maanantai 11. maaliskuuta 2013

Sukupuolisensitiivisyys

Osui radio Yle Puheen kohdalta auki iltapäivällä, jossa toimittaja Maria Pettersson haastatteli Folkhälsanin tutkija Sara Sundellia. Kuuntelin ohjelmaa ilmeisesti vain loppupäästä, mutta en jaksa alkaa hakemaan Areenasta jotta voisin kuulla kokonaisuudessaan. Kuulemani puoli tuntia oli kylliksi.

Ohjelmassa haastateltiin espoolaisen sukupuolineutraalin päiväkodin muutamaa lasten vanhempaa, josta yksi esimerkki: Isä kertoi poikansa olleen aivan pienestä asti kiinnostunut kaikista liikkuvista isoista autoista ja koneista ilman sen ihmeellisempää näyttämistä. Sitten siirtyi takaisin tutkija Sundelinin arvioitavaksi, joka suht tehokkaasti lyttäsi isämiehen ajatuksen pojastaan. "Koska jokaisella pojalla on lähipiirissä ihmisiä, jotka kannustavat kiinnostukseen koneista ja laitteista ja tyttöjä ohjaillaan pitämään kissoista ja vauvoista ja hoivaamisesta." Eli hiiteen aito kiinnostus koneista ja laitteista, kaikki sellainen tulee ympäristön vaikutuksesta. Beeäs sanon vaan.

Meillä kotona on ollut tuollainen kasvatus, mutta ilman mitään numeron pitämistä. Isä ja äiti opettivat ja korostivat yksilön ainutkertaisuutta ja täydellisyyttä, vaikka olisi minkälainen tai tyttö tai poika, ei väliä. Ei väliä vaikka leikkisi millä leluilla tahansa ja pukisi päälle mitä tahansa tai väristä vaatetta. Sisko "sai" tehdä samanlaisia asioita mitä minä. Minulle pienestä saakka työnnetty käteen kauhaa kuin luuttua, että ei ole miesten ja naisten töitä, on ihan ookoo tuntea ja itkeä. Luin silti vanhoja perinteisiä satukirjoja joissa oli pelastettavia prinsessoja eikä se muodostanut mun maailmankuvaa sellaiseksi, että pitäisin naisia heikompina kuin miehiä.

Ohjelma oli huono toimittajan täydellisen kritiikittömyyden takia. Sukupuolisensitiivinen kasvatus on oikotie parempaan elämään ja niin pois päin. Veikkaan, että jossain vaiheessa homma kääntyy itseään vastaan tai sitten ei. Kukin tietysti kasvattaa tenavansa miten tahtoo ja parhaaksi näkee, mutta mun mielestä helpommalla pääsee, kun ei ajattele liikaa. Lasten kasvatustakaan.

Ei kommentteja: