sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

Lomaromanssin loppu

Sijainti viimeisen viikon oli täällä.
Matka ohi, mutta tulisen lomaromanssini ei silti tarvinnut päättyä! Toin Espanja-heilan kotiin saakka! Aivan kuin nainen olisi käynyt meillä ennenkin, koska tietää mistä löytyy ruisleipää ja missä säilytän muumimukeja. Lisäksi ihminen osaa käyttää pesukonetta ja teki hyvää juusto-yrttimunakasta iltapalaksi. Tällaisia romanssien pitäisi ollakin, nainen on ilo silmälle ja kätevä tekemään hyödyllisiä asioita. Taidan pitää hänet itselläni hieman pidempään!

Mulle meinasi käydä megalomaanisen kamala asia: Hukkasin vihkisormukseni hotellimme isoon uima-altaaseen. En käsitä miten se edes irtosi, kun on sopivan kokoinen eikä ole ennenkään irronnut mihinkään, vaikka olen kuinka lotrannut vedessä pitkiä aikoja. Naarasin sitä ainakin tunnin ja sain avukseni siistijäpojankin. Etsintä tuotti tuloksen, löytyi sieltä altaan pohjasta, huh!

Muuta katastrofaalista ei käynyt. Ei sairastuttu tai poltettu nahkaa. Vauvan ja yksivuotiaan kanssa oli käsittämättömän helppo reissata. Varmasti toista jo ensi vuonna, kun yhden joka paikkaan ehtivän lisäksi on toinen samanlainen! Aurinkorasvoina meillä oli matkassa Acon tenaville tarkoitettuja, toinen suihke ja toinen levitettävä rasva, suojakertoimet 30 ja 50. Nissä on kiva sekin ettei ne kärtsää millekään ällölle aurinkorasvalle. Toki lapset oli varjossa koko ajan, mutta uimista ja siirtymistä varten isommalle tytölle arskarasvaa nahkaan. Hänellä oli lisäksi uidessa ja hiekkaleikeissä ylä- ja alakropan suojaava shortsiuikkari. Tietysti päähinekin. Kaikenlaiset ennaltaehkäisyt ja suojaamiset on tärkeintä. (Ja säännölliset rytmit, koska arvostan niitä myös muualla! :D) Käytiin joku päivä retkeilemässä muutama tunti. Se olikin jännittävä reissu... Muutoin taisimme pysyä muutaman kilometrin säteellä hotellistamme.

Kotimatkalla hämmäännyin vaimon tietämyksestä mm. sen suhteen miksi käytiin lähes Hyvinkäällä saakka kääntymässä. Välillä tulee kuin apteekin hyllystä dataa, josta ei tajua välttämättä mitään. Jostain ilsestä se taisi puhua myös, kun kysyin miten tullaan alas, jos on sumu tai lumipyry. Juu, ei olisi kannattanut kysyä. Toisaalta mistä sen voin tietää mikä pitää paikkansa ja mikä ei, mutta joka tapauksessa tuulista, ruuhkasta ja laskeutumiskiitotiestä riippuu missä käydään jarruttelemassa. Minusta lentämisessä parasta on nousut ja laskut. Niitä on kiva katsella ulkopuolelta, mutta myös olla kyydissä. Tykkään myös kuunnella itseäni viisaampien ihmisten stooreja kaikesta isosta, oli kyse lentokoneista tai laivoista tai muusta mielenkiintoisesta, kuten automaattilypsyasemasta.

Reissussa oli kivaa, mutta kotona vielä hauskempaa! Ruisleipää edamilla, omien tirppojen munista tehtyä munakasta ja viikon postikatsaus. Kotona. Arki.
Parasta elämässä!

4 kommenttia:

Peter kirjoitti...

Hyvin on tytär isäänsä kuunnellut. ILS tarkoittaa instrument landing system, mittarilähestymistapa. Käytetään esimerkiksi silloin jolloin laskeudutaan huonolla näkyvyydellä, ilman lennonjohdon visuaalista havainnointiapuja. Voisin viedä sinut joskus simulaan, niin näet miten käytännössä toimitaan, jos olet kiinnostunut.
on ollut hyvän tuntuinen reissu, loistavaa sormuksen löytyminen ja tyttöjen viihtyminen.
Aamupäivällä tuodaan kolme karvamatoa kotiinsa, kuullaan toivottavasti lisää. Näkemisiin!

Arttorius kirjoitti...

Odotan karvamatoja! Toivottavasti muistatte kissankin.

Andie Heimaz kirjoitti...

Kyllä ottais ihan sikana päästä jos vihkisormus häviäis. Onneks löyty!

Arttorius kirjoitti...

Joopa! Olisin sukeltanut pohjaa kuin monni siihen asti kunnes olisi löytynyt. Onneksi ei tarvitse miettiä mitä jos ei olisi löytynyt.