tiistai 2. heinäkuuta 2013

Tupakointikielloista piittamaattomat mäntit

Piipahdin eilen junalla Helsingissä lasten kanssa (tietysti, en heitä kotiin viitsi yksin jättää :D) viemässä elektroniikkaa huoltoon. Päärautatieasemalla on aika monessa kohtaa tupakointikieltomerkki, miksi sitä on niin vaikea noudattaa silti? Homma on ollut voimassa monta vuotta, olisiko peräti neljä vuotta.

Kotiin lähtiessäni viereeni istutusvihreysreunustalle istui nuori nainen, joka röökikiellosta huolimatta alkoi käryttämään sitä norttiaan tyytyväisenä. Itsekästä touhua, ei niin mitään muuta. Tökkäsin henkilöä olkapäähän ja näytin parin metrin päässä näkyvää merkkiä. "Niin? So? Mä voin vetää röökiä mis mä haluun..." Niin ja myös puhaltaa savut yksivuotiaan kasvoille ja ulkoistaa ällöttävää savua leijumaan katetulle asema-alueelle?
Asemalla pyörinyt järjestyksenvalvoja tuli asiasta naiselle huomauttamaan, johon ihminen tuumasi kauniisti "haistakaa v****, luuserit" ja paineli menemään. Heh.

Toinen hauska kohtaaminen samasta paikasta. Istutusten reunakivillä istuessani tunsin selässä "jotain" menevän, mutta en tiennyt mikä se oli. Pompahdin seisomaan katsomaan, mutta mitään ei näkynyt. Hetken päästä pulu lähti menemään puskien välistä lapseni vierestä. Se oli siis pulu, joka selkääni hiveli. Liekö pesä sillä puskien suojassa.

2 kommenttia:

Muuttolintu kirjoitti...

No huh! Törkeämmäksi näyttää tupakkaterrorismi muuttuvan vuosi vuodelta. :/

Arttorius kirjoitti...

Ai niin tarkoitatko tupakoimattomien osalta tupakoitsijoita kohtaan ;] Heh.
Tällaisina kesäaikoina, kun ilma ei vaihdu, tulee se tupakinsavu kaukaakin nenään. Samoin talvipakkasilla. Sitten vielä poltellaan ovien ja ilmanvaihtoröörien läheisyydessä se sama käry tulee sisään. Inhottavaa. Onneksi täällä on tiukka tupakkalaki! Muistan vielä hyvin sen ajan, kun pankissa pankkivirkailijoilla oli sätkä suunpielessä ja asiakaskin poltti asioita hoidellessa. Musta se näytti ja oli silloin merkillistä, onneksi se on nykyään pois "muodista" lakien muututtua.