseen. Kaiken pakottamisen sijaan täytyisi kannustaa ja tukea miehiäkin jäämään lastensa kanssa kotiin, koska ihan oikeasti siitä on hyötyä. Tämä ja moni muukin asia järkevöityisi, mikäli Suomessa olisi käytössä perheverotus. Nyt se menee poikkeuksetta kahden aikuisen perheessä niin, että mies käy töissä, nainen on kotona lapsen/lasten kanssa, koska miehellä on yleensä suurempi palkka ja se on "kannattavampaa".

Raivostuttavampia tapauksia keskustelussa oli Leo Stranius(niinkö ei ole suomea, ekoilua ei tarvitse survoa joka paikkaan), Eeva Kuuskoski ja Eva Hämeenniemi(MINÄ tiedän MINÄ olen sitä mieltä KOVALLA äänellä).

Pari poimintaa:
Eeva Kuuskoski: Tänä päivänä naisen euro on 80 senttiä.
Tulihan sekin sieltä ja ainakin kahdesti! Miksei kukaan kerro tälle naiselle kuinka käyttäydytään? Sitä ei ole puheen keskeyttäminen, päälle puhuminen, meuhkaaminen ja turhien asioiden joriseminen.

Äitiaktiivi Eva Hämeenniemi: Kotitöitä tekevä mies on seksikäs ja palkitsen häntä makuuhuoneessa.
Aha.

Ohjelmassa oli onneksi kiihkoilemattomia, järkeviäkin ihmisiä hyvin argumentein varustettuna, kuten Jouko Huttunen(isyystutkija), joku STTK:n tutkija, Johanna Lammi-Taskula(THL:n erikoistutkija) ja teiniäiti, jolla oli fiksuja mielipiteitä.

Tuli mieleen eräästä toisesta yhteydestä, että joillakin naisilla on luulo itsestään siitä miten vain he ovat ainoita oikeita lapsen kanssa kotona olemiseen ja heistä huolehtimaan. Käy ilmi itse ohjelmasta kuin ympäröivästä elämästäkin.

Kaikkein parhaiten elämässä selviää, kun oman puolison kanssa tekee päätökset ja ottaa huomioon mikä juuri meidän lapselle/lapsille on parasta eikä ota ulkopuolisia asioita vakavasti muuta kuin huvin kannalta. Meille parasta oli se, että jäin syksyllä(syyskuussako?) kotiin tytön kanssa vaimon mennessä töihin. Meille on nyt parasta olla kummatkin yhtä aikaa kotona. Kaikki mitä tehdään, on oikein ja paras meidän kannalta.

tiistai 26. helmikuuta 2013

Koska tyttöihin kohdistuva asenne

Usea tamperelainen lätkää seuraava isä tai äiti on kuullut lapsen syntymisen jälkeen kysymyksen tuliko pelimies vai lipunmyyjä. Jotkut taas ei. Ongelman ja sukupuolisensitiivisyyspotaskankin siitä voi repiä, jos on opiskellut naistutkimusta ja näkee kaikkialla naisten sortamista.
Aamulehti. Linkkiä blogiin en viitsi laittaa, löytyy helposti googlesta.
Tyttöjä ei saa pukea vaaleanpunaiseen eikä poikia vaaleansiniseen, koska se on stereotypiaa ja alentavaa tuollaiset tekstitkin. Voihan argh. Alkaa kuulostaa samanlaiselta vouhotukselta mitä Ruotsissa on usein.

Se mikä on varmaa niin Tampereen Ilves saa ilmaista mainosta kehnon taloudellisen tilanteen ollessa päällä. Hienoa!

Lisäys: Oma tytär tai mahdolliset pojat tai tytöt tai mitä milloinkin, ei tee mitään eroa arvostuksen kanssa. Sukupuolella ei ole merkitystä sen kanssa onko arvostettu. Silti kaikki sukupuolisensitiivisyyshapatus on vouhkaamista.

Lisäys 2: Ei ole olemassa tyttöjen tai poikien värejä tässä taloudessa tahi ajatusmaailmassa. Tyttärellä on vaatteita niin sinisinä, vihreinä, ruskeina, pinkkeinä, keltaisina, oransseina ja autokuoseilla ja milloin milläkin kuvioilla ja teksteillä varustettuna. Sama koskee lapsen harvoja leluja, ei ole tyttöjen tai poikien leluja, on vain leluja. Joita on tällä hetkellä: pehmopupu, dinosaurus tai lohikäärme, puinen mäyräkoira, muoviauto, selässä istuttava hevonen.

maanantai 25. helmikuuta 2013

Kaikkina niinä hetkinä

Sain iltapäivällä käsiini viime viikolla tilaamani kirjan Kaikkina niinä hetkinä. Kirjaa on saatavilla ainakin kirjakaupoista, minä tilasin Kympinlapset.fi-sivun kautta.
Jos mitään kirjoja ei osta ikinä, kannattaa silti tämä hankkia.

