sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

Vuorotyömarttyyrit

Suomessa joka neljäs työtä tekevä tekee vuorotyötä. Se on paljon se. Minäkin olen yksi heistä silloin kun en ole kotona hoitovapaalla. Vuorotyö on välillä raivostuttavan uuvuttavaa ja yövuoron jälkeen saattaa olla pää sekaisin seuraavan päivän. En ole kuitenkaan koskaan muuta toivonut tekeväni. Joskus, välillä usein se tympäisee, mutta ei se muiden ongelma pitäisi olla.

Osa vuorotöitä tekevistä ei muuta kuin valita ja koko ajan. Milloin viikonlopuista, jolloin on kiinni töissä, jouluista ja juhannuksista ja muista päivistä jolloin kukaan ei ajattele perheellisiä vuorotyöläisiä, kuinka he joutuvat eroon perheestään kun tavalliset ihmiset saavat viettää juhlia kokonaisena. Yleensä vuorotyövalittajat ja pyhäpäivien uhrit ovat hoitoalalla tai paperimiehiä. Yleensä vuorotyöuhrivalittajat nousevat poteroistaan näinä aikoina, kun on pitkiä vapaapäiviä.

lauantai 30. maaliskuuta 2013

Perinteet ja juhlapyhät

En oikein jaksa ymmärtää miksi jotkut voimakkaasti vinkuvat siitä, kun kirkolliset juhlapyhät näkyvät niin voimakkaasti yhteiskunnassamme. Meuhkaavat kuinka heidän ateisteina tai muina nisteinä täytyisi saada olla uskonnolliselta hapatukselta rauhassa. (Osa porukasta on luultavasti niitä jotka vaativat saada kirkkohäät mutta ilman virsiä)
Suomessa on uskonnonvapaus. Suomessa on vapaasti oikeus harjoittaa uskontoaan, oli se mikä tahansa ja myös ateismi tms kuuluu siihen. Kukaan ei pakota viettämään joulua tai pääsiäistä, jos ei huvita. Samalla on myös oikeus viettää joulua tai pääsiäistä. Uskonnolliset pyhät tuovat katkoksia arkeen, onko se sitten hyvä tai huono asia, siitä saa olla kukin tahollaan omaa mieltä. Mun mielestä se on vain hyvä asia.

Muistan ajan jolloin jouluna ja pääsiäisenä joka paikka oli kiinni ja hiljaa. Mikäli ennen pitkäperjantaita ei muistanut käydä hankkimassa riittävästi ruokaa, marketit eivät avautuneet ennen tiistaita(en ole täysin varma olenko elänyt aikaa jolloin kolmaskin pääsiäispäivä oli säpit kiinni-päivä). Radiosta kuului ainoastaan hartauksia ja virsiä. Sanomalehdet eivät ilmestyneet. Elokuvateatterit oli kiinni. Toista on nykyään, mikään juuri ei hiljene paitsi valtion virastot ja posti.

Mun mielestä perinteistä on hyvä pitää kiinni. Ei se ole keneltäkään pois. Jos kansalaisilla on ollut tapana käydä joulukirkossa, ei sen luulisi haittaavan ateistin tai uskonnottoman elämää.

perjantai 29. maaliskuuta 2013

Intersukupuolinen vauva

Tehyn lehden juttu

Jutussa on "vastakkain" kahden eri näkemyksen omaavat kirurgit. Ihan kiinnostava juttu, jos kiinnostaa. Luin tuon joskus loppukesällä siskolleni tulleesta Tehy-lehdestä. Tuli mieleen aamulla, kun luin Hesarista jutun, jossa nuori ihminen on käymässä läpi korjausprosessia.

Muistan ihmetelleeni, kun mun syntymätodistuksessa on kohta sukupuolta ei tunnistettu, siis yhtenä vaihtoehtona. Mulla rasti on laitettu poika-kohtaan. :-] Teininä mietin, että mikähän se sukupuolta ei tunnistettu-kohta on. Eipä sillä, ei mulla kovin suurta tietämystä ole vieläkään enkä mielestäni tunne ketään aikuista intersukupuolista. Toisaalta ei silläkään ole väliä. Mielestäni elän siten, etten jaottele ihmisiä sukupuolten mukaan sen ihmeemmin. Toki ajattelen ihmiset miehinä tai naisina, tyttöinä tai poikina, mutta ei se ole mikään hallitseva asia tai jos en saa selvää onko joku mies tai nainen, ei väliä.

Ystävä sai muutama vuosi tai ihan hetki sitten vauvan, jonka sukupuolta ei kyetty selvittämään. Heidän "tarinassa" olen päässyt hieman syvemmälle mitä se käytännössä tarkoittaa, kun lapsen sukupuoli ei ole täysin selvillä. Tarkoittaa oikeastaan ei mitään, joka taasen johtuu lapsen vanhempien lunkista asenteesta asiaan - tärkeintä, että lapsi on terve. Mielestäni se oli vanhemmille aluksi pieni shokkikin, mutta saattoi johtua ympäristön hassusta suhtautumisesta asiaan, joka ympäristölle suotakoon. Käsittääkseni ja tiedänkin, että vanhemmat eivät tule tekemään asialle mitään ja että lapsi saa päättää itse aikanaan miten hommat etenevät.

Muistan kun joku ihminen sanoi mulle joskus jossakin yhteydessä, että pitää ajatella vanhempien tuskaa mikä tulee, kun vauva onkin molemmilla sukupuolielimillä varustettu tai ole selviä piirteitä kummastakaan. Että sen takia pitää leikata mahdollisimman pian vauva joksikin sukupuolen edustajaksi, jotta vanhemmat saa jatkettua elämää vauvansa kanssa normaalisti. Vanhemmat ovat alleviivattuja, koska mua jurppi ko. ihmisen ajattelutapa siitä etteikö lapsella olisi mitään oikeuksia. Toki vanhemmille täytyy tarjota tukea asian kanssa elämiseen, mikäli se herättää huolta, surua tai muuta negatiivista, josta ei pääse yli.

Sitähän tuo vallitseva käytäntö kai on, että vauvan sukupuoli päätetään varhain ja sitten leikkaus. Onneksi on Mika Venholan kaltaisia viisaita kirurgeja, jotka eivät pidä is-vauvaa sairaana tai kummajaisena vaan nostavat julki esiin intersukupuolisina syntyneiden vauvojen oikeudet. Mun mielestä vanhempien tai lääkärin tehtävä ei ole päättää kumpi lapsesta "tehdään".

Pääsiäismunasuositus



Jotain täydellisen hyvää. En juurikaan suklaasta tai muusta hyhmästä pidä, mutta tämä laittoi makunystyrät kiljumaan lisää. Ei niitä kykene kuin yhden syömään, mutta ei enempää tarvitsekaan. 
Hyvää.

torstai 28. maaliskuuta 2013

Mitä Google Readerin tilalle?

Kirjoitin näin Googleen toivomuksena löytää muiden rss-feederiä kaipaamaan jäävien ehdotuksia ja vinkkejä erinomaisen syötteenlukijan tilalle, joka muutaman kuukauden päästä lakkaa olemasta.

Mulla "vaatimuksena" on, että syötteet saisi synkattua vaivattomasti puhelimen kanssa, aivan kuten Google Readerin kanssa nyt. Syötteenlukijassani on n. 100 eri syötettä. On urheilublogeja ja tavallisia blogeja, eri sivustoja ja paikkoja, joita on tosi kätevä seurata lukijan kautta. Moni sivu ei ole tallennettuna kirjanmerkkeihin, joten syötteenlukija on merkittävä pankki siltäkin osin.

Ensimmäiseksi tuli vastaan Feedly. Kuulemma puoli miljoonaa on vaihtanut GR:n siihen. Siitä on saatavilla palikka Firefoxiin eli selaimeen, jota tietokoneella käytän. Lisäksi ohjelma löytyy Appstoresta, joten oletettavasti saisin luuriin synkronoitua tietokoneella käytettävät syötteet. Täytyy kokeilla ja opetella.

Hakuintoni lopahti. Odotin löytäväni jonkun täsmälleen samanlaisen palvelun mitä GR on, mutta en löytänyt. Onhan heinäkuuhun vielä aikaa.

Ongelma ratkaistu. Klik.

Afrikan meininkiä

Etelä-Afrikassa ihmisen saa tappaa/aiheuttaa kuoleman/murhata, mutta siellä pääsee takuita vastaan vapaaksi. Etelä-Afrikassa saa tuomiota odotellessa myös matkustella ja jatkaa elämää kuin ei mitään olisi tehnytkään. Alkaa kuulostamaan aivan Suomen oikeuskäytännöiltä!

Kuinkahan mahtaa käydä. Veikkaan, että jamppa ei mitään tuomiota edes saa.
Raaka murhakin on ihan okei, jos on rahaa, jolla voidella oikeuslaitosta.

tiistai 26. maaliskuuta 2013

Positiivinen ongelma

Yksivuotiaamme tulee kylpyhuoneeseen perässä suu auki, jos menee pesemään käsiä tms. Hän haluaa, että hampaat pestäisiin. Aamulla ja illalla ne muutamat valkoiset naskalit pestäänkin, mutta lapsi tahtoisi päivälläkin ja mieluusti monta kertaa. Välillä pesenkin, eipä siitä mitään vaivaa tai haittaa ole. Mieluusti tällainen omituinen ongelma ja merkillinen lapsi kuin hammaspesuja vihaava jälkeläinen.

maanantai 25. maaliskuuta 2013

Kotisynnytys

Helsingin Sanomien juttu.

On se kotisynnytys varmasti hienoa, jos kaikki menee hyvin. Aina ei mene.
Kotona synnyttäminen on pelkästään itsekästä ja asettaa suureen riskiin(vammautuminen, kuolema) syntyvän lapsen.

Mikäli olisin vaimon kanssa pelleillyt kotona synnyttämässä, olisi pari viikkoa sitten syntynyt lapsemme kuollut hänen nieltyä/hengitettyä lapsivettä/jotakin. Ensimmäisellä kerralla olisi luultavasti menehtynyt vaimo ilman nopeaa toimintaa.
Synnytys ei ole pelkästään naisen asia eikä se missään tapauksessa ole tapahtuma, jolla omaa egoa korostetaan syntyvän lapsen kustannuksella.

sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Hauskat eläinvideot

Ruutu.fi

Olen luultavasti lapsellisista lapsellisin, mutta mun mielestä parasta mitä olen pitkään aikaan pannukakkuruudulta katsonut.

PASII! Nyt hiljaa!
Pasi: Pliiiizzz!
Pasi, NYT HILJAA!

perjantai 22. maaliskuuta 2013

En koskaan osallistu arvontoihin

Mutta jos niin teen, aivan varmasti voitan kiharille hiuksille tarkoitettua shampoota ja muuta daamein sälää. :-] On sentään kaksi artikkelia, jotka huolin itselleni.

Sanontatavat

Pappa aina "otti puhelun" johonkin, ilmeisesti jäi puhelinkeskusajasta päälle sanontatapa. Mummo keitti lipeällä vaatteita, vaikka Tagia, Sertoa ja muita nykytuotteita hän käytti tavallisella pesukoneella.

Ilmeisesti meidän generaatio loppuelämän nauhoittaa ohjelmia ja videokuvaa, vaikka nauhoja tuskin on enää missään. Tai vääntää numeron valmiiksi kännykkään, mutta vääntökiekkopuhelimia ole ollut pariin vuosikymmeneen.

Ps. En ymmärrä miksei pyyntö riitä. Oltava jotain vikaa hoksottimissa.

torstai 21. maaliskuuta 2013

Kaupparaivo

1-vuotiaani sai kaupassa ennen näkemättömän raivokohtauksen, tosin se kesti vain alle minuutin tai kaksi, mutta mua huvitti. Lapsi kiljui ja meuhkasi kärryissä kuin ei koskaan ennen. Syy ei selvinnyt, mutta sen hetken jälkeen lapsi oli taas sellainen kuin hän on yleensä. Työntelin raivottaren vankkureita kuten normisti, jokainen pää ehti kääntymään sillä välin, täältä tullaan! Minä kurja nauroin lasta enkä kiinnittänyt häneen suurempaa huomiota. Toivottavasti jatkoakin varten osaan olla yhtä lungi. Luultavasti tulevaisuudessakin ainoastaan nauran mikäli otus tai otukset alkavat melskaamaan.
Mun tyttärellä on vahvat keuhkot!

Tissit

Mielestäni ihmisten objektisoiminen on ällöttävää, moukkamaista ja epäsivistynyttä. Hyvä per** ja tissit, voi kuulla monesti sanottavan varsinkin kesäisin urosten suusta, kun ihmisillä on vähempi vaatetta yllä. Objektisointia on kaikkialla, mainoksissa, oletettavasti asiakaspalveluun hakeutuvien työhönotoissa ja ihan tavallisessa elämässä. Aivan kuin se määrittelisi arvon minkälainen ahteri tai rinnat ihmisellä on.

On kuitenkin luonnollista, mitäpä sitä kieltämään, että monet ihmiset kiinnittävät miellyttäviin asioihin huomiota, oli se sitten kasvot tai muut piirteet. Tarviiko sitä kuitenkaan ääneen tai julkisesti sanoa mitä mieltä on vaikkapa ohi kulkevan naisen tai miehen takamuksesta? Uskon silti, että tässäkin on kotikasvatuksella ja ympäristöllä vaikutusta. Mikäli elää ulkoisia asioita palvovassa tai niihin keskittyvässä ympäristössä, luultavasti lapsi tai nuori on samankaltainen ellei saa muitakin vaikutteita tai lähinnä oppia hyviin tapoihin. Hyviin tapoihin ei kuulu ulkonäön arvostelu.

Olen kuullut itsestäni lukuisia typeriä heittoja, vaikkapa armeijassa tai kouluaikana kun mua ei kiinnostanut osallistua naisopettajan ulkonäköarvosteluun. Olen ollut mm. säälittävä nynny, mamis tai epämies, kun ei kiinnostanut nuorena tai nykyäänkään arvottaa naisten ulkoisia piirteitä. Totuus on se, että mua ei kiinnosta pätkän vertaa miltä ihminen näyttää. Kaikki muut asiat ovat merkityksellisempiä. Mun mielestä hyviin tapoihin ei kuulu ihmisen ulkonäön arvostelu, koska harvoin sille mitään voi miltä näyttää. En ajattele naisia kauniina tai rumina tai hyvätakamuksisina jne kummallista eikä se voi tehdä minusta epämiestä vaikka typerysurosten mielestä näin luultavasti on. Tietysti monet ihmiset ovat kauniita, mutta se johtuu vaikkapa hymystä tai tuttuudesta, ystävyydestä, kaveruudesta. Ts. ajatukset ja teot kaunistavat.

Minun silmissä nainen muuttuu objektiksi ja kauniiksi ihastuttuani ja rakastuttuani sellaiseen, siihen taas vaaditaan paljon eikä mikään ulkoinen ole riittävää, jos sisus on silkkoa. Vaimo on minulle kauneinta maailmassa niin ulkoisesti kuin sisäisestikin, koska sitä hän on! Esineellistän, vislailen hänelle ja kaikkea niin paljon kuin jaksan ja aina kun siltä tuntuu, luultavasti monta kertaa päivässä. :-]

keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Viimeiset sanani



En tiedä televisio-ohjelmista juuri mitään, mutta iltalehtiä selatessa törmää mitä omituisimpiin formaatteihin mitä siellä esitetään. Linkin ohjelma on ymmärtääkseni sellainen, jossa kuolemansairaat ihmiset käyvät läpi elämäänsä ja lopputunnelmia. Onko se paha asia tai rankka? 70 prosenttia Iltalehden galluppiin vastanneista kyllä, mikä on todella omituista ja merkillistä.

On siis ok katsella

...Big Brotheria, jossa juopotellaan, ördätään ja säädetään yhden jos toisen kanssa?
...biletysohjelmaa, jossa 10 ihmistä dokaa voittaakseen 10000 euroa?
...sinkkulaivaohjelmaa, jossa kiroillaan, puhutaan räävittömiä ja dokataan?
...kyläkaupan mainosohjelmaa, jossa eltaantunut kyläkauppias selittää sekavia lauseita sillä välin, kun asiakkaat juoksevat kiinaromun perässä?
...zombiesarjoja, jossa kuolleen näköisiksi tuunatut ihmiset syövät toistensa aivoja?
...laihdutusohjelmaa, jossa mömmöbodari sönköttää ja haukkuu toisia sairaan näköisiksi?

Mutta oletettavasti hyvällä maulla tehty kuolemasta ja kuolevista kertova dokumentaarinen ohjelma on rankkaa.

Panu Rajala, miespuolinen tyrkky

Ei taida olla yhtä ällöttävämpää ihmistä otsikoissa ja lööpeissä tällä hetkellä. Mielestäni äijä on vuosia aiemminkin kirjoittanut kirjoja entisistä puolisoistaan, nyt vissiin taas, tällä kertaa Katri Helenasta. Iltaroskalehdet tykkäävät jutuista, joissa saa sanoa seksi, pettäminen, vieraat naiset. Toivottavasti kukaan ei osta sellaista kirjaa, jossa rikotaan ihmisten yksityisyyttä.

Sen näkee naamasta, kun on katkera ja tarvitaan potenssilääkkeitä.

tiistai 19. maaliskuuta 2013

Nordean mobipankki


Kätevä ja joskus hyödyllinen Nordean mobiiliohjelma iphonelle, mutta laskua sillä ei voinut tänään tien päältä maksaa järjestelmähäiriön takia. Tuo voisi hyödyllinen esimerkiksi iZettlen korvaajaksi, mikäli harjoittaa kirpputori/huutonet-kaupankäyntiä. Jatkossakin maksan laskuni tietokoneen kautta, mutta tänään muistin lenkillä että puhelinlasku ehti erääntyä eilen.

Itse ohjelmaa käytän pääasiassa tilin saldon tarkastamiseen. Ennen täytyi kuluttaa yksi numero avainkortista, mutta sovelluksella voi kirjautua asiakasnumerolla+valitsemallaan salasanalla eikä numerot kulu, jos on tilanne, että on vähissä eikä uusia ole ehtinyt tulemaan.

sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Tilit tyhjiksi

Kyproksella ei ole viikonloppuna saanut tyhjennettyä tilejään. EU:n parlamentti suuressa viisaudessaan on velvoittanut jokaisen tallettajan maksamaan talletusveroa joitakin prosentteja(6,75% alle 100 t € talletuksista) tileillä olevista rahoista. En tiedä koskeeko se lisäksi lainoja, isketäänkö niihinkin. Todennäköisesti.
Tosi väärin, että tavalliset kansalaiset joutuvat osallistumaan asioidensa pissanneiden pankkien ja pankkiirien pelastamiseen, jotka suurilta osin ovat keinotelleet ja muuten vilungilla sössineet kaiken. Samaan pelastamiseen osallistuu Suomikin, ties kuinka monennen kerran. Sijoittajavastuuta ei taideta tuntea, on ainoastaan sosialisointia ja kuppausta täysin syyttömiltä.

