torstai 10. lokakuuta 2013

Kiitos TAYS, kiitos HUS

Kiitos TAYS, kun hoiditte minut monta vuotta sitten terveeksi leukemiasta.
Kiitos TAYS, kun hoiditte äitini kahdesti terveeksi rintasyövästä.
Kiitos TAYS, kun hoiditte siskoni pienet keskoskaksospojat isoiksi vauvoiksi.
Kiitos TAYS&HUS, kun hoiditte, leikkasitte, huolehditte ja annoitte minulle Suomen ja kenties maailmankin mittapuulla monimutkaisia hoitoja vielä monimutkaisempaan ja hankalaan aivokasvaimeen.
Kiitos HUS, kun turvasitte ensimmäisen lapsemme hengen hänen synnytyksen aikana.
Kiitos HUS, kun hoiditte ensimmäisen lapsen vaikean tulehduksen hänen ensimmäisen elinkuukauden aikana.
Kiitos HUS, kun pelastitte toisen lapsemme hengen hänen synnyttyä.
Kiitos HUS, kun hoiditte vaimoni kesällä terveeksi takaisin elämään ja huolehditte erinomaisesti kaikista jälkiasioista.
Kiitos HUS, kun pari viikkoa sitten otitte riittävällä vakavuudella vauvamme putoamisen tuolin hajottua ja huolehditte pariinkiin otteeseen, ettei ole mitään isompaa vauriota.

Ja monta, monta, monta syytä lisää miksi Suomen julkinen terveydenhuolto on maailman ykkösluokkaa. Välillä, kun lukee ja kuuntelee joidenkin ihmisten ikuista valitusta ja vinetystä julkisen terveydenhuollon surkeudesta, en tunnista sellaista kenenkään sukulaisen, ystävän, tuttavan tai kylänmiehen tarinoista. Olin kuitenkin yhden kauden perusturvalautakunnassa laman jälkeisessä Suomessa ja vaikka kaikenlaista kitinää tuli kuunneltua, lopulta harvassa oli ne todelliset ja aiheelliset valituksen aiheet kunnan terveydenhuoltopalveluista ja niiden kattavuudesta.

Uuden lastensairaalan rakentamiseen ja siihen kaikkeen liittyen on monta mielipidettä ja ajatusta, mutta mun pitää lähteä nyt kauppaan, kun aiemmin en joutanut.

7 kommenttia:

Lotta kirjoitti...

Million dollar baby ;)

Arttorius kirjoitti...

Jes, kaikki! More than that!

Muuttolintu kirjoitti...

Vaikuttavaa. Olen aina ollut samaa mieltä. Silloin, kun pienen lapseni syöpäkasvainta leikattiin, olisin suonut tuolle huippukirurgille vaikka "miljoona dollaria" -käsittääkseni monet kadehtivat lääkäreiden isoja tuloja? Karkeasti ottaen ihmisiä on kahta lajia, valittajat ja ne, jotka ymmärtävät, mistä tässä on kyse. Onnea sinulle, kaikesta!

Arttorius kirjoitti...

Puhut paljon, mutta asiaa :D Just niin.

e l i n a kirjoitti...

Totta joka sana. Joskus sitä miettii että miten toisille annetaan ihan kauhalla kaikkia sairausasioita elämään ja ympärille, toisille ei mitään. Monesti sitten ne jotka ovat joutuneet kokemaan paljon, puskevat läpi harmaankin kiven kaikesta sisuuntuneena ja elämäänsä kiitollisena, vähemmän kokemaan joutuneet inisevät ja masentuvat pienenkin vastoinkäymisen edessä. Ei voi todellakaan yleistää, mutta monesti sellaista huomaa. Eihän kukaan voi tietää miltä tuntuu kokea isoja sairausjuttuja, elää vähän kuin veitsenterällä, jos sitä ei ole itse kokenut tai nähnyt läheltä, mutta jotenkin sitä soisi jokaiselle sellaista elämänasennetta että kerran täällä vain ollaan (jos ei usko uudestisyntymiseen :D) - parempi olla tyytyväinen kaikkeen mitä on saanut. Oli se sitten mitä oli. Koska jokaisella on oma elämänsä, omat vastoinkäymiset ja ilot ja onnet ja itkut, kaikkea aikanansa.

Mutta kaikkinensa, elämä on lahja ja kaunis lahja onkin!
Ugh, olen puhunut. :D

Arttorius kirjoitti...

Jetsulleen, kaunis ja lahja ja kaikkea! :D Hyvin puhuttu.

Arttorius kirjoitti...

Tähän postaukseen tuli jostain paljon spämmiroskaa, joten kommentointi stoppiin tästä.