Sattumalta kuulin Yle Puheen Ajantasasta iltapäivällä kirjan toimittaneen Nina Kiiskisen haastattelun. Alkaen kohdasta 1.03, jos ei jaksa muita aiheita kuunnella.

Itse kirjaa en uskalla alkaa vielä lukemaan.

sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Poliisi käyttää liikaa voimaa

Monta kertaa erinäisten lehtien keskustelupalstoilla tavispentin tai perusmirkun mielestä väkivaltainen nisti täytyisi saada pelkästään käskyttämällä rautoihin. Toisaalta nistiin tai delirium tremensistä kärsivään ihmiseen käytettävät pakkokeinot ovat hyväksyttävämpiä, kuin vaikkapa teini-ikäiseen poikaan. Joka tapauksessa aina on joku siviilihenkilö, joka olisi tehnyt asiat paremmin ja tuntee tapahtumien kulun selkeämmin mitä asianosaiset.
- Poliisipartio käyttää etälamautinta tilanteessa, jossa kotibileissä 16-vuotias on uhannut tappaa, käyttäytynyt uhittelevasti ja ollut tottelematta poliisin käskyjä, on poliisi tuolloin käyttänyt liikaa voimaa.
- Mikäli teinipoika laitetaan rautoihin kahden konstaapelin voimin teinijuipin ollessa marketissa riehumassa, on poliisi käyttänyt liikaa voimaa.
- Mikäli joku riehuu asunnossa kirveen kanssa ja poliisi tekee vaarattomaksi kirvesmiehen etälamauttimella, taas jonkun mielestä poliisi käyttänyt liian järeää keinoa.
- Mellakoissa/kadunvaltauksessa/you name it anarkistit heittelevät poliiseja lasipulloilla ja tuhoavat omaisuutta, poliisit tälläävät riehuvat anarkistit bussiin rautoihin. Taas poliisi käyttänyt liikaa voimaa.


Poliisin toiminnasta määrää Poliisilaki. Jokainen poliisi on saanut peruskoulutusaikana runsasta opetusta turvallisiin hallintaotteisiin ja jokainen tilanne arvioidaan erikseen. Usein tilanteet tulevat hetkissä, jolloin tarpeellinen voimankäyttö tulee arvioida lyhyessä ajassa. Aina ensin käytetään pehmeintä keinoa, eikä amerikkalaisten leffojen tyyliin ensin ammuta ja sitten kysytä mikä ongelma. Eri voimankäyttöharjoitteita myös ylläpidetään säännöllisesti, että tulisivat rutiinina selkärangasta.

Poliisilla on oikeus käyttää tarvittaessa voimakeinoja uhkaavissa tilanteissa. Mikäli käsien lukitseminen selän taakse näyttää sivullisesta rajulta, se ei silti ole tarpeetonta voimankäyttöä, vaan tarkoituksena on turvata poliisin, riehuvan ja sivullisten henki tai terveys.

Eri tilanteet, tapahtumat ja paikat ovat aina arvoituksia. Koskaan ei voi tietää millaiseen tilanne ajautuu tai on ajautunut. Kotihälytys naapurin ilmoittamasta kovaäänisestä perheriidasta voi olla ajautunut väkivaltaiseen käytökseen, jolloin kenties vastassa on vaimo ja haulikolla tähtäysharjoitukset tai mies keittiöveitsellä varustettuna.

Lompakkovaras

Vapaa liikkuvuus EU-maiden välillä on räjäyttänyt maan taskuvarkaudet eikä asialle mitään ole tehtävissä, paitsi ihmisen ottaa itse huomioon omat turvallisuusuhkansa. YLE uutisoi eilen esimerkin yksistä turisteista, joka tällaista suorittaa. Puuroiselta videolta näkyi kolmen mieshenkilön eräs toimintamalli lompakon pöllimiseksi. Yksi on kyttäämässä kaupan kassan lähellä asiakkaan pankkikortin salasanaa, yksi tulee hetken päästä tuuppaisemaan tai aiheuttamaan hässäkkää, jolloin lompakko varastetaan. Hetken päästä mennään pankkiautomaatille puhaltamaan tiliä tyhjäksi kuinka paljon vaan pystyy.

Kovinkaan kummoinen ennustaja ei tarvinnut olla, kun rajatarkastuksien ym. muodollisuuksien poistumisen jälkeen pystyi helposti sanomaan, että tämänKIN kaltainen rikollisuus tulee kasvamaan. On helppoa tulla aamulautalla Helsinkiin, rötöstellä päivä ja lähteä iltapäivällä takaisin.

Keinona on ainoastaan kansalaisen oma suoja-apu. Pankkikortin pin-koodi näpytellään suojattuna, nostorajat minimiin, ei suuria summia käteistä mukana. Niin, ei se niin pitäisi olla, mutta on oltava, koska missään ei ole turvassa ryöstäjiltä ja muilta rikollisilta.

perjantai 22. helmikuuta 2013

Pakkosyöttäminen

Aamulehti uutisoi tänään perhepäiväkodin johtajan saamasta sakkotuomiosta pienen lapsen pakkosyöttämisestä pari vuotta sitten syksyllä. Johtaja on saanut Pirkanmaan käräjäoikeudelta muutaman sadan euron sakot lievästä pahoinpitelystä. Aiheestakin.

Teonkuvauksen mukaan ryhmäperhepäiväkodin johtaja tarttui lapseen ja asetti tämän istumaan syöttötuoliin. Lapsi käänsi ensin päänsä pois, mutta johtaja käänsi sen takaisin itseään kohti. Johtaja puristi ja painoi lasta leukaperistä niin, että lapsen suu aukesi. Sitten johtaja alkoi syöttää puuroa lapsen suuhun.
...
Tuomittu on ilmaissut tyytymättömyytensä tuomioon. 

Tuomittu on siis ilmaissut hyväksyvänsä lapsen pakkosyöttämisen, koska ei näe asiassa mitään väärää. Pari kommentoijaakin komppaa ryhmäperhekodin johtajaa ja pitää pakkosyöttämistä oikeutettuna. Surullista.

22.2.2013 08:42
Ei ole todellista! Mihin tämä maailma oikein menee kun yhteiskunta sakottaa lastenkasvatuksesta. Kuvatussa tapauksessa ei ole tapahtunut mitään väärää vaan lasta on kasvatettu siihen ettei voi valita mitä suuhunsa pistää ennenkuin ymmärtää sen vaikutuksen omaan terveyteen.

22.2.2013 08:25
Olisikohan tässäkin tapauksessa ollut vaan parempi jättää lapsi ilman ruokaa?
Siitä olisi sitten ollut taasen mahdollissus prosessoida kun ei ole syötetty ja saada korvauksia silloinkin!

Tästä syömisestä ollaan tehty todellinen ongelma. Teet niin tai näin, asia ei koskaan ole hyvin.
Heidän vanhempiensa mukaan pitäisi tarjoilun olla niin korkeatasoista ja lasten saada valita listalta!


Väkisin syöttämisessä ei ole mitään kasvatuksellista. Jos tenava ei syö ruokaa, sitten jätetään syömättä. Ruoka otetaan pois. Ei millään tavalla väkisin! Pakkosyöttämisellä ja kasvatuksellisella ruokiin totuttelulla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

Itselläni on jäänyt kansakoulusta yhden ainoan pakon jälkeen kammo. Opettaja käski juomaan maitoa. Maito oli huoneenlämpöistä ällöttävää, pahan hajuista, kuten maito lämmetessä on. En ollut muutoinkaan ennen koulua paljoa maitoa juonut, vaikka sitä kotona oli tarjolla, join mieluummin vettä. Koulussa mukillinen maitoa oli juotava, opettaja vahti vieressä ja painoi mukia kun kaksin käsin sitä yritin niellä. Opettaja oli julma, sanoi että juo poika juo tai tulee remmistä. Poika joi, nieli, silmistä tippui kyyneliä maidon maistuessa hirvittävälle. Sen jälkeen sitäkään vähää maitoa ei kiinnostanut juoda ja jäi kamala pelko pitkäksi aikaa opettajan toiminnasta.

Vauvan kastejuhla

Sunnuntaina on ystäväpariskunnan pienen vauvan ristiäiset. Vaimoni on toinen kummeista. Hänen täytyisi pitää sylissä vauvaa kastetilaisuuden ajan. Varmuuden vuoksi minä silti olisin se, joka lasta pitää tilaisuuden ajan sylissä. Se ei käy! Kuultuaan tästä pappihenkilö oli ilmoittanut, että lasta pitää sylissä virallinen kummi, ei varahenkilö tai muu asiaan littymätön. 

Minä olen tietysti asiaan liittymätön, kun en kuulu enkä ole kuulunut kirkkoon eikä minua ole kastettu, konfirmoitu tms. rituaalia. Silti tai ehkä juuri siksi uskon Jumalaan ja muuta sellaista, joka toimii peruspilarina kaikelle elämässäni. Uskoni on kuitenkin henkilökohtainen, en koe halua alkaa käännyttää possea tai muutoinkaan saarnaamaan mistään saati paheksumaan toisten arvomaailmaa. Mun näkemyksen mukaan jokainen on samanarvoinen.

Lähti kauemmas radoiltaan, mutta jännittävää, kun en kelpaa sijaistamaan kahden viikon päästä synnyttävää puolisoani, jota tällä hetkellä puolen tunnin seisoskelu väsyttää ja muuta sellaista, saati että hän jaksaisi pitää viiden kilon painoista möllykkää turvallisesti sylissä toimituksen ajan. Entä, jos tilanne olisi sellainen, että vauvan jokainen kummi sairastaisi vaikkapa MS-tautia tai nivelreumaa eikä kukaan jaksaisi lasta pitää sylissä? Lattialleko lapsi laitettaisi kastettavaksi? Vai kelpaisiko siinäkään tapauksessa "ulkopuolinen" lasta pitelemään, kun kummit tekisivät mitä kummit tekevät.

Ystäväpari oli tehnyt ratkaisun kuultuaan papin ehdottoman ja joustamattoman mielipiteen. Pappi vaihtoon! Ihminen oli hieman nikotellut, koska on aiemmin vihkinyt heidät ja kastanut perheen kaksi muuta lasta. Nyt vauvan kastaa pappi, jolle ei tuota ongelmia, että lasta pitää sylissä luultavasti ei-kummi eli minä. Lapsen toinen kummi on sellainen, joka ei pysty tällä hetkellä kantamaan mitään, joutuu käyttämään jalkoinaan pyörätuolia ja puolisoaan kantajana.

Onneksi evankelisluterilaisessa kirkossa on paljon enemmän hyvää kuin huonoa. Silti tuli hetkiseksi tylsä olo, kun kuulin papin sanomisista. Mitä lähimmäisenrakkautta sellainen on, että kummin täytyy olla fyysisesti kykeneväinen, jotta voisi lasta sylissä pitää.


keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Vauvan kantoliina

Vaimoni olisi saanut tutultaan vauvan roudaamiseen tarkoitetun kantoliinan opastusta joku aika sitten, mikäli rouvani olisi halunnut. Ei hän halunnut, koska meiltä ei sellaista asiaa löydy. Tutun mielestä sellainen tarvitaan, koska nyt lapsiluvun kasvaessa on se huivi kamalan kätevä vauvan rahtaamiseen kaikkialle. Lisäksi kantoliina kasvattaa vauvan turvallisuuden tuntua ynnä muuta kiintymyysvanhemmuusdiibadaabaa mikä on tiedostavien täydellisten vanhempien ohjenuora hieman kaikessa. 

Puolisoni kertoi suoranaisen tyrkyttämistilanteen olleen vaivaannuttava, tuttu ei olisi millään halunnut tajuta, ettei meille tule sellaista emmekä aio hankkia. Hän(vaimo) oli kertonut ihmiselle, että meillä on entuudestaan lapsen rahtaamiseen tarkoitettu selkärinkka, että se on todettu parhaaksi vauvan kuljettamiseen ulkotiloissa, jos ei ole mahdollista käyttää rattaita tai vaunuja. Sisätiloissa jaksamme nostaa/sylittää lasta ilman liinoja, lisäksi se liina lapsineen on taatusti epäkäytännöllinen esimerkiksi ruokaa laitettaessa. Tuttava oli asiasta hieman tuohtunut, koska onhan se kantoliina kaikista paras vauvan kanssa toimimiseen! Tarina jatkui, mutta tuossa se tuo jo tuli. Näitä yhden oikean asian ihmisiä riittää iloksi kanssaihmisellekin.

Minun mielestä vauvan kantoliina on ihan törkeän ruma! Liinan rumuus ei tietenkään ole syynä sille miksei olla sellaista hankittu eikä luultavasti tulevaisuudessakaan hankkimaan, mutta voihan senkin mainita. Kätevä luultavasti ja kaikkea muuta autuaaksi tekevää, mutta nykyinen lapsemme on jaksettu kantaa kaikkialle mainiosti ilman apuvälineitä eikä hän ole jäänyt vaille läheisyyttä ja lämpöä, joten tuon harjoittelukappaleemme perusteella uskallan olla sitä mieltä, ettei meillä tarvita moista rääsyä. Toiset tekevät kuinka tahtovat, mutta kaikenlaisen tyrkyttämisen voisi jättää väliin. Koskee mitä tahansa asiaa.

Samainen ihminen oli kertonut mielipiteensä kertakäyttövaipoista, mutta tässä vaiheessa rouvani oli lähtenyt pois tilanteesta.