Mitä siitä seuraa, jos tallettajat alkavat tyhjentää tilejään ympäri Eurooppaa? Ei yhtään mitään hyvää. Katastrofi jossain vaiheessa, koska on varmaa ettei Kypros ole ainoa. Seuraavaksi Italia, Espanja, Portugal.

lauantai 16. maaliskuuta 2013

Tyhmyydelle ei voi mitään

Kävin aamulenkillä. "Naapurin" auto ei startannut, akku tyhjä.
Kävin laittamassa akkulaturin paikoilleen oikeisiin napoihin ja neuvoin antamaan olla vähintään puoli tuntia latautumassa. Jatkoin lenkkiä, palasin takaisin samaa reittiä alle puolen tunnin päästä. Mitäpä nämä hölmöt ihmiset tekivät? Koittivat startata autoa käyntiin, sahasi ja sahasi. Eihän se mihinkään käynnistynyt, koska akku oli aivan sippi! Yksi heistä huusi tulemaan jelppimään vielä. Minä menin, autoa sahattiin ja sahattiin käyntiin, vaikka nimenomaan painotin, että antakaa laturin rauhassa ladata! Kun pääsin pihaan, kuului huonoääninen viimeinen vääntö, sen jälkeen ei inahdustakaan. Käynnistinmoottori kuoli. Siinäpä loppui heidän kiire pelkästään tyhmyyden takia. 190 euroa kyseinen moottori maksaa+vaihtotyö.
Kannatti olla uskomatta? Seminaapurissa vietään autotonta päivää siitä syystä.

torstai 14. maaliskuuta 2013

Harmaan talouden vastustaja teettää pimeää työtä tietämättään

Eihän sitä voi tietenkään tietää, että kuitittoman työn teettäminen on harmaata taloutta. Ja vielä kahdesti.

- Hän on turvapaikan Suomesta saanut tsetseeninainen, jota yritin monin tavoin auttaa. Hän oli luonani siivoamassa ja siitä olisi ilman muuta pitänyt maksaa työeläkemaksu.
Hautala sanoo maksavansa siivoojan eläkemaksut jälkikäteen.

Pyysiköhän ministeri Hautala anteeksi hallitukselta sitä, että jäi kiinni?

keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

Ylipainoisia vauvoja

MTV3:
Tutkija: Alle kouluikäinenkin ymmärtää olevansa lihava +
Vanhempien läskit eivät ole lapsen asia

Luin päivällä kyseisen uutisen, toinen tuli hieman myöhemmin. Mua pisti silmään monta asiaa. Esimerkiksi

Aivan vastasyntyneidenkin pyöreyttä on alettu pohtia lihavuutena. Tai jonkinlaisena ongelmana.

– Kun vastasyntynyt parkaisee, äiti ryntää heti antamaan ruokaa, syliä ja rakkautta. Mielihyvä, joka syntyy syömisestä ja suun käymisestä, voi pysyä pitkäänkin.


– Vaikka vanhemmat tai muu perhe söisivät herkkuja, pienen lapsen kohdalla tätäkin voi koittaa vielä vähän ohjailla.


Kerrassaan omituisia lauseita. Mikäli (pieni) lapsi on ylipainoinen, eikö se ole silloin koko perheen asia muuttaa ruokailutottumuksia eikä vetää salaa jotakin sheebaa siltä lapselta? Jos jollakin perheessä on ruokaongelmia, on se vanhempien ongelma ja vanhempien asia katsoa mitä ja miten perheessä syödään.
Miksi ihmeessä vauvojen pyöreyttä pidetään ylipainona? Miksi vastasyntyneen parkua ja siihen reagoimista pidetään kuin se olisi huono asia, että siihen vastataan? Itkemällä vauva ilmaisee asioita ja siihen pitää yleensä vastata jollakin tavalla.

No, en ole apulaisprofessori Husin lihavuusyksikössä vaan tavallinen mies, mutta SILTI on kummallista, jos pyöreys vauvoissa on asia, josta pitää mainita.

Tule tänne neuvomaan miten pitäisi kirjoittaa

Joskus joissakin blogeissa näkee eräänlaisia besserwisser-kommentoijia, jotka neuvovat kirjoittajaa milloin mistäkin. Yleensä koskee aihevalintoja tai jotakin kirjoittajan kirjoitustyyliä tai -tapaa. Mietin välillä miksi. Miksi joillakin on tarvis neuvoja ja opastaa, varsinkaan, jos sellaista ei ole edes pyydetty.

Olen huomannut tiettyjen bw-kommentoijien ikään kuin hyväksyvän tai hylkäävän jonkun blogikirjoituksen. Tyyliä "tämä on oikea suunta, jatka näin" tai "mä en tajunnut, voisitko kirjoittaa selkeämmin". Tuoko se jotakin lisäarvoa ja jos niin mitä? Ja miksi? Ehkä joillekin vain on tärkeää neuvoa toisia.

Mulla on välillä, luultavasti usein tai aina joko kirjoitus-, pilkku-, kappalejako- tai kielioppivirheitä. Ei se mua haittaa, koska en saa elantoani kirjoittamisesta. Tyhmäksikään leimautuminen ei haittaa, koska silläkään ei ole mitään väliä. Mikäli joku tulisi neuvomaan miten pitää kirjoittaa, en taatusti siitä miksikään muuttuisi tai sitä noteeraisi. Kokisin sen ainoastaan ärsyttävänä ja tarpeettomana.

tiistai 12. maaliskuuta 2013

Sinkkuus on sairaus

En tiedä mistä ohjelmasta kolumnissa puhutaan ja en tule tietämäänkään, mutta tunnistan sinkkuuden diagnosoinnin ongelmaksi. Olen viettänyt yli puolet elämästäni yksin enkä ole pitänyt sitä ongelmana. Minulla oli kaksi työtä, opiskelut ja urheiluharrastus enkä kokenut elämääni millään tavalla vajaaksi poikamiehenä. Perheelleni ja ystävilleni kelpasin minuna eikä kukaan ole koskaan kysynyt minulta koska perustan perheen ynnä muuta nihkeätä.

Nykyisyys on tietysti kaikkea muuta kuin poikamieselämää, mutta en silti koskaan ole oivaltanut miksi joillakin parisuhteessa elävillä on joskus pakonomainen tarve parittaa yksin eläviä ihmisiä jollekin tai muuttaa tilannetta joksikin. Tai voivotella. Tai sääliä. Tai... Kaikenlaiset heitot ihmisen elämästä ja vajavaisuudesta olemisesta yksin ei takuulla tunnu hyvältä, olkoonkin hyvää tarkoittavasti sanottu. Parisuhde ei ole mikään päämäärä, jota kohti tulee mennä kuin ei mitään muuta olisi. Sellainen tulee, jos on tullakseen, mutta yksikään ihminen ei ole vähemmän tai enemmän ollessaan yksin tai parisuhteessa.

Tuo kolumni ja siinä mainitun tuntemattoman ohjelman esimerkit ovat ällöttäviä, mutta olkoon tuossa, kun siitä ja vapaaherran elämää viettävän ystävän kanssa jutustelusta tuli mieleen kaikenlaista aiheesta yksinään eläminen.

maanantai 11. maaliskuuta 2013

Sukupuolisensitiivisyys

Osui radio Yle Puheen kohdalta auki iltapäivällä, jossa toimittaja Maria Pettersson haastatteli Folkhälsanin tutkija Sara Sundellia. Kuuntelin ohjelmaa ilmeisesti vain loppupäästä, mutta en jaksa alkaa hakemaan Areenasta jotta voisin kuulla kokonaisuudessaan. Kuulemani puoli tuntia oli kylliksi.

Ohjelmassa haastateltiin espoolaisen sukupuolineutraalin päiväkodin muutamaa lasten vanhempaa, josta yksi esimerkki: Isä kertoi poikansa olleen aivan pienestä asti kiinnostunut kaikista liikkuvista isoista autoista ja koneista ilman sen ihmeellisempää näyttämistä. Sitten siirtyi takaisin tutkija Sundelinin arvioitavaksi, joka suht tehokkaasti lyttäsi isämiehen ajatuksen pojastaan. "Koska jokaisella pojalla on lähipiirissä ihmisiä, jotka kannustavat kiinnostukseen koneista ja laitteista ja tyttöjä ohjaillaan pitämään kissoista ja vauvoista ja hoivaamisesta." Eli hiiteen aito kiinnostus koneista ja laitteista, kaikki sellainen tulee ympäristön vaikutuksesta. Beeäs sanon vaan.

Meillä kotona on ollut tuollainen kasvatus, mutta ilman mitään numeron pitämistä. Isä ja äiti opettivat ja korostivat yksilön ainutkertaisuutta ja täydellisyyttä, vaikka olisi minkälainen tai tyttö tai poika, ei väliä. Ei väliä vaikka leikkisi millä leluilla tahansa ja pukisi päälle mitä tahansa tai väristä vaatetta. Sisko "sai" tehdä samanlaisia asioita mitä minä. Minulle pienestä saakka työnnetty käteen kauhaa kuin luuttua, että ei ole miesten ja naisten töitä, on ihan ookoo tuntea ja itkeä. Luin silti vanhoja perinteisiä satukirjoja joissa oli pelastettavia prinsessoja eikä se muodostanut mun maailmankuvaa sellaiseksi, että pitäisin naisia heikompina kuin miehiä.

Ohjelma oli huono toimittajan täydellisen kritiikittömyyden takia. Sukupuolisensitiivinen kasvatus on oikotie parempaan elämään ja niin pois päin. Veikkaan, että jossain vaiheessa homma kääntyy itseään vastaan tai sitten ei. Kukin tietysti kasvattaa tenavansa miten tahtoo ja parhaaksi näkee, mutta mun mielestä helpommalla pääsee, kun ei ajattele liikaa. Lasten kasvatustakaan.

Vauvan vaihtopäivä

Puolen päivän jälkeen pitäisi mennä hakemaan uusi vauva ja vauvan äiti kotiin. Toivottavasti vauva ei ole vaihtunut toiseen! Epäilen, mutta mikäli näin käy, aion tulla koko perheen voimin julkisuuteen syyttämään sairaalaa kiireestä, hätiköinnistä ja määrärahojen vähyydestä ja...

Mua inhottaa aina, jos syytetään kiirettä, jolla pyritään sysäämään vastuu johonkin toisaalle. Kiire on tekosyy. Mikäli on isojen asioiden kanssa työssään tekemisissä, niin tarkistetaan ja vielä kerran tarkistetaan, jos ei ole varma. Mikään ei ole niin kiireistä etteikö ehtisi tarkistamaan meneekö oikein. Siitäkin huolimatta inhimillisiä virheitä tapahtuu ja tulee käymään maailman sivu. Jotkut asiat kykenee korjaamaan, joitakin ei. Onneksi vaihtotapauksessa vauvat pääsivät oikeille vanhemmilleen.
Minäkin aion tuoda iltapäivällä kotiin geeniperimästäni koostuvan möllikän. En soisi vaimon ja minun luonteenpiirteistä luotua otusta kenenkään toisen riesaksi. :]

Saako vakuutustarkastajan kuristaa?

Kysyi henkilö Böö, kun oli kuullut ettei vakuutus korvaa hänen itse munaamansa ja huolimattomuudella tuotettua autorikkoasiaa. Henkilö Böö oli ajanut autolla jossakin missä oli, öljypohja hajonnut, mutta mittarivaloista huolimatta Böö oli jatkanut matkaa. Konerikkohan siinä tulee ja sen pitäisi hieman lyhyemmilläkin valoilla tajuta! Minkään valtakunnan suurilaajaisojättikasko ei korvaa sellaista! Korvaa, jos ajaa rotvallin tms. kanssa yhteen ja öljypohja putoaa, mutta matkakin täytyisi silloin lopettaa ja tilata pirssille hinaus. Sitä ei korvaa enää, että jatketaan matkaa kuin mikäkin mäntti.

Kuulin, että nyt tuo Böö on koko viikonlopun haastanut riitaa. Mm. soittanut vakuutusyhtiön hotlineen ja haastanut riitaa siellä. Soittanut vakuutustarkastajan henkilökohtaiseen numeroon ja haastanut riitaa. Kirjoittanut julkisia fb-statuspäivityksiä, jossa maininnut vakuutusyhtiön tarkastajan nimen, että "lähdetäänkö pojat porukalla kysymään mitä korvaatte ja mitä ei..."
Niin, eihän sille voi mitään, jos on lusikalla annettu järkeä ja loputkin on mömmöillä häivyttänyt. Böö on tyyppiesimerkki bodarispedestä, jolla lamppukalusto ei pala täysillä, joskos koskaan palanut. Huolestuttavinta, että Böö toimii järjestysmiehenä eteläsuomalaisen suurehkon baarin ovella. Kun ei ole ensimmäinen ja tuskin viimeinenkään tuollainen älytön väkivallalla uhkailu. Ymmärtääkseni joskus saanut pahoinpitelytuomion asiakkaan rusikoimisesta.

lauantai 9. maaliskuuta 2013

Kuivaa torttua

Katson Strömsöä(en tiedä taivutusmuotoa) luurin Booxtv-sovelluksella, kun lapsi nukkuu eikä ole parempaakaan tekemistä. Tässä joku ruotsalainen leivontablogisti tekee suklaista kakkua. Varmasti ihan hyvää, mutta pohja on luultavasti 5 senttiä paksua eikä siihen laiteta mitään kostutusta! Eikä täyte ole mitään josta kosteutta irtoaisi mehustamaan koko viiden sentin paksun pohjan! Kostuketta siihen leivokseen arvon naiset!
Salainen ajatus: Mitäpäs Linda, jos laittaisit sitä mehevämmäksi sillä välin, kun minä menen muualle.
Kuiva!
Kuiva! Kuiva!
 Syötte hei kuivaa torttua!
No kuivaahan se on, mutta ei sille voi mitään, jos sitä ei kostuta :D
Moni kakku päältä kaunis, mutta kuiva!

Univelkanaurukuolema keskenäni. Nyya dädi saa naureskella mille haluaa.

torstai 7. maaliskuuta 2013

Rajoitus 2 pkt/talous

Ostin tänään Citymarketista tarjouksesta Pampers-vaippoja. Asioin kolmesti, koska oli ostorajoitus, mutta halusin silti usean paketin, sillä tarvitsemme pian kahta eri kokoa. Vaatii luovimista ostorajoitteiden kiertäminen, koska ei tietenkään kehtaa mennä samalle kassalle hetken päästä, kun ensimmäisen satsin on vienyt autoon. Kolmannella kerralla ei ollutkaan, kuin kaksi kassaa käytössä, mutta menin silti samalle, jolla olin ollut varttia aiemmin. Kassahenkilö tirskahti ja sanoi, että näin muutkin tekevät. Pakko tehdä niin! Pakko saada vaippoja! Pakko, pakko... Mitäpä ei tekisi 24 euron säästön tähden! Helpommalla luultavasti pääsisin, jos olisin mennyt Prismaan, kuten aina, mutta se on niin tylsää.

keskiviikko 6. maaliskuuta 2013

IKJ tykkää sydämestä

New Blog Love -tunnustuksen säännöt:
1. Linkitä bloggaaja, jolta tunnustuksen olet saanut.
2. Jaa tunnustus eteenpäin viidelle blogille, joilla on alle 200 lukijaa.

Haasteen säännöt:
1. Kiitä haasteen antajaa. (Kiitos)
2. Jaa haaste kahdeksalle blogille. (En)
3. Ilmoita näille kahdeksalle haasteesta. (En)
4. Kerro kahdeksan satunnaista asiaa itsestäsi. (9)

Siis tä? "Jaa tunnustus eteenpäin viidelle...", "Ilmoita näille kahdeksalle". 

Jossain kohtaa ketjua luku kautta laskutaidolle käynyt tietokatkos.

Minuja:

1. Vaihdoin sukunimeni muutama vuosi sitten mummoni alkuperäiseen. 

End of an era tai jotain sellaista. Nykyinen on aina ollut läheinen ja omempi.

2. Pienestä pojasta asti lähes joka aamu olen juonut kolpakollisen jäistä tai tosi kylmää vettä eli n. 40 vuotta. Apinoin tavan isältä. Seuraavat 60 vuotta aion jatkaa samaa rutiinia. On se vesi niin hyvä aine. Tyttäreni tekee nykyisin samaa. Yhdessä aamuisin taputamme vatsojamme keittiön hanan edessä mukillisen tyhjettyä.

3. En osaa nukkua ilman peitettä ja ettei jalat olisi peiton alla.

4. Olen hidas syömään. Kuvaavampi nimike rauhallinen syömään. 
Jos sapuskaa vetäisi aina hopulla ja kaadolla, luulisi että jossain vaiheessa tulee vatsakipuja.

5. Sanoin vahvasti vielä muutama vuosi sitten, etten koskaan rakenna taloa.

6. Jos syön purkkijogurttia, en halua syödä kannessa ja reunoissa olevaa jogurttia. Ei se silti hukkaan mene, joku koirista tai kissa on aina valmis nuolemaan puhtaaksi.

7. Runoilin joskus taajaan. Pari niistä päätyi omakustanteiseen runokokoelmakirjaan.

8. Joskus oli 5, nyt ei enää yhtään. Nimittäin tatuointeja.

9. Olen vasenkätinen. Tosin nykyisin molempikätinen, joka on tullut kuin itsestään ilman kakistamista.

Akkainlehdet

Hahah!
Naistenlehtien luonnehdinta osuu niin kohdalle. Huvikseni luen niitä välillä. Joskus hetken ajattelin, että voisin niiden kautta "ymmärtää paremmin" vastakkaista sukupuolta, mutta se ymmärrys niiden kautta ei ole lisääntynyt lainkaan. En tunnista yhtäkään tietämääni tai tuntemaani naispuoleista neakat-lehtien jutuista. Katsanta tutuissa ja ystävissä on melko laaja, osa itsekin olleita kyseisten lehtien palstoilla. Silti en näe tällaista ihmistä naistenlehtimäisellä kaavalla.
Kyseiset lehdet ovat mun näkemyksen mukaan ainoastaan viihdettä. Voiko niitä muuna edes ottaa?