sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Viritinvahvistin

Lähimmäisenrakkaus on joskus todella vaikeaa.
Henkilö pyysi minua asentamaan hankkimansa viritinvahvistimen kauittimineen televisioon, kun hän ei osannut (luetaan:viitsinyt lukea käyttöohjekirjaa).
Yleensä, jos pyytää jotakin tekemään jotain, edes sen verran oltaisi tehty, että purettu kamat laatikosta tai muulla tavoin helpotettu hommia tai olemassa esimerkiksi apuna. Riivin paketin auki, laitoin kaiuttimiin johdot kiinni, kaiuttimet kiinni vahvistimen perään. HDMI-piuhaa television taakse ja vahvistimeen kiinni(mulla ei ole minkään valtakunnan tietämystä saati kiinnostusta televisioiden ja vahvistimien keskustelusta keskenään). Pikainen silmäys vahvistimen pikaoppaaseen. Toosan pitäisi itse kalibroida kaiuttimet jne, käyttäjän täytyisi tehdä tiettyjä juttuja saadakseen ääntä tulemaan. Radiosta kuuluu ääntä, hyvä. Televisiota en saanut millään tuottamaan ääntä vahvistimen kautta, vaikka yritin tavata mitä pitäisi tehdä. Henkilö tuli raapimaan leukaansa juttelemaan mitä siinä nyt on tai mikä lähinnä kestää. Infosin ihmiselle etten osaa enkä tajua mitä voisi vielä tehdä, kun olin mielestäni kaikki tehnyt mitä pystyi. Jäin vielä hetkeksi koittamaan alusta alkaen, mutta ei.

Hetken päästä kuulin, kun henkilö puhui puhelimessa jollekin, että ei tuo Arttorius viitsi lukea käyttöohjeita eikä tästä nyt varmaan mitään tule. Kiehahdin alle sekunnin sadaosassa, avasin oven ja morjestin puhelimessa juoruajaa vihaisena ja lähdin menemään. Hitto, että viitsiikin! Että viitsinkin tulla kuluttamaan yli tuntia typerien vempeleiden kanssa ja sain vain vattuilua, josta toiselle ihmiselle juoruttiin. Argh!
Aika turha tyypin enää pyytää, että menisin korjaamaan ruohonleikkuria/kantamaan sohvaa/kytkemään lamppua.

2 kommenttia:

Andie Heimaz kirjoitti...

Käsittämätöntä kiittämättömyyttä.

Arttorius kirjoitti...

Elämä joskus on :P