Herne nenään, mutta lautasella sellaista ei näkynyt

Sain kuulla jotain suunnattoman raivostuttavaa eilen iltapäivällä. Pihisin ja kihisin ihmisten törppöydestä niin etten tiedä kuinka päin olisin suuttumisen takia.
Lapsi oli joku tovi sitten isovanhemmillaan hoidossa, he olivat käyneet kylässä paikka öössä. Paikka öön ihminen tietää varsin hyvin lapsen ruokavalion olevan lihaton ja ilman teollista lisäainekuraa(piltit ja bonat olisi taatusti ihan ok-kamaa, mutta miksi sellaista kun on loistava mahdollisuus tehdä lapselle kaikki itse). On sitä silti toistuvasti välillä ärsyttävästi kritisoinutkin ettei lapsi muka saisi tarvitsemiaan ravintoaineita ja hän kärsisi puutostaudeista, jos ei nyt, niin pian. Muuta perustetta nillitykselle ei löydy kuin typerä näkökulma siihen että kasvissyönti ei täytä vatsaa ja ravintoainesuosituksia.

Tämä nillittävä ihminen oli muussannut lapsellemme ruokamättöä, jossa oli ollut lihaa. Vaimon äiti oli ymmärtääkseni vielä varmistanut ettei ruoassa ole mitään epäsopivaa, kuten helposti allergisoivia ja vauvaikäisillä vältettäviä aineita. Ei ollut, lapselle ruokaa suuhun. Mutta tyttömme ei ollut halunnutkaan syödä, oli sylkenyt ruokaa, ei ollut suostunut sitä nielemään. Mikä on todella harvinaista, yleensä hän syö kaiken mitä tarjotaan. Tällä hetkellä en edes tiedä miksi kyläpaikassa lapselle oli haluttu tarjota ruokaa, varsinkin kun hänellä on kylään/hoitoon mennessä ikiomat ruoat mukana kuten muillakin vauvoilla. No, se siitä. Lapsi ei ollut syönyt kuin korkeintaan lusikallisen, koska ruoka oli kaikesta päätellen pahaa.

Eilen iltapäivällä sain kuulla paikka Öön ihmiseltä vahingoniloisesti "Hyvinpä teidänkin tytölle liha maistui! Kyllä kasvava lapsi lihaa tarvitsee! On se niin, että lihaa täytyy lapselle tarjota eikä leikkiä lapsen terveydellä kaiken maailman höpötys ruokavalioilla...Kantsisi alkaa totutella liharuokiin, kun meilläkin hän selkeästi halusi syödä..."

!!%"¤()==?#"Q=??=)(JJKJLAP ÄRRR! Hermostuin ja suutuin aika tavalla. Olin ensinnäkin vihainen siitä, että henkilö suurella ilolla ja päänaukomistarkoituksella paria viikkoa myöhemmin ilmoittaa miten on saanut vauvamme syömään hänen tekemää kuraruokaa. Toiseksi sen takia, miksi elämäntapaa(väärä sana, mutta en parempaakaan keksinyt, vakaumus kuulostaa väärältä myös) ei viitsitä kunnioittaa vaan tieten tahtoen toimitaan kuin idiootti tietäen sen olevan väärin ja vastoin sitä mitä ylläpidän vaimoni kanssa. Eihän pähkinäallergisellekaan törkätä tahallisesti pähkinöitä ruokaan tai maitoallergiselle juoteta maitoa. Ärsyttävää! Olen vieläkin niin vihainen, varsinkin, kun ihmiselle ei mennyt vieläkään kaaliin se, että hän teki väärin sanoessaan lapsen mummolle, joka oli varmistanut ettei soseessa ole mitään mitä ei pitäisi ja että on väärin vain tuollainen idiotismi.

Tyttäremme ei syö lihaa, tietysti saa syödä sitä sitten mikäli tahtoo ja siltä tuntuu. Jos hän tahtoisi syödä nytkin, senkun syö, mutta lapsen äidin tarjoama lihapulla ei ole kelvannut, kuten ei myöskään muukaan liharuoka, jota vaimo silloin tällöin itselleen tekee. Tietämättömillä ihmisillä on varmasti ennakkoluuloja, mutta sivistykseen kuuluu olla olematta typerys. Olenhan minäkin kuullut koko ikäni erinäistä päänaukomista ja saivartelua siitä miten porkkanaa syömällä ei jaksa tai kasva. No eipä kasvakaan, siksi syön paljon kaikkea muutakin kuin juureksia. Lapsen ruoka-asiaan ei liity mitään sen ihmeempää. Haluamme ruokkia lasta mahdollisimman puhtailla raaka-aineilla ilman lisäaineita. Lapsi syö ja kasvaa, koska saa monipuolista ja maistuvaa ruokaa, jota hän mielellään syö.
Liha ei ole ihmiselle välttämätöntä, proteiinia ja rautaa saa paljon paremmissa muodoissa kasvikunnan tuotteista. Lisäksi hän syö maitokunnan tuotteita, aivan kuten minä tai vaimo. Ravitsemusterapeuttina toimiva ystävä on myös todennut syöttämämme ruokavalion olevan riittävää ja monipuolista. Vahinko, että hiemankaan normista poikkeava on suuri ja pelottava asia. Eikä koske pelkästään ruokavaliota, joka lopulta on aika pieni osa elämää.

Suututtaa ihmisten typeryys!

tiistai 19. helmikuuta 2013

Omituisuus

Katselin tovin TV1:n Puoli Seitsemää. Siinä selvisi melkein uutuusasiana mulle, että Suomessa lääkärillä on oikeus kieltäytyä tekemästä poikalapselle tai -vauvalle uskonnollisesta syystä ympärileikkausta ellei ole lääketieteellistä syytä.
Samaan aikaan eduskunnassa Kokoomuksen Sanni Grahn-Laaksonen kehoittaa hoitajia ja lääkäreitä valitsemaan muun työskentelyalan mitä tulee siihen ettei abortin teosta voi kieltäytyä vakaumuksensa takia sen tarkemmin raapimatta enempää.

Mun mielestä on aika jännittävä ero.

Jääkiekko on herrasmiesten laji





Ja ääliöt katsojat taputtavat ja hurraavat, kun lätkäkaukalossa tapellaan. Noloa.



Tämä oli absurdiudessaan huvittava. Muistaakseni neuvostoliittolaiset miliisit joutuivat tulemaan paikalle ämppärit ojossa lopettamaan tappelun. Kylmän sodan meininkiä.

Väkivalta ei kuulu jääkiekkoon eikä tappelut.

maanantai 18. helmikuuta 2013

Älä kadehdi maalaista tai puhu typeristä kaupunkilaisista

  • Mikäli alkutuotanto ajetaan Suomessa alas, on se suuri virhe. Mistä ruokaa saa mahdollisten katastrofien tai muun poikkeustilanteen aikaan? Hyvänä esimerkkinä tuhkapilvi ja parin viikon lentokielto muutama vuosi sitten. Kriisien sattuessa Ranska tai Saksa ruokkivat omiaan, korkeintaan kalliilla myyvät ulos. Siksi maataloustukia, siksi mahdollisimman korkea omavaraisuusaste! Tukiaisista ja muusta maatalouden helppoudesta vinisevät voivat vapaasti ottaa kokeeksi vaikkapa hehtaarin maata, muokata se viljelykelpoiseksi, saada siemen kasvamaan ja kerätä siitä sato.

    Maaseutua tarvitaan, nimenomaan elinvoimaista maaseutua.

  • On järjen vastaista kasvattaa ruokaisilla pelloilla viljaa energiaksi polttolaitoksiin. Jos pelloilla kasvattaa ylipäätään mitään, on se vaan yksinkertaisesti typerää tällätä bioenergiaksi. Taas järjetön maatalouspolitiikka syynä. Viljan hinnan pörssikeinottelu on syvältä. Viljelijän tulee saada tuotteestaan kelpo hinta. Suomalainen energiapolitiikka on järjenvastaista, kiitos hallituksien typeryyksille ja ääripäiden takia tehdyille kompromisseille.

  • Maaseudulla asuminen kannattaa. Kaupungissa palveluiden lähellä asuminen kannattaa. Landella tuskin asuu sen onnellisempia tai onnettomampia ihmisiä, mutta kaikenlainen kaupunkilaiset vs. maalaiset-ajattelu on turhaa, joskin ihan hauskaa toisinaan. Kukaan ei pakota asumaan päällekkäin kerrostalossa äänekkäässä naapurustossa ja kärsimään unettomuudesta. Kukaan ei pakota ostamaan kyläkoulua keskeltä ei mitään ja käyttämään kaikkia rahoja sen remontoimiseen, lämmittämiseen ja ylläpitoon, sitten inistä, kun rahat on loppu. Se ei ole mikään sankariteko, vaan oma valinta tai valinnattomuus. Ei ole mitään hypettämistä siinäkään, että retostelee miten kolmihenkinen perhe asuu yksiössä ja tulee toimeen mahdollisimman vähillä neliöillä. Maailma ei pelastu tai ole pelastumatta sillä, että survoo itsensä yhteisölliseen kerrostaloon pieneen luukkuun olemaan parempi ihminen.
    Kumpikaan vaihtoehto ei ole toista parempi. Maalaisten ei kannata kadehtia kaupunkilaisia eikä päinvastoin. Vaikka kivaahan se usein on.

Kaikesta paljon tiedän enkä silti oikein mistään.

Ennen kaikki oli paremmin

Ennen

lapset käyttäytyivät kunnolla,
ihmisiä autettiin, ketään ei jätetty pulaan,
kouluissa ei ollut levotonta,
nuoret miehet eivät menneet sivareiksi, vaan kunnolla armeijaan, jossa kuume mitattiin oikeasta paikasta ilman kitinöitä eikä ollut kukka _hattu _täti elisapet treeniä, joka vaati vessoihin ovet ja puuttui simputukseen,
ruoka oli parempaa,
autot kestävämpiä,
kesät lämpimämpiä ja talvet parempia, luntakin oli enemmän ja aurinkoa,
entisajan nuoriso ei juopotellut tai ainakaan tapellut snagareilla saati järjestänyt tuhoa aiheuttavia kotibileitä,
vanhemmilla oli enemmän aikaa lapsilleen,
ei tarvittu kännyköitä,
tiestö oli paremmassa kunnossa,
ihmisillä oli aikaa eikä ollut kiirettä,
ei ollut nirsoja kasvissyöjähippejä, vaan syötiin mitä oli tarjolla.

Jne jne jne.

Sellaista, joka jauhaa ettei ennen ollut ongelmia tai kaikki paremmin, kutsutaan monesti dementikoksi.

Ainakin yhdessä asiassa kärjistetyissä väitteissä olen eri mieltä, nimittäin tienhoitoasioissa ym. infrastruktuurissa. Ennen yksityistämiskilpailutusjärjettömyyttä valtiolla oli oma laaki, joka asiaan ja hommat hoituivat. Esimerkiksi Tvl/Thl aurasi ja hiekoitti, asfaltoi ja tasoitti kuopat. Sama koskee muitakin asioita, jotka on joku järjetön ällitälli keksinyt, että pitää kilpailuttaa kaikki.

sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Asiantuntija asialla

Syy löytyi naisen miesmäisyydestä
Työssään Löf on huomannut, että pettämisen syyt eivät aina ole niin selviä. Hänen asiakkaakseen tuli nainen, jonka mies oli pettänyt tätä 20 vuotta. Pari oli käynyt terapiassa, mutta mies oli palannut pian rutiineihinsa. Nainen oli tyrmistynyt.

Ahaa, melkein uusi juttu, että toisen ihmisen jokin ominaisuus on syy sille, että joku käy vieraissa. Naisen miesmäisyys syynä? Jos nainen kävisi muilla main, ehkä "asiantuntijan" mielestä syy on silloin naismaisessa miehessä. Hah. Mitä on miesmäinen käytös tai naismainen? Ihmissuhdevalmentaja? Asiantuntija? Juu. Vielä enempi olisin tyrmistynyt, että joku viitsii katsella 20 vuotta vieraissa käyvää puolisoa. Joskus ihmisen typeryydellä ei ole mitään rajaa.

Kuulin muutama viikko sitten vieraissa käymisen perusteena ja oikeutuksena olleen lasten korvakipukierteen ja valvotut yöt. Ihmisen typeryydellä vain taivas on rajana.

edit 16.54 IS teki sen jälleen, muutti jutun sisältöä radikaalisti, ilmeisesti klikkejä tuli jo riittävästi. Itse sisällöllä ei ole suurta merkitystä, mutta kertoo Ilta-Sanomien "tasosta".
Välimuistista löytyy kello 10 kirjoitettu juttu:

 - Syitä on monia, mutta ne perustuvat aina siihen, että etsimme jotain mitä emme koe saavamme, Löf toteaa.

Työssään Löf on huomannut, että pettämisen syyt eivät aina ole niin selviä. Hänen asiakkaakseen tuli nainen, jonka mies oli pettänyt tätä 20 vuotta. Pari oli käynyt terapiassa, mutta mies oli palannut pian rutiineihinsa. Nainen oli tyrmistynyt.

- Selvisi, että nainen oli pienestä pitäen käyttäytynyt hyvin miesmäisesti, koska sitä pidettiin hänen perheessään suotavana, Löf kuvailee.

Ratkaisu syntyi, kun asiaa katsottiin perinteisten kehysten ulkopuolelta: koska pettäjämies koki jollain tasolla olevansa suhteessa "miehen" kanssa, hänenkään emotionaaliset tarpeensa eivät täyttyneet suhteessa.

Tilannetta ryhdyttiin muuttamaan miehen tarpeista käsin.

- Jo viikossa tuli tieto siitä, että kun nainen uskalsi olla oma itsensä - nainen - ja kaikki muuttui. Nykyisin pari on totaalisen rakastunut, ensimmäistä kertaa kunnolla koko suhteensa aikana, Löf iloitsee.

torstai 14. helmikuuta 2013

15,50 € syytä miksei Citymarket

Tämän verran olisi pitänyt maksaa
- Almondy sitruunajuustotorttu plussakortilla 3,99€
- Broilerin rintafileleikkeitä 5,95 €
- Voipaketti 2,50 €
- Jauhelihaa 6,95 €/kg
- Rahka 1,45 € x 6
- Appelsiini 0,95 €/kg
- Vaippapaketti 12,95€
- Hälsans kök sesamnugetit 4,25 €
- Maustamaton jogurtti 1,95 €

Kaikissa noissa virhe! Ostosten loppusummaan teki 15 euron 50 sentin ylimääräisen hinnan, joka piti erikseen käydä asiakaspalvelussa lunastamassa. Kuka jaksaa olla yhtä tarkka mitä minä? Juustotortun hinta oli liki kuusi euroa, jauhelihan kilohinta olikin 8,95 jne. TOSI hyvä kauppa, not. Hetken teki mieli jättää kaikki tavarat kauppaan ja vaatia tyyppejä lunastamaan ne takaisin, mutta oli tarpeeksi vaikeaa mun selvittää noita hintoja eikä se tuskin olisi edes onnistunut. Ärsyttävää tuollainen.

sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Älä ota sitä vakavasti

Heh, yksi mun lempiblogeihin kuuluva on taas asian ytimessä. Pelottavia esimerkkejä on muitakin, kuten

- Kalorilaskuriblogit. Sellaiset, jotka ovat päättäneet muuttaa elämäntapansa epäterveellisistä terveisiin. Valitettavasti sellaisten energiayksikkönatsien osumalinjalle osuu kaikki. Blogi löytyy yleensä nimellä Kunnossa kaiken aikaa, Terveellinen elämäni, Aamulla salille ja illalla syön olkia rahkalla. Toivottavasti tuollaisia ei ole olemassa tai jos on, luultavasti sopivat kategoriaan. Pelottavaa on se, ettei laskija tajua itse tyrannisoivansa koko perhettään tai sukulaisia kalorishaissella.

- Kirja-arvostelublogit. Jos elämässä ei ole muuta tekemistä kuin kirjojen lukeminen ja korkeakylddyyri, hyvin menee. Yhtä kärkäs mielipide kuin mitä ne jotkut spedet ovat jauhaneet, kun ovat tulleet selittämään omaan näkyvään blogiini ettei mulla ole elämässä ja päässä muuta kuin urheilu. Huom. En ajattele niin. Huom 2! En pidä kirjojen lukemista huonona asiana ollenkaan, mutta jos se tekee ylimielisen ja näennäisesti paremman ihmisen, josta pitää pauhata joka käänteessä, on kirjojen lukeminen eli kirja-arvostelublogi silloin pelottavaa.

- Sisustusblogit. Tunnistaa korkearesoluutioisista mustavalko/värikuvista ja yksityiskohdista design-esineissä. Tekstiä ei yhtään, korkeintaan lause tai kaksi, kuvia jotakin sata per sivu. Kodin asuntojen ikkunoissa ei ole yleensä verhoja, värimaailma on valkoinen tai musta tai mustaa ja valkoista ja ei muuta. Ja juu, tykkään sisustuksesta ja kivoista kodeista, mutta omaani en tälläisi näkyville. Joidenkin ihmisten käsitys yksityisyydestään on yleensä sisustusblogeissa hukassa. Pelottavaa.

- Raskaus/vauvablogit. En perustele.

- Elän minimalistista slowlife downshift-elämää ja raportoin miten kasvatan talven perunat kerrostalon parvekkeella-blogit ja muistan toitottaa kuinka paha asia on, jos ajaa autolla tai ostaa kaupasta appelsiineja tai... Näiltäkin loppuu asia kesken ja lopulta on samaa jargoniaa. Pelottavaa. Ja huom taas. Minimalistininen slowlife downshift-elämä ei ole huono asia.

HS

Luin Hesaria, kuten joka aamu. Tuntuu, että siellä on entistä enemmän juttuja, jotka kertovat oikeista, vaikeistakin aiheista ja asioista, mutta silti nimettömästi tai nimi muutettu-tyyppisesti. Aivan kuin Helsingin Sanomilla olisi juttuaiheet lopussa tai ettei löydy haastateltavia, joilla olisi rohkeutta antaa asialleen kasvot. Ihan taatusti sellaisiakin olisi.
HS on jäänyt kiinni ainakin kerran plagioidusta jutusta, mulla tulee nimi muutettu-jutuista joskus mieleen onko tuokin kopioitu brittimediasta. Lisäksi nimi muutettu-puuhastelu antaa toimittajalle liikaa valtaa sen suhteen, että kirjoittaja voi suoltaa omia mielipiteitä rivien väleihin, kun ei voi siltä nimi muutettu-tyypiltä tarkistaa.
Mun mielestä se on huono asia.

Lisäksi Hesarissa on liikaa underground-kamaa tyyliä "Harrastin vuodessa seksiä 1000 ihmisen kanssa ja kerron siitä julkisesti" tai "Elin 29 päivää korsi suussa, tein siitä raportin" tai "Riisuin vaatteeni ja viskoin ne Gangesiin, nyt olen ilman vaatteita".
Mun mielestä se on huono suunta.