lauantai 30. marraskuuta 2013

Peruskoulutesti

Peruskoulutesti

Ihmiset pöljät, se on vaan nettitesti! Ei kukaan tule ottamaan pois päättötodistusta vaikka vastaisittekin väärin! Pöhköt lunttaajat!

Visailu suoritettu

Mensavau! Olet selkeästikin ollut hereillä oppitunneilla ja muistiisi on jäänytkin jotain. Olet läpäissyt Ilta-Sanomien peruskoulun oppimäärään perustuvan visan.

Sait 80% oikein!

Läpäisit visailun.
K.1 Missä Euroopan maassa on eniten järviä?
Suomi
Ruotsi
Venäjä
Puola
(Olisin veikannut Venäjää, mutta bongasin eräästä blogista paremman vaihtoehdon :p)

K.2 Mikä on Bulgarian pääkaupunki?
Bukarest
Budapest
Sofia
Tirana

K.3 Minkä uskonnollisen liikkeen perusti Charles Russel?
Babtismin
Kalvinismin
Metodismin
Jehovan todistajat
K.4 Mikä on vanhin Raamatun evankeliumeista?
Johanneksen evankeliumi
Luukkaan evankeliumi
Matteuksen evankeliumi
Markuksen evankeliumi
K.5 Kirjapainotaito keksittiin Saksassa
1280-luvulla
1350-luvulla
1430-luvulla
1540-luvulla

K.6 Mikä Ruotsin ja Venäjän välinen rauhansopimus päätti vuonna 1808 alkaneen Suomen sodan?
Pähkinänsaaren rauha
Haminan rauha
Turun rauha
Moskovan rauha

K.7 Suomen presidentti
Tekee tärkeimmät päätökset Suomessa
Voidaan erottaa, jos eduskunta niin päättää
Hoitaa tuomiovaltaa Suomessa.
Toimii yhteistyössä hallituksen kanssa
K.8 Mikä on kauppatase?
Maasta vietyjen ja maahan tuotujen tavaroiden arvon erotus tiettynä ajanjaksona
Kauppojen myynti tiettynä aikana
Kotimaassa valmistettujen tavaroiden arvo tiettynä aikana.
Turistien ostokset tiettynä aikana.

K.9 Matin koulupäivä alkaa klo 8.30 ja päättyy klo 14.30. Kuinka monta prosenttia vuorokaudesta Matin koulupäivä kesti.
20%
25%
30%
33,3%

K.10 Mikä on x:n arvo yhtälössä 6x – 2 = 4x + 7
2
3
4,5
9

K.11 Kuinka paljon on celsiusasteina 300 ˚K?
100 ˚C
73 ˚C
27 ˚C
– 273 ˚C

K.12 Minkä fysikaalisen suureen mittayksikkö SI-järjestelmässä on pascal?
Työn
Tehon
Voiman
Paineen
K.13 Minkä alkuaineen kemiallinen merkki on Pb?
Lyijyn
Palladiumin
Platinan
Plutoniumin

K.14 Täydennä lause oikealla vaihtoehdolla: Jag _________ köpa nya byxor om jag hade pengar
Ska
Skall
Skulle
Skulde

K.15 Täydennä lause oikealla vaihtoehdolla. We ______ any tickets.
don’t have
have
have not
hasn't

---------

Yhtälön X ratkaiseminen oli aivan mysteeri, vaikka ne oli koulussa muistaakseni helppoja. Jos nyt tuotaisi läjä yhtälölaskuja eteen ja niitä hetken pähkäilisi, muistuisi varmaan mieleen tärkeät, kun tajusin jo tuosta oikeasta tuloksesta, että niin joo. Muistankin nyt, että nuo merkilliset kirjainlaskut matematiikassa oli pitkään hankalia, mutta sitten ne aukesivat. Kaikki muu, geometria, tilavuuksien laskemiset, murtoluvut, prosentit, yhteen- ja vähennyslaskut, helppoa ja kivaa, kun niitä mm. isä opetti pienestä käytännössä laskemaan. Esimerkiksi puun pituuden mittaaminen hypsometrillä. Tai hiekkalaatikon vetävyyden laskeminen. Tai kuinka monta neliötä piharakennus on, entä kuutiota.

Testin tuloksista huomaa ettei mua kiinnosta juurikaan ikivanhat vuosiluvut, mutta nk. yleistieto ja kiinnostavista julkaisuista saatava tieto juu(esim. lehdistä ja Asterixeista, Asterixin opeilla olen saanut monta historian koetehtävää oikein), fysiikkakemia, maantieto jne. oli lemppareita koulussakin, kuten nykyisinkin. Osin pakostikin työjuttujen takia, mutta melkein muistan ulkoa alkuaineiden jaksollisen järjestyksen ja lyhennykset. Koulussa oli kivaa ja todistuksetkin oli hyviä ellei erinomaisia. En nähnyt tulevaisuuttani opiskellessa liikoja ja siksi niinkin turha(mulle) kuin lukio oli helppo skipata ja jatkaa muihin juttuihin.

Suomalainen peruskoulujärjestelmä on huippu. Täällä jokainen oppii laskemaan ja lukemaan ja muita taitoja joista suuri osa maailman ihmisistä voi vain unelmoida.

Muoks.

Hei kamoon ihmiset, eikö ole noloa kuukkeloida oikeita vastauksia?

perjantai 29. marraskuuta 2013

Ikimerkkihamsterin onni

Itella vai mikä posti se onkaan(mä en oikeasti tiedä) ilmoitti eilen nostavansa vuoden alussa ykkösluokan postimerkin hintaa 15 sentillä eli euroon. Korotus on prosenteissa huima. Perusteluina Posti käyttää sitä, kun kirjepostin lähetys on vähentynyt.
Kun postinjakajan laukussa on vähemmän lehtiä ja kirjeitä, yksittäisen lähetyksen kustannukset nousevat.
Millähän itellaposti perustelee tavallisen postipaketin hinnan nostoa? Siinä taasen on tapahtunut verkkokauppaamisen myötä hurjaa kasvua, joten tuolla samalla asialla ei ainakaan voi perustella. Kun on monopoli, saa nostaa hintoja mielin määrin. Saa myös huonontaa palveluja ja periä vastaavasta aiemmasta lisähintaa. "Posti ei ole enää entisensä", oli takavuosina Postilla mainoslause, joka liittyi palvelujen muutoksiin ja verkkoon siirtymisiin yms. Niinpä.

Ostin erään lopettaneen yrityksen huutokaupasta yli 10 vuotta sitten 12 tai 13 rullaa(sis. 100 kpl) avaamattomia ikimerkkirullia, maksoin muistaakseni kaikista yhteensä 400 markkaa. Vaikka mulla oli tuolloin maatila ja muuta liippaavaa yritystoimintaa, luottamustoimia ja näihin kaikkiin liittyvää kirjepostiliikennettä enempi, silti avaamattomia postimerkkirullia on jäljellä vielä 6 tai 7. Ei ihan heti lopu kesken vieläkään. Se oli totisesti kauppa joka kannatti.

torstai 28. marraskuuta 2013

Lifestyle bloggaus by koti-isukki69

Heippa höpöliini ihQliinit!

Onko teillä ollut yhtä ihana päivä kuin minulla, onhan? Aamusta saakka ihanan valoisa aurinko paistoi makuuhuoneeseen ettei voinut jäädä laiskottelemaan vaan aloin tekemään smoothieta ja omenapaita aamiaiseksi. Ihanien rakkauspakkausten kanssa suuntasimme aamiaisen jälkeen voimaantumaan Porkkalanniemeen. Jalassa mulla oli Timberland-merkkiset talvikengät, Salaisesta Agentista hankitut reisitaskuhousut ja ihQvaimolta isänpäivälahjaksi saatu huppari, joka on tosi lämmin mutta ei liian lämmin tällaisen alkutalven pikkupakkasille! <3  Rakkauspakkaukset matkustivat kätevästi Deuter comfort kid-kantorinkoissa, joissa heidän rockPOP-vaatteet säilyvät puhtaana joten vaimoni sai otettua heistä edustavia kuvia joista teetämme canvas-tauluja ja tarjottimia yhteistyökumppanilta saaduilla kupongeilla joita ripustamme valkoisella ja mustalla vuorattuun kotiimme. Mä oon niin siis tiättekö niin lovena Glorian uudessa numerossa esitettyihin sisustusratkaisuihin, että otan välittömästi koodia stylistiin ja se saa tulla sisustamaan meidän kodin samanlaiseksi! Mun haaveena on, että joku päivä meidän koti olisi Avotakan keskiaukeamalla, eiks se olekin ihan realistinen haave???

Lounaaksi syötiin avokadopastaa, koska se on <3 <3 Tsekkailen nykyisin kaikki reseptit trendikkäistä ruokablogeista ja kokkauskirjoista joita saan kun käyn yhteistyökumppaneiden järjestämillä kokkareilla. Jälkkäriksi nautittiin ihanaa raakasuklaata gojimarjoilla, koska ne on niin trendiä vaikka maistuukin pulun sonnalle. Mä haluan et kaikki mun elämässä on stylee ja et oisin trendikäs niin siksi mä tätä blogiakin pidän, itseäni varten eniten. En missään nimessä teitä 3940 lukijaa varten tai niitä sponsoreita jotka tiluttaa tuossa sivupalkeissa!1!

Oikeastaan mua hieman harmiittaakin. Musta nyt puuhailtu blogimainostuslainsäädäntö ois niin epii! Miksei naistenlehdet joudu kertoon mitä on saaneet ilmaiseksi mutta me stylebloggarit siis da? Mun frendit, ihana AnnaUlpukka MommyWhite Satin-blogista, ihana Johannes Oscar Trend Station Father-blogista ja ihana Pierre Von Ahter Bertil's Dreamhouse-blogista on kanssa samaa mieltä, että se olis niinku tosi epis juttu.Onnex lainsäätäjät on antanut sen jutun olla ainaski hetkisen ja jatkossakin me voidaan ihkutella ihan vapaasti ilman et pitää kertoo mistä on mikäkin ihana tuote saatu.

Mun ihania yksityiskohtaisuuskuvia voitte seurata myös Pentagrammin puolella johon päivittelen TOOOSI taajaan kuvii mun arjest kotona, trendikahviloissa ja vaatekaupoissa jossa käyn ostaa...siis ehän mä mitään osta kun käyn hakee lainavaatteita koitettavaks mulle ja mun rakkauspakkauksille. Tietty mun blogil on fesesivutki et tulkaa tykkäämään koska sinne tulee jotain tosi spesiaalii ajatusta jotka ei aina blogiin pääse, esim. mun mielipiteit poliitikasta. Tiesitteks muuten että eduskunta on sama ku parlamentti???? Mä olin ensin ihan et voi vitsi, en oo ajatellut et se on niin, sit tarkistin wikipediasta ja siis niin se on!
 

Mä tiiän ja ymmärrän et mun elämä saattaa ulkopuolisten silmin näyttää kadehdittavalta mut kyllä mä oikeesti oon usein tosi harmissani esimerkiks puhelinlaskuista ja et mun repun solki hajos :/ Toivoisin et te kateelliset hankkisitte elämän ja tällaisen yhtä ihkun perheen kuin mullon. Sisustaminen, kotoilu, lasten kanssa arki, kahvin juonti ja monet muut elämän pienet jutut saa mut hyvälle tuulelle ja sitä juttuu mä haluan tässä blogissakin välittää.
Mut hei, mun täytyy lähteä keittää lattee koska on sen aika <3 Ja hei, tänne on tulossa loppuviikosta blogiarvonta! Jotain tosi ihanaa tiedossa <3 <3


..................

Mitä? Missä sponsorit viipyy jotka yhtäkkiä ja pyytämättä toimittaisivat mulle krääsää ja roinaa?! Häh? Haluan järjestää blogiarvontoja1!1!

Joo ei tämä ihan irronnut :D
Alun aamiainen piti smuuthien kohdalla paikkansa, vaatteet piti osaltani paikkansa, samoin aamun retki, lapset rinkoissaan kuten näiden valokuvaava äiti, mutta meille ei tod. tule mitään typeriä poppivaatteita tai muutakaan kuraa enkä voi sietää kamojen kerjäämistä mitä tietyntyyppiset blogistit harrastaa. Saatoin lukea liian monta hetkeä sisustusmuotifitnesskotoiluplokeja. Siitä se huono ajatus lähti.

keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Huippuhyvä julkinen terveydenhuolto, osa 39919

Linkki

Siksi veroja ja siksi kaikkea muuta. Missä muussa maassa kuin Suomessa on yhtä loistava julkinen terveydenhuolto? Täällä ei erotella köyhää, rikasta tai likaista toisistaan, täällä jokainen ihminen saa samanlaista hoitoa statuksesta riippumatta.

Loishäätöä minullekin


Meinasin kietaista matolääkettä omaan kupuun aamukoomassa.
Syy-yhteyskin on niin epäselvä! Spesiaalikoiranruoan päällä, koska on tarkoitus antaa kolmannen päivän tabletit häntäolennoille aamuruoan seassa(söisi ne ilmankin, mutta säästyy kuolalta sormissa) ja mun ainoa lisäravinne d-vitamiini on pyöreä ja asuu muovisessa ryhmäpurkissa. Heräsin siinä vaiheessa, kun vanhempi lapsi tuli kanssani juomaan aamuvettä ja silloin meinasin alkaa painelemaan pakkauksesta niitä d-vitamiinipillereitä itseeni. Mietin, että miksi tässä on jotain tosi outoa, ahaa, koirillehan ne menee!
Yritänköhän käyttää kanojen loislääkettä itseeni? Kotkotitkin pitäisi lääkitä parempien pakkasten saapuessa.

tiistai 26. marraskuuta 2013

Lähde ennen kuin on liian myöhäistä

Pirkanmaan poliisin tiedote

Aamulaulu

Heräsin pari tuntia sitten ooloooloi aalaalailai-joikhaamiseen jota esitti pään vieressä nukkuva tai silloin jo herännyt vauvaihminen. Vokaali venyy ja ääni on kirkas, mutta voisiko kuitenkin laulella silloin kun ei pitäisi nukkua? Saatuaan minut hereille, ipanalta tuli yhtäkkiä ja pyytämättä mottaisu kovalla otsalla nenääni kun innostui heräämisestäni hän. Sen jälkeen otus sai peesaajan viereisestä huoneesta ja pian kumpikin leikki vuoristokiipijää minulla, vaikka yritin esittää kuollutta. Lasten äiti sai olla rauhassa eikä hän häiriintynyt metakasta, vaikka ylläni kiipesi kaksi tinttiä hihittäen ja välillä kiekuen. Maailmassa on virhe, lasten tulisi nukkua myöhempään kuin kello 5! Vaadin nukkumarauhaa kuuteen asti. Tilasin ajastimella varustetun mallin, mutta saamani oliot eivät ole sellaisesta kuulleetkaan. Tehdastakuu pitäisi olla, mutta onko kuluttajavirasto tässäkään pienen ihmisen(minun) puolella. Epäilen.

maanantai 25. marraskuuta 2013

Turismo

Metro: Egyptistä paluu toi ikävän yllätyksen

Lopulta tuli päätös kotiuttamisesta, harmillisesti kesken loman.

Niin. Kaikkea voi tapahtua, jopa pakollinen evakuointimääräys kesken loman(onkohan tämä sama pariskunta jonka miespuoleinen kitisi sitä, että kesken sukellusretken pitää lähteä himaan). Kaikkea voi varmasti tapahtua, jos on menossa maahan, jossa on menossa sisällissota/levottomuuksia. En lähtisi mihinkään sellaiseen turistiksi, jossa on uutisoitu levottomuuksia tai ulkoministeriö on kuvannut maan tilanteen turvattomaksi.

Omakohtainen muutaman vuoden takaa: Ilmeisesti lentoyhtiön pilkkuvirheen takia Etelä-Amerikkaan tuli myytäväksi tosi edullisia menopaluumatkoja. Varasin ja maksoin silloisen tyttöystävän(nyk. vaimo) kanssa liput aikomuksena viipyä pari viikkoa omatoimisesti Kolumbiassa. Vai pitiköhän meidän mennä Venezuelaan, en muista enää. Jossain vaiheessa alkoi kuitenkin tulla epämiellyttäviä etiäisiä, mutta johtui luultavasti siitä, että tuohon aikaan käytiin aika paljon lyhyillä reissuilla eikä ollut matkafiilistä. Tsekkailtiin hotelleja ja suunniteltiin missä käytäisiin. Lueskelin maiden turvallisuudesta juttuja, aloin harkitsemaan oc-sumuttimen("pippurikaasu") mukaan ottamista ja mietin tarvitsenko mitä lupia sitä varten tuonne, mietin myös kuinka pitkä prosessi olisi saada tyttöystävällekin kyseinen lupa. Funtsin että voi vitsi, eihän näin pitäisi joutua ajattelemaan! Sitten EI, ei lähdetä. Olimme tulleet kumpikin samaan mielipiteeseen tahoillamme. Myytiin liput, saatiinkin nopeasti kaupaksi. (Tuo oli aikoinaan suosittu setti, kun lentoyhtiö joutuikin myymään liput luvatulla hinnalla, silti halukkaita ostajia jäi ulkopuolelle.) Teimme päätöksen lähdön peruuntumiseta turvallisuusuhkien takia. Elämyksiä suuremman huomion olisi minulta ainakin vienyt erinäiset turvallisuusuhat ja näiden pohdiskelu, kuten aseellisen ryöstön tulemisen mahdollisuus, sinisilmäisen vaaleatukkaisen naisen hännystely ja häneen mahdollisesti kohdistuneet jutut, brutaali väkivalta joita huumerikollisuus ja korruption eri kuviot olisivat koventaneet. Juu ei, emme halunneet matkustaa sellaiseen maahan. Päätöstä ei kaduttu kertaakaan. Etelä-Amerikassa käyminen kiinnostaa yhä, mutta on siellä turvallisempiakin maita kuin Kolumbia tai Venezuela.

Olisikohan tuon jutun kirjoittaneella naisella mitä vaatimuksia Suomen valtiolle esitettävänä, mikäli hän olisi joutunut ryöstetyksi, raiskatuksi tai pahoinpidellyksi, jos evakuointia ei olisikaan tehty? Niitä kun turisteihinkin kohdistuu, vaikka kuinka olisi ainoastaan keskinäisistä kiistoista kyse. Ja juu, ei hän siitä valitakaan vaan nimettömistä puskahuutelijoista, mutta tässä yksi puskahuutelija joka ei huutele pää peitossa mielipiteitä.

Uutiskevennys?

Sukupuolisyrjintää vastustava järjestö ei päässyt sopuun miesjäsenten sallimisesta

Hieman hymyilyttää. Sama yhdistys on pitänyt epäkohtana, kun pörssiklubiin ja muihin miesten omiin kerhoihin ei huolita naisia. Haluaako kukaan mies mennä kuntosalille, joka on tarkoitettu vain naisille? Tai liittyä poliittiseen naisjärjestöön? Tai...

Jäätymisiä

Koko illan rannassa oleva vesi on pitänyt ritinää. Kuulostaa kuin sataisi ja kiehuisi samaan aikaan, mutta se on vain se kun kivien välissä oleva vesi yrittää jäätyä. Se kuulostaa myös siltä kuin jokin itikkalauma olisi riemuitsemassa. Kuu taisi häiritsi jäätymistilannetta. Ainakin minua, kun keskityin katselemaan sitä kohtalaisen pitkään. Sen oikea yläosa on mustana eli se menee kohta kiinni. Sitten keskityin taas kipristelevään ääneen ja palasin sisälle huomatakseni, että ovi on tietysti mennyt lukkoon eikä tiirikoita missään ja vaimo nukkumassa. Meren tai ylipäätään veden jäätyminen ja sulaminen ei ole kovin hiljainen tapahtuma. Mutta pitäisihän minun keksiä konsti jolla pääsen sisään.
Keksin. Soitin ovikelloa.

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Vem sköt Gertrud?

Jaakoppi? Pöh! Ei tuolla tavoin saa tehdä että jätetään kertomatta! :D :D

lauantai 23. marraskuuta 2013

Upside down



Naapuri(ei edes, mutta jamppa jolta ostan mm. polttopuuta) laittoi viestin iltapäivällä, että ehtisinkö tulla jelppaamaan kaivinkonetta tai ratkoria ohjaamaan, kun on pieni tilanne päällä. Tietysti ehdin, taikasana on iso työkone. Yhdessä yhden toisen hepun kanssa saatiin kärry takaisin oikeinpäin ja juippi pääsi kotiinsa tekemään haketta myrskykaatopuista. Puukärryllä ei kannata ajaa suuren kiven päältä, tasapaino voi heittää ja käydä kuvan mukaisesti. :-]

Esko

Pihassamme on taas Esko. Esko on toinen poikanen kesällä laiturimme alla pesineistä harmaalokeista. Esko on nuori eikä se taida tietää että on lintu ja ihmisiä pitäisi peljätä. Kävin ruokkimassa kanat, Esko seurasi vaaputtaen perässä. Kun pysähdyin, Esko pysähtyi suojaetäisyyden päähän ja vahtasi kuin mikäkin...lokinpoikanen. Mä en kestä tuollaisia pää kenossa silmiin tapittavia villieläimiä! :D En tiedä mitä Esko on vailla, mutta tuossa pihassa se pölhöpää seisoskelee. Jos Esko olisi viisas, se menisi tutkimaan mitä 200 metrin päässä ruokintapaikalla näkyy. Siellä saattaisi olla jotain mistä Eskokin pitäisi.

Muoks. klo 19.30
Esko seurasi meitä saunallekin, mutta saunaan asti se ei halunnut tulla. Sen sijaan laiturilla oli odottelemassa kun vaimo ja vanhempi pimu kävi uimassa. Höpsö tirppa.

Noux

Lähdimme varhain, lähes hämärässä retkelle Nuuksioon. Se on tuossa aivan lähellä, mutta lasten kanssa siellä ei ole tullut käytyä, vaikka useasti on ollut aikomus. Aurinko näytti nousevan ja päivästä tulevan hieno, joten sinne siis. Lapset rinkassa selkään, koirille kimppahihna, juomapullot roikkumaan ja menoksi. Reittivalintana Pirttimäki-Haltia, 8 km.

Haltia on Metsähallituksen rakennuttama(ainakin ylläpitämä), kesällä avattu luontokeskus, jossa on monenmoista näyttelyä ja näkemistä Suomen luontoon liittyen. Haltia on itsessään hieno kokemus(vaikka mun mielestä se olisi pitänyt rakentaa suomalaisesta puusta eikä itävaltalaisesta), korkealta näkyy maisema, jota espoolaiseksi ei osaisi arvatakaan, kuten muutakaan Nuuksion maastoa ja vaaramaisemia. Parasta antia silti oli se mikä ulkona näkyy ja tuoksuu, kalliot ja korkeuserot, kirkkaat puhtaat lammet ja järvet, lähellä ryskivä hirvilauma(joka pötki pahnoilta karkuun kuullessaan lähestymisemme) ja yläoksalla koisaava lehtopöllö, jonka senkin herätimme.
Haltiaan saavuttiin kello 9.30, nenän puuteroimiset, kahvilasta smoothiet, maitoa tenaville ja eväidemme kimppuun. Tietty myös maisemien ihastelua ja takaisin samaa baanaa, koska kiesi oli siellä Pirttimäessä. Paluumatkalla vanhempi lapsi halusi kävellä enempi kuin mennessä, johtui varmaan tunnin unista jotka hän siemaisi rinkassa ja oli freesi hän. Vauvaihminen halusi hänkin ottaa kosketuspintaa maastoon ja löysikin monta mielenkiintoista käpyä suuhun työnnettäväksi ja märkää sammalta joita olisi pitänyt survoa suuhun(siskonsa) ja korvaan(omaansa). Olipa upea reitti! Tosin taitaa kaikki olla. Seuraavalla kerralla pudotetaan Haltia poikkeamispaikkana, ilman sitäkin pärjää. Tallailtua tuli n. 17 kilometriä.

Kotiuduttuamme tunti sitten ruoka maistui niin, että ei melkein riittänytkään. Kohta maistuu varmasti päiväunet minullekin, mutta pitää odottaa hetki jotta leivinuuniin sopii lykätä pari puuta.

Yksi juttu: Jos teillä on lapsia, opettakaa ne puhumaan normaalilla äänellä ja/tai puhukaa itsekin normaalilla äänellä. Poistuessamme(onneksi vasta silloin) reitillä tuli vastaan lapsiperhe jonka kuuli kilometrien päähän. Niin en ymmärrä sellaista, että ollaan kuin Kiljusen herrasväki markkinoilla metsässä.

perjantai 22. marraskuuta 2013

Muovipussiton vuosi kohta loppu

Päätin ryhtyä kokonaan muovipussittomaksi vuoden alussa, sitä ennenkään en ollut muovipussifani. Koskee kaikkea hedelmäpussista lähtien kaupan 20 sentin mainoskassiin tai sellaiseen jonka saa ostaessa jotakin. Vuosi on kohta kulunut ja ei tule enää mitään tilannetta, jossa plastiikkipussia kaipaisin sitäkään vähää.
Hedelmäpussin korvaa kestohedelmäpussit, ruoan roudaamisen hoitaa erinäiset kangaskassit joita on aina mukana kauppaan mentäessä. Pienemmät kantamukset sopii joko taskuun, mieslaukkuun tai reppuun mikä nyt sattuu mukana olemaan.
Kotona roska-astiaan laitettava kaatopaikkajäte päätyy paperipussiin, mutta ellei niitä ole, käytän rullassa myytäviä muovipusseja, joka on huomattavasti ohuempaa materiaalia kuin mainosmuovipussit. Ajattelin alussa, että mikäli homma käy liian hankalaksi, ei yksi muovipussi sinne tai tänne mitään haittaa, mutta jostain syystä en antanutkaan periksi kinkkisissä tilanteissa.

Vuoden aikana on uutisoitu muutamaan otteeseen Eu:n halusta jopa kieltää muovipussit. Lisäksi olen itse kiinnittänyt huomiota miten useassa paikassa muovipusseja halutaan jakaa. Esimerkiksi markettien kassoilla pakasteet ja jugurtit usein halutaan laittaa pieneen muovipussiin. Nykyisin moni kotikunnan kassaihminen tietää ettei edes tarjoa minulle niitä kun kuitenkin kieltäydyn. Koska tämä vuosi on sujunut kivutta, miksei samalla homma jatkuisi tällaisena tulevaisuudessakin. Talouden nainen on sotkeutunut muovipussittomuuteen hänkin heti alussa, kuten n. 10 lähi-ihmistäkin. Ei muovipussittomuudellakaan maailmaa pelasteta, mutta on ainakin jotakin vähennystä jätekuormitukseen.

torstai 21. marraskuuta 2013

Ärsyttävä ostajaehdokas

Vaimolla on myynti-ilmoitus torifiissä tuotteesta A, jonka hintapyyntönä on 210 €. Tuote on uudenveroinen takuu voimassa jne, uuden hinta kaupassa 350 €.
Eilen hänelle soitti(minä infosin, että ei laittaisi puhelinnumeroa tinkijäjumppareiden takia, mutta koska minua uskottaisi ;]) muuan mies, joka aloitti tinkaamisen n. 15 sekunnin jälkeen. Mies kertoi miten uuden hinta on se ja se, eli tuo 350. Ja miten rinnakkainen malli maksaa sen ja sen verran ja taas paljon vähemmän. Puolisoni kuunteli ja ilme alkoi näyttää melko kyllästyneeltä parin minuutin jälkeen. Koko ajan tuo heppu oli infonnut miten joku tuote lisävarusteineen maksaa jossakin vain 100 euroa enempi plaa plaa. Tämän pään ihminen sanoi sinne puhelimeen muutaman kerran, että varmaan se uusi sitten kannattaa hankkia niin tietää varmasti mitä saa, jos siltä tuntuu. Miekkonen lupasi ottaa uudestaan yhteyttä, jos hän ei löydä jostakin muualta jotakin mitä etsi.

Se uudestaan yhteys tuli nyt äsken jostain käsittämättömästä syystä. Mies kertoi ensimmäisenä puhelimessa että on laittanut osto-ilmoituksen vastaavasta tuotteesta kahteen eri paikkaan. (Okei, se kiinnostaa ketä?) Mies kertoi olevansa reilu ja maksavansa 150 euroa, että eikö tulisi kauppoja. Vaimo oli taas tiukka, 200 euroa hän oli kertonut jo eilen ettei sitä alemmalla myy. Mies ränkytti ja ränkytti hintaa alemmas, kertoen taas samalla koko ajan kaupoista joista jonkun saa sillä hinnalla uutena ja hipelöimättömänä jargonjargon... vaimollani alkoi palamaan hermo ja taas hän sanoi, että pitäisikö se uusi käydä sieltä kaupasta ostamassa, jos kerran 300 eurolla saa jostain täysine varusteineen. Vaimo oli lopettelemassa puhelua jolloin mies "antoi viimeisen tarjouksensa 190€". Tähänkään nainen ei suostunut ihan jo periaatteen takia. Samalla kertoi lähtevänsä tekemään perheelle ruokaa, että on muuta tekemistä kuin kuunnella onnetonta tinkaamista monta minuuttia monena päivänä! Mies oli jäänyt mykäksi ja puhelu päättyi siihen.

Ihan oikeasti, mitä ihmeen typeryksiä onkaan? Asiallinen alennuksen pyytäminen on okei tietyissä tilanteissa, mutta sen muuttuessa itseistarkoitukseksi pitää varmaan lähteä etelänmuan basaareihin sitä harjoittamaan.

Muoks. kello 16.28
Eräs toinen soitti, vielä samalta paikkakunnalta ja tuotteen nähtyään ja ilahduttuaan sen hyväkuntoisuudesta halusi maksaa enempi kuin mitä aiempi ja alhaisempi hintapyyntö oli. On ostajia ja sitten on valittavia ikitinkaajia, joille pitäisi luultavasti antaa rahaa, että veisivät tavaran mennessään.

Ennen oli ennen, nyt on nyt osa 911

Kaupat
Vielä 70- ja 80-luvulla ruokakaupat menivät kiinni viimeistään kello 18. Viikonloppuna eli pelkästään lauantaina marketit sulkivat ovensa ennen neljää iltapäivällä, yleensä 13-14 aikoihin. Ruokakaupat olivat pienempiä, valinnanvaraa oli vähemmän, valmisruokatuotteita marginaalisti eikä niitä kukaan osannut edes kaivata. Sunnuntaisin mikään kauppa ei ollut auki. Jouluna ja pääsiäisenä kaupat pysyivät kiinni ja oli sitä aina seuraavaan arkipäivään saakka. Tosin kotikylälläni oli kauppa, jonka kauppias tuli muutaman kerran sulkemisajan jälkeen yläkerrasta avaamaan minulle oven, kun matkalla futistreeneihin mulle oli iskenyt nälkä. Aina hän joko antoi tai myi minulle banaaneita tai purkillisen bulgarian jugurttia.

Ei ollut tällaisia hyperjumposuperkolosseum-marketteja, joissa pitäisi olla potkulauta nopeaa asioimista varten. Tuolloin kauppojen kulloisetkin tarjoukset oli kirjoitettu suurille paperilakanoille jotka peittivät kauppojen ikkunat. Valinnanvara ja valikoima oli minimiä verrattuna nykyiseen, kun erinäisiä margariinipakettejakin on luultavasti yli 100 ja puuroryynejä toiset 100. Hinnat näpyteltiin hintalapusta kassaan ja käteisellä maksettiin. Nykyisyydestä ja entisen eroista, tässä hetkessä pitää tietty elää, mutta itse kaipaan välillä entisyydestä sitä ettei kaupat olleet näin suuria.

Ruoka
Söin lapsena ja nuorena paljon viiliä, viiliä oli luultavasti ainoastaan kahta laatua, punaista ja sinistä ja maustamatonta ne. Valmistajakin taisi olla Valio, myös Ingman taisi viiliä tuottaa. Jossain vaiheessa tuli ruusunmarjaviili. Siinä oli hilloa pohjalla enkä erityisemmin pitänyt siitä. Söin silti usein sitä koulussa, koska kasvisruokavaliopojan kalsiumin saannista keittäjä halusi pitää huolta ja opinkin siitä pitämään. Piimää join myös, maitoa en koskaan. Perheemme oli sen maailman tapoihin kummallinen ruokatottumuksiltakin: Emme käyttäneet lihaa tai lihatuotteita. Proteiinia saimme mm. linsseistä, herneistä ja pavuista. Käytimme myös runsaasti maitotuotteita. Paitsi sitä maitoa ei, koska kukaan ei tainnut siitä tykätä. Avustin äitiä tai isää usein ruoanvalmistuksessa, ilmeisesti sieltä jäänyt halu tehdä ruokaa ja tietysti hyvää sellaista. Söimme aina yhdessä aamupalat ja illalla päivällisen. Pöydästä ei lähdetty ennen kuin viimeinen oli syönyt. Kumpikaan, siskoni tai minä, ei koskaan vissiin jätetty ruokaa syömättä koulussa tai missään. Johtunee varmaan siitä, että ruoka poikkeuksetta aina hyvää niin koulussa kuin kotona. Mä luulen, että liharuoat on helpompia menemään huonomakuiseksi mitä vegaaniset. Haluaako kukaan lihansyöjä pyöritellä suussa jänteitä, rustoja tai läskiä? Liharuoissa noita taatusti on. Sitä ongelmaa ei papuja tai vihanneksia sisältävissä sapuskoissa ole, vaikka tokihan nekin voi huonolla valmistamisella saada pilalle.Lempiruoka lapsenakin oli makaroonilaatikko. Isä teki makaroonilaatikon siten, että pari makaroonipussia kattilaan kypsymään, perään pakastevihanneksia, ehkä kidneypapuja tai vihreitä tavallisia, keitettyjä kananmunia pienistettynä ja seos sekaisin, mausteita reilusti, munamaito ja uuniin. Voi vitsi miten hyvvää! Siten teen vieläkin monesti makakroonista laatikkoa. (Vanhempi lapsi on hänkin hupsuna ko. ruokaan. Tosin hän pitää kaikesta.)

Emme käyneet mielestäni ikinä missään ravintolassa syömässä, johtui varmaan kasvissyömismeiningistämme, koska eihän missään ollut ennen yhtään mitään lihatonta evästä. Meillä kotona kävi usein ruokavieraita syömässä ja me muualla, joten ruokaan liittyvää sosiaalisuutta oli ravintolattomuudesta huolimatta olemasssa. Ruokaa oli aina sen verran, että riitti tarvittaessa muillekin. Ruoasta mulla on ainoastaan yksi muistikuva ja se on se, että se oli hyvää ja sitä oli riittävästi ja sitä opin tekemään pienestä. Sama koski koulua, että hyvää sapuska sielläkin. Ala-asteen keittäjä oli ihana. Hän oli hankkinut jostakin englanninkielisen kasvisruokareseptikirjan, jonka mukaan sai minulle tehtyä ruokaa niin, että se täytti ja oli ravintoainerikasta. Joskus ensimmäisellä luokalla ensimmäisiä päiviä koulun vesipäinen rehtori oli sitä mieltä että kasvava poika tarvitsee lihaa ja yritti tehdä kaikkensa, että olisi saanut minut syömään kanaviillokkia ja muita sellaisia. Joko isä tai äiti kävi neuvottelemassa koulussa tuon asian takia, jonka jälkeen sain normaalisti ilman mukinoita ruokaa. Nykyisin on onneksi helpompaa olla "poikkeava". En ole silti ikinä pitänyt itseäni poikkeavana tai siinä, että elukka ei kuulu ravintoketjuuni olisi jotakin kummallista.

Tenavien ruoka ja nk. ideologia
Meinasin "säikähtää" joku viikko sitten, kun luin Mikan postauksen hieman samasta aiheesta kun näitä kummia hajatelmia olin ängennyt ylös muutaman rivin, oli kuin omista funtsailuista.  
"Jos jonkun mielestä lapsen ravinnolla tai vaikka just kengillä ei ole väliä niin voidaan tietysti kysyä onko millään mitään väliä?" Niinpä.

Olen huomannut puolisoni kanssa, että noudatamme lasten ravitsemuksessa ja syömisissä samoja malleja kuin kumpikin on lapsuudenkodissamme saanut, olkoonkin yli vuosikymmen lapsuuksissamme eroa, ei ole silti eroa ollut yhtään. Meidän kummankin vanhemmat ovat tehneet ruokaa itse alusta alkaen, pienempänä purkkivalmisruokia ei ole kumpikaan meistä "joutunut" syömään ainakaan suurissa määrin. Purkkivalmisruoat ovat varmasti ihan okei, mutta kummankin ollessa kotona(joten sekin vähä kiire-tekosyy on poistettu) tuntuisi järjettömältä mättää tenaviin jotakin sellaista, mikä on seissyt vakuumissa kuukausia ennen käyttöä, kun pienellä vaivalla sapuska syntyy heillekin. Tahdon myös tietää mitä lapsen ruoka pitää sisällään. Siitä kykenen varmistumaan sillä, että se valmistetaan itse alusta alkaen. Kuulostaa varmasti joltakin hörhöilyltä tms, mutta ei väliä. Syömme myös samaa ruokaa kaikki. Jotakin tulisempaa evästä tehdessä tyttärien ruoat otetaan erikseen ennen maustamista eikä toisaalta pitsakaan kiinnosta naperoita. Olen saanut kuulla ruoka-asioihin liittyen itseäni pöhköksi, johtunee jostain vastakkainasettelumeiningistä, että pitäisin itseäni parempana tai jotain muuta omituista, kun mua kiinnostaa tietää mitä syön ja mitä en, mistä se tulee ja miten tuotettuna. Ei mua haittaa kuulla itseäni parsanpurijaksi tai kaninruokaa mättäväksi, mutta hassua se on joskus, varsinkin jos sanoja on einesruoilla elävä "kiireinen" kotiäiti. Mikäli ihminen on kiinnostunut ruoasta, onko se merkki siitä, että yksilön elämässä ruoka hallitsee liian suurta osaa? Kuka sen edes määrittelee? Mikäli haluamme syöttää lapsillemmekin mahdollisimman puhdasta ja prosessoimatonta sapuskaa, mitä siinä voi olla kummallista? Eikä tässäkään ole mikään tiukka meininki, tietenkään. Se olisi sitä hörhöä. Ainoa hörhöily tulee lähinnä siitä ettei lapset tarvitse sokeria(eikä tietty aikuisetkaan, mutta jäätelöhän on pelkkää jäätelöä eikä mitään spartalaisia luolaihmisiä olla) tai juoda mehuja tms eikä näitä edes kiinnosta sellaiset. Vielä ainakaan.

Jos välittäisi kaikista terveyssuosituksista ynnä muusta huuhaasta, ihminen ei uskaltaisi syödä mitään, koska kaikki tappaa ja on epäterveellistä joidenkin tutkimusten mukaan. Esimerkkinä taannoiset uudet ravitsemussuositukset, jotka mun mielestä on käsittämättömät eikä ole mitään tarvetta alkaa niitä noudattamaan.
Vaikka sapuska aiheuttaa intohimoja suuntaan ja toiseen, varsinaista ruoka-asiaa ei tarvitse ajatella eikä kuluttaa voimavaroja, kun tulee itsestään kaikki. Tarkoituksena on saada luontaisesti tenavammekin opetettua siihen, että ruoalla ja ravinnolla ja muilla valinnoilla on mahdollista vaikuttaa suuresti omaan hyvinvointiin. Kuten muillakin elintavoilla. Ja monilla omilla arkipäivän valinnoilla ja valinnattomuuksilla on vaikutuksensa.

tiistai 19. marraskuuta 2013

Tervehtiminen

Tuttu(nainen): "Mä näin sut kaupassa joku aika sitten, mutta en viitsinyt tervehtiä."
Toinen tuttu(mies): "Aijaa, en nähnyt, mikset viitsinyt?"
Tuttu: "No kun sun vaimo oli sun kanssa."
Toinen tuttu: "Aijaa, monesti hän on, mikäs siinä on morjestamisen esteenä?"
Tuttu: "Jos se on mustasukkainen... emmä viitsi aiheuttaa mitään draamaa."
Toinen tuttu: "Täh, mitä draamaa tervehtimisestä olisi muka tullut? Ei mun vaimoa toisten tervehtimiset häiritse mitenkään, miksi pitäisikään?"
Tuttu: "Okei, sitten ensi kerralla."

Joskus tuli myös seuraava kerta, mutta tuttu ei tervehtinyt eivätkä henkilöt ole enää sitäkään vähää missään tekemisissä, mutta ei se tervehtimisiin vissiin liity.

Pakko sanoa vaikka tulisi sovinistisikaröhrröhnaistensortaja-liimapaperi otsaan:
Ainoastaan nainen kykenee olemaan yhtä hölmö! Ainoastaan nainen voi kuvitella olevansa jotakin sellaista, joka aiheuttaisi mustasukkaisuuspuuskan tai "ongelmia" puolisoiden väliin tervehtimällä. Pöh, sanon minä. Joillakin naispuoleisilla muutoinkin tuntuu olevan joku ihmeellinen ajattelemme rivien välistä kaikkea mitä siellä ei sanota ja luen ja ymmärrän tahaltani väärin-meininki. Jotkut naiset myös kuvittelevat olevansa täydellisen vastustamattomia, että jokainen heteromies heihin lankeaisi. Pah, sanon minä. Helpotti! ;] Useampi naispuoleinen on silti järkevä ja viisas ja nuo tuollaiset ovat pelkkiä yksittäistapauksia.

Vielä moikkaamattomuuteen se, että minusta ihmisiä kuuluu tervehtiä, jos huomaa ja mikäli on tuttu, ystävä, kaveri. Hölmö, itsensä ylentävä, tervehdittävää aivottomana vietävissä oleva ja pitävä(tietysti kaikki miehet/naiset on musta kiinnostunut ja varmasti tuo jota tervehdin) ja erittäin tarpeeton ajattelutapa on se, että tervehdittävän puoliso saattaisi olla mustasukkainen. Yleensä ei ole ja vaikka olisi, se ei ole tervehtijän ongelma! Mustasukkaisuus on muutoinkin täysin käsittämätön juttu. Minusta tuollainen ajattelutapa kaverisuhteidenkin ylläpitämisessä olisi typerä tapa. Luulen ja oikeastaan tiedän, ettei minun kaverinaisissa moisia hörhöjä ole, koska tulisihan se jotenkin ilmi.

"Varotaan kesyttämästä liikaa"

Yle Lappi: Kesy kettu seuraa emäntää kuin koira

En pidä lainkaan tällaisista uutisista. Tarkoitus ihmisillä on ilmeisesti hyvä ja luultavasti ketunpojat häipyvätkin jossain vaiheessa, mutta on myös riski että ei. Luonnossa eläviä eläimiä ei pidä missään vaiheessa yhtään mitenkään totuttaa ihmiseen. Ruokaa ei pidä antaa kädestä tms. että eliö tajuaa, että se on ihmiseltä saatavissa. Kettuja on jo kesytetty aivan liikaa, koska ovat leimautuneet jutun ihmiseen noinkin paljon. Tyhmää. Villieläin ei ole lemmikki!

maanantai 18. marraskuuta 2013

Hyviä asioita tapahtuu

Deittasin sunnuntaina yhden maailman onnellisimmista miehistä. Miekkosen lapsella on ollut synnynnäinen vaikea sydänsairaus, joka on vaatinut vuosien aikana lukuisia sydänleikkauksia ja pitkiä sairaalareissuja. Viime viikon lopulla sain kuulla, että lapsi on saanut uuden sydämen tuntemattomalta luovuttajalta ja siirtoleikkaus on tehty onnistuneesti ilman ongelmia!
Leikkauksesta lapsi on toipunut muutaman päivän aikana hienosti ja ainakaan vielä ei ole mitään ongelmia ilmennyt. Kunhan kaikki menee yhtä hienosti mitä nyt, kloppi pääsee kotiin opettelemaan kokonaan täysin uutta varhaisteinin elämää, joka aiemmin ei ole ollut mahdollistakaan. Siihen kuulemma kuuluu jalkapalloa, polkupyöräilyä, jääkiekkoa, puissa kiipeilyä, normaalia koulunkäyntiä, mopokin ois kiva...

Kaverikuva parin vuoden takaa. Ehkä jo kesällä päästään pelaamaan hänen ja hepun faijan ja äidin kanssa futista pitkästä aikaa!
On niin helppo olla onnellinen koko perheen puolesta! Varsinkin, kun olen pojan elämää saanut seurata siitä lähtien, kun hän syntyi ja nähnyt läheltä kaikkea sitä huolta ja murhettakin nuoren herran tulevaisuuteen ja kaikkeen liittyen. Eniten silti toivoa ja luottamusta siihen tulevaisuuteen.

Tämän tekstin innoittajan elämän pelasti ja kirkkaamman tulevaisuuden mahdollisti tuntemattoman sankarin elämää suurempi lahja. Jos lompakosta ei vielä löydy, kannattaa hankkia elinluovutuskortti ja kertoa tahdostaan läheisille.

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Valintoja

Luin muutaman hetken twitter- ja iltakääklehtijuttuja aiheesta myrsky ja sähköttömyys. Peräkuusen kiven takana asuvat valittavat kuinka Fortum/Elenia/Whatever ei ole korjannut sähköjä toimivaksi. Eikö ihminen älyä, että sähköyhtiöt fiksaavat ensiksi alueet joissa asuu enempi väkeä ja viimeisenä korpimaiden asukkien linjat? Ei tietenkään tajua. Tai sitten sähköttömyyteen voi varautua investoimalla varavoimaan.
Minä en voi käsittää ikinä sitä että rakennetaan/ostetaan torppa jostakin jeerasta, hinta 100 000-->rajana taivas, mutta säästetään tonni jättämällä hankintalistalta aggregaatti ja ostetaan ehkä joku robottinurmikkoleikkuri. Sitten kitistään sähköttömyydestä ja aletaan palella, kun siellä pirtissä ei ole edes tulisijaa josta saisi hieman lämpöä. Mikäli tahtoo häiriöttömän sähkötoimituksen, jää asumaan taajamaan. Tai ostaa aggregaatin.

Meillä katkesi sähkö kello 0625, ups piti virran päällä kunnes kello 0630 ampaisi polttomoottoriaggregaatti päälle, elämä jatkui normaalisti. Kello 10 sähkö Fortumilta palasi takaisin. Generaattori tuottaa sähköä koko taloon kaikkiin aparaatteihin niin pitkään kun vain polttoainetta riittää. Kodin teknisessä tilassa oleva pieniääninen aggregaatti kustansi 890 euroa enkä olisi osannut perustella itselleni miksi sen olisin jättänyt hankkimatta, vaikka sähkövikatilanteita kohtalaisen harvoin tuleekin. Hankinta pitäisi olla pakollinen jokaiseen uuteen taloon ja esim. kotieläintiloille, jotka sähköstä riippuvaisia ovat.

lauantai 16. marraskuuta 2013

Surrur

A man's gotta do...



Ompelukoneella olen ensimmäisen ja viimeisen kerran hurhur 35 vuotta sitten tai jotain vastaavaa. Tänään se toinen kerta. Takista hajosi osa, mutta fiksattu. En ota harrastukseksi ellei joku muu tekstiili mene rikki.

torstai 14. marraskuuta 2013

Kyllä silminnäkijä tietää - tai sitten ei

Hawkien harjoittelua seurannut: "Ei tämä voi hyvin loppua"

"Kyllä ne ovat siinä treenanneet, ja mielessä on käynyt, että ei tämä voi hyvin loppua, niin lähellä toisiaan ne ovat siinä koukkineet", mies kertoo.

Ketä tuollainen "asiantuntijoiden" haastattelu palvelee? Ei ketään, Hesarin kommenteissakin asiasta on huomautettu. Tuollainen höpön löppöö-juttujen teko tekee ihmisestä vain julkitomppelin toimittajien avustamana. Enempi se silti kertoo lehdestä.

tiistai 12. marraskuuta 2013

Uutisotsikoista

HS: Ilmaisliittymän voittanut nuorukainen aiheutti yli 70 000 euron laskun

Oikeudessa nuori mies kiisti syytteen. Hän kertoi mieltäneensä, että hänellä oli oikeus käyttää liittymää, koska sitä ei ollut suljettu.

Osa kommentoijista on sitä mieltä, että kun Sonera ei ole älynnyt katkaista liittymää, ihmisellä on oikeus tehdä sillä mitä tahtoo. Niin joo. Kuten tilata yli 70 000 euron(!) edestä hyödykkeitä. Jeah. Toivottavasti tuomio pitää ja juippi joutuu maksamaan rötöksensä.


HS: Vain puolet tupakoivista suomalaisnaisista lopettaa polttamisen raskausaikana

Tuohon tuollaisenaan en usko. Uutisesta ei selvinnyt otantaa kuinka monta se kattaa. Silti, vain täysin idiootti ja itsekäs ihminen röyhyttelee silloin kun on raskaana.


Seurakunta kielsi tämän perinteisen joululaulun esittämisen kirkossa
Aamulehti uutisoi miten uutisoi, mutta kansa raivostui silti, kuten alkuperäisessäkin uutisessa. Kyseessä oli lopulta Petteri Punakuono. Oli kumpi oli, musta on omituista, että kirkossa järjestettävässä joululaulukonsertissa sitä on edes hoilattu. Se kuuluu johonkin muuhun paikkaan laulettavaksi kuin kirkkoon.

Kyyninen

...mutta haluaisin uskoa. Nimittäin siihen, että erinäiset katastrofirahastokeräykset menisivät kohteisiin eikä päätyisi toisten taskuihin. Eilen radiouutisissa haastateltiin jonkun instanssin toiminnanjohtajaa tms, joka kertoi että on lähetetty 250 000 euroa puhdasta rahaa Filippiineille. Uutisraportin mukaan sinne on menossa lukuisia muitakin apujuttuja, hyvä näin, pitää auttaa. Se on sivistysvaltion merkki, että autetaan akuutin hädän ja katastrofin kohdatessa.

Mutta. Ne keräykset. Kuinka monta miljoonaa vuosien saatossa on kerätty esimerkiksi Afrikkaan erinäisten järjestöjen kautta. Ja miten paljon niistä keräystuotoista on päätynytkään sotajoukoille ja heimojohtajille, jotka varustavat itseään aseilla ja viettävät yltäkylläistä elämää. Tai miten kävi Aasian tsunamikeräysten kanssa, niistäkin tosi paljon päätyi vääriin käsiin eikä kohdannut ikinä niitä joihin avun olisi pitänyt osua. Näitä on lukuisia, mutta nuo tuli yhtäkkiä mieleen ilman tonkimista. Tahtoisin auttaa, mutta en halua tukea sentilläkään rikollisuutta, korruptiota ja muuta vilpillisyyttä. Tämä ei tarkoita ettenkö auta ollenkaan, mutta esimerkiksi SPR ei täytä järjestönä kriteereitä pörssikeinotteluineen yms epäauttamisjuttuineen jonka kautta voisin rahaa lahjoittaa(verta kuitenkin luovutan, rahaa en). Spr:n konkreettinen apu silti on huippuluokkaa, erinäisiä kenttäsairaaloita ja majoitustiloja pystyvät loihtimaan parin vuorokauden varoitusajalla, kuten muuta elämälle välttämättömiä tarpeita. Tuonne Filippineillekin punaisen ristin settejä on menossa, hyvä näin.

Toinen keräysdissaus koskee feissareita. Mitä tahansa kaupataan, ärsyynnyn pelkästä näkemisestä, vaikka työtään ihmiset tekevät enkä "heille mitään koskaan sanokaan"(hah!) enkä näiden kautta ryhdy miksikään lahjoittajaksi. Inhoan iholle tulemista. Syynä ei ole se, että feissarin edustama työnantaja kolkuttaisi jotakin empaattisuuskanavaani ja heiluttaisi omaatuntoa, en vain voi sietää sellaista markkinoimista. Eräs keräyskohde myös mihin en koskaan anna lanttia, on sotaveteraanikeräykset. Syynä ei ole ettenkö arvostaisi sotiemme veteraaneja, vaan se, että näissä vasta epäselvyyksiä onkin. Ja muutoinkin, miksi kansalaisjärjestöjen tulisi tehdä yhteiskunnalle kuuluvia juttuja. Entä mitä tapahtuu miljoonakeräyksillä haalituille hoitolaitoksille, kun viimeisestäkin sotaveteraanista aika jättää.

Siellä missä raha liikkuu, siellä myös epärehelliset omaa hyötyä tavoittelevat käsineen. Onneksi kaikissa järjestöissä ei näin ole.

sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Erään (isänpäivä)lahjan seuraus

Kaverini, olkoon nimi tässä Roope, hankki isälleen puolitoista viikkoa sitten isänpäivälahjan, jonka oikea hinta oli 170 euroa, mutta oli reilussa alennuksessa liikkeen loppuunmyynnin takia. Lahjalle jäi hintaa 69 euroa. Olin Roopen mukana sillä tulimme tuolloin koulusta alaspäin, lahja olisi todella tyylikäs kenelle tahansa miehelle. Roope oli mielissään jo etukäteen, koska tiesi isästään että isä ei tuollaista ikinä raaskisi hankkia ja edellinen sellainen oli kovasti kärsinyt vuosikymmenien aikana.

Tänään koitti isänpäivä, Roope oli vasta iltapäivällä ehtinyt käymään työvuoron takia isällään. Isä oli lahjaa avannut ja oli tuuminut ettei Roopen olisi näin arvokasta pitänyt, eihän raaski tätä käyttää, selkeästi kuitenkin ilahtunut ja tykästynyt saamaansa. Mitä oli tehnyt Roopen isän puoliso? Oli alkanut vuodattamaan ettei hänellä olisi tuollaisiin varaa, koska on köyhä sairaseläkeläinen jäkätijäk. Ei ollut suostunut edes katsomaan kun Roopen isä oli näyttänyt tuolle naiselle saatua lahjaa. Kahvipöydässä nainen oli jatkanut samaa valitusta siitä miten tiukilla hänellä on rahat ja ettei tuollaiseen olisi varaa, joskus oli, mutta ei enää... Roopen isä oli ollut kovasti pahoillaan, kun lahja aiheutti puolisolle tuollaisen hupsun reagoinnin, mutta isäihminen oli silti pukenut lahjan ylleen eikä sitä poiskaan ottaisi. Roope oli ollut arvatenkin kovin ihmeissään että mikä hommassa olikin yhtäkkiä huono juttu. Roope kertoi viipyneensä isällään puoli tuntia, mutta lähti kun ei jaksanut kuunnella tuon naisen tilitystä, joka ei tuntunut lakkaavan ollenkaan.

Roope soitti minulle sieltä lähtiessään, puuskahti puhelimeen ettei ikinä osannut arvata, että maailmassa voi olla tuollaisia. Jäi taatusti "hyvät" fiilikset Roopelle, kun isänsä puoliso oli tuollaista möyhkännyt. Luulisi, että Roopen isän puoliso olisi ollut yhtä mielissään miehensä saamasta mukavasta lahjasta, mutta vielä mitä. Mitä se ylipäätään kuuluu millaisen lahjan kukin saa? Käsittämätöntä se miten Roopen "syyksi" syydettiin tuo, että on kerrankin hankkinut isälleen hieman arvokkaamman lahjan kuin aiemmat villasukat. Eihän se Roopen vika ole, että hän on työkykyinen ja terve, tienaa palkkaa ja halusi hankkia jotakin mistä tiesi isänsä ilahtuvan ja sai sen vielä huomattavasti edullisemmin loppuunmyyntikuvion tähden.

Minun päivä

Tänään on ollut isänpäivä. Tavallinen sunnuntai, mutta silti vähän erilainen: Sain kakkua aamupalaksi. Tai aamiaisen jälkiruoaksi. Sain lisäksi lahjankin, kaksi kappaletta. Toisen tyttäriltä, toisen heidän äidiltä. Ilahduin kummastakin. Vauva viskaisi minua niskaan paketilla, jossa oli sisällä lompakko, vaimolta sain pätevän paidan. Onnekas olo heti aamuvarhain. Kuten se on tietysti joka päivä ja jokaikinen yö, mut...
Äskettäin kortteja siirtäessä ilahduin lompakon yhtäläisyydestä vanhaan, kuluneeseen, monin paikoin risaan joka on ollut muistaakseni yli 20 vuotta käytössä. Tämä uusi nykyinen on saman valmistajan, A. Erikssonin tuotantoa. Odotettavissa ehkä yhtä pitkä taival. Lapseni on tarkkanäköistä sakkia! :D

Loppuun klisee jne: Joka päivä on isänpäivä jne.

lauantai 9. marraskuuta 2013

Mobiililaitteille optimoidut nettisivut

Nyt mä tiedän miksi on erinäisiä mobisivuja, jotka ei ole niin raskaita, kuten näillä sivustoilla monesti sanotaan selaimen tarjotessa mobiilinäkymää. Ne on android- ja lumia-kapuloita varten. Tänään poikkesin kylässä, jossa talouden lapsilla oli toisella Samsungin jokin uudehko Android-kapula ja toisella muistaakseni Lumia 720. Selailin lasten isän kehoituksesta mm. Hesarin, Yleisradion ja Cdon.comin sivuja täysversioisina eimobi-sivustoina. Mitä tahmaa! Selaimet kaatuilivat ja hyytyivät monta kertaa. Puhelinten natiivit ja toisesta Chrome- ja Firefox-selaimet teki samaa, lisäksi Samsung-kapula lämpeni valtavasti, vaikka pidin reunoista kiinni. Varmasti ihan hyviä puhelimia, mutta ei niillä voi nettiä selata. Toisin kuin iphonellani. Ei hyydy tai ryydy, vaikka olisi mikä mainoksia täynnä oleva kilkesivusto. Halvalla sai parhaan.

En pidä sivuista, joissa mobiilinäkymää ei saa pois. Esimerkkinä Uusi Suomi, yleensä sivustojen alanurkassa on valintanappi, jossa homman saa tavallisen sivun näköiseksi, mutta tuossa ei. Hyviäkin mobiilisivuja on, esimerkiksi Vr ja HSL.

perjantai 8. marraskuuta 2013

Rannekelloaddiktio

Kaunis esine on kiva katsella. Yksi näistä esineistä on rannekello. Tykkään selailla korukauppojen mainoskuvastoja ja "kuolata" niiden kellotarjontaa. Koruliikkeiden ikkunoita tuijottelen välillä myös, mutta siihen se jää. En halua niitä itselleni, vaikka moni kello varmasti pukisi minuakin. Riittää nykyinen kokoelmani. Upea kello mieleeni ei tarvitse olla  tyyris, vaan moni edullisempikin on myös silmäniloa siinä missä esimerkiksi Oris tai Omega. Eipä sillä, toki huolisin Omega Speedmasterin ranteeseeni, mutta mieleeni on myös esimerkiksi tämä, tämä, tämä (sellainen mulla olikin joskus mustaharmaana, mutta annoin sen vaimoni serkulle), tämä, tämä, tämä. Oho, kuinka monta. Vieläkin olisi paljon enempi tuollaisia edullisempiakin hienoja, jotka silmää miellyttävät. Tyylikkään ei tartte olla tyyris, vaikka tietysti nekin upeita on katsella, jos makuun stemmaa.

Yksi kolmesta. Tykkään jokaisesta.

Maku omien kellojeni suhteen on, että isompi parempi. Voisi näyttää hassulta, jos kuljeskelisin pikkarainen tiuku kädessä. Kaksi kelloista olen hankkinut itse, yhden olen saanut vaimolta syntymäpäivälahjaksi. Lisäksi minulla on Suunto Ambit2-sykemittarihässäkkä, mutta käytän sitä ainoastaan urheillessa.

On sääli kuinka jotkut ihmiset ovat luopuneet rannekellosta selityksenä miten kännykästä näkee ajan. Kun kännyköissä alkoi yleistyä kellot, en voinut kuvitellakaan jättäväni rannekelloa sen takia. Sosiaalisissa tilanteissa kellon katsominen ranteesta näyttää järkevämmältä, kuin kännykän näyttöä ropeltamalla. Samalla sitä luuria hipelöidään muutenkin kuin pelkän aikanäytön takia. Mutta on taas eri juttu se.

Musta on kiva seurata myös millaisia kelloja kanssaihmisillä on. Ei kiinnosta tuotteen merkki tai muu turha, ainoastaan se millaiseen valintaan joku on päätynyt. Pääministerillä ainakin on totaalinen fail. Suunto Ambit on komea sykemittari ja suomalainen Suomessa valmistettu huipputuote, kellonakin se toimii, mutta ei todellakaan puvun kanssa! Sama toisella kaverilla.

Rannekello on aina muodissa!


-----

Tämä omani hyvä esimerkki kirjoituksesta, jollaisesta en pidä. Monta linkkiä, ei hyvä. Menettelee silti, kun on tällaista "oikeaa asiaa", hah. Sellaiset jutut, blogitekstit sun muut on silti pidemmän päälle blaah. Omituista on sekin miten valtamediat eivät osaa linkittää järkevästi. Jos jossakin uutisjutussa on linkki, se on poikkeuksetta aina sellainen että aukeaa siitä heti eikä esimerkiksi uudelle välilehdelle tai sivulle. Täten siihen itse uutiseen pitää palata back-napista tai kaivella sivuhistoriasta.

torstai 7. marraskuuta 2013

Rip valtakunnallinen Groove FM

Olen pari päivää miettinyt miksi Groove FM:n taajuudelta kuuluu tauotta jotakin jumps jumps nykymusaa. Auton radionäyttöön Grooven tilalle tuli nimi Loop. Vasta äsken aloin asiaa selvittämään, kun mietin onko joku kanavapaikkojen vaihtopäivät tyyliä Suomipop-Nova.
Ei ole: Nelonen Medialta uusi radiokanava - Loop aloittaa Groove FM:n taajuudella
Uutisesta selvisi myös, että Groove FM jatkaa pääkaupunkiseudulla taajuudella se ja se, jatkossa valtakunnallisesti saatavana ainoastaan nettistreamina. Uujeea. Mahtava "parannus" eli ei. Groovella oli monia kuuntelijoita pitkin Suomea. Valitettavasti marginaaliset mediat ei pärjää lilliputtivaltiossamme.

keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Miesten viikko

Olen elänyt tätä viikkoa jo melkein kolme päivää ja vasta nyt kuulin radiosta, että tällä viikolla on miesten viikko. Ou nou, miten tällainen tärkeä asia on voinut jäädä unholaan!


Partakonetehtailijat osasivat jo 80-luvulla kuvata tyypillisen(?) miehen elämän tärkeimmät asiat minuutissa. Tietysti amerikkalaisen glooriamaisesti. (Miksi mun tukka ei näyttänyt 80-luvulla tuolta tai vaatteetkaan? :D)

Niin se kai vaan on. Mulle tuo kiksiä kaikki mainoksessa esitettävät tavallisen kliseenomaisetkin tapahtumat ja jutut kuten puoliso, urheilu, lapsi, mieleinen työ, muutama miespuoleinen hyvä komppis ja näiden kaikkien asioiden tasapaino tai tasapainottomuus. Ei kai miehenkään elämä muuta vaadi. En tarkkaan perehtynyt mitä miesten viikolla ajetaan takaa, mutta enpä muutoinkaan eri teemaviikoista ole kiinnostunut. Viettäköön sitäkin kukin mies haluamallaan tavalla.

tiistai 5. marraskuuta 2013

Ihmisen hölmöys, osa 712

MTV
Viestissä oli myös miehen koko nimi, ja nainen onkin tänään lähettänyt yksityisviestejä olettamilleen miehen sukulaisille, saman sukunimen omaaville ihmisille samassa kunnassa. Miehen nimellä FB-haku ei tuota tuloksia.
Mies ei ilmeisesti halua edes tavata poikaansa.
- Viestin mukaan poikani ei saa miehestä vastuullista isää, ja mies aikoo tarvittaessa kieltää kaiken. Minulla ei ole kuitenkaan edelleenkään mitään vaatimuksia miehen suhteen; hän voi ottaa meihin yhteyttä.

Nainen selvittää ehkä kuka lapsensa isä on, okei. Mitä tehdään ensimmäiseksi? Soitetaan Mtv:n toimittajalle ja kerrotaan asiasta julkisuuteen. Nainen kertoo, että on lähestynyt lapsen isän oletettuja sukulaisia asialla, koska lapsen isää ei löytynyt niinkin spedestä paikasta kuin facebook. Selostetaan siinä samaisessa julkisuudessa lapsen isän olevan vastuuton. Yhden ainoan ¤%¤&¤(%( viestin perusteella! Kuinka typeriä ihmisiä maailmassa onkaan? Tiedetään, silti se jaksaa hämmästyttää joka kerta.

Dokumenttiprojekti

Tiikeriä etsimässä Areenassa
Sarjan esittely.

Huh. Raju aihe, cp-vammainen, persoonallisuushäiriöinen, täysin toisten avun varassa oleva, joka myy kerran kaksi viikossa seksiä rahasta. En aiheesta tiennyt ennen kuin olin katsellut jonkin matkaa, arvelin Areenan tiedoista päätellen dokumentin olevan nk. tavallinen kertomus cp-vammaisen arkisista ongelmista. Nainen kertoo, että korvaa prostituutiolla läheisyyden puutetta, koska perheeltään ei sitä saanut lapsena äidin kuoltua tai nykyäänkään. Samoin seksin myyminen korvaa rahallisten tukien vähyyttä. Nainen kertoo 13-vuotiaana harjoitelleensa suuseksiä, kun joku toinen kertoi polttaneensa tupakkaa. Siinä iässä pitäisi - kaikkea muuta. Eipä ole tuon naisen yhden avustajankaan elämässä hurraamista, saa lapsen ja joutuu antamaan sen sijaisperheeseen ja lähtemään itse hoitoon, jonka jälkeen ehkä mahdollista saada vauva itselleen. Ääh. Mulle jäi tuosta mieleen, että ainakin tuo yksi heppu käyttää naista hyväksi. Luultavasti monet muutkin, kuten dokumentin lopussa joku ihminen koittaa selittää Heljälle.

Tulee mieleen saakohan Heljä kaikki hänelle oikeutetut tuet ja avustukset, myös mielenterveyspalveluiden osalta. Ja miten voidaan varmistua siitä ettei joku päivä Heljä joudu kokemaan väkivaltaa tai muuta kamaluutta asiakkailtaan. Äh. Oli rankka dokumentti. Ehkä turhankin rankka, kun tuli mieleen haluaako nainen kaikki nuo ajatukset ja fiilikset televisioon. Mutta ehkä se on varmistettu. Surullinen tarina kaikkiaan.

Uimalassa

Polskin eilen vauvan kanssa uimahallissa. Uin siten, että vauva on minusta käsivarsimitan päässä ja houkuttelen typyn luokseni. Mikäli lapsen äiti olisi mukana, välissämme olisi pari metriä jota väliä tyyppi simmaa. Tähän ei jää suurtakaan väliä kummassakaan tapauksessa. Mikäli vauvalle tulisi upotusolo, voisin poimia hänet alle sekunnissa itselleni. Vauva tykkää puuhasta kuin mikäkin uimalelu.
Pienten ihmisten uimisista ei tuntunut tietävän mitään kiljuvien lasten kanssa uimassa ollut naishenkilö, joka alkoi näsäilemään siitä miten edesvastuutonta ja hengenvaarallista tuollainen on, että vauvaa pitäisi uittaa lasten altaassa ja vauvaa pitäisi olla uittamassa kaksi henkilöä, bää bää. Selitti vielä niin pai-nok-kaas-ti jo-kais-ta ta-vua ko-ros-taen, että teki mieli roiskaista vettä vikisijän suuhun. En silti kiinnittänyt naiseen huomiota, perehdyin vain lapseen joka naureskeli jatkuvasti.

Samaan aikaan kauempana naisen ehtiväiset lapset hyppelivät altaaseen ihmisten sekaan siten, että uimavalvoja puuttui peliin, taisi huomauttaa tuolle naisellekin asiasta että pitäisi tenavistaan huolta. Eihän sitä kerkiä, jos pitää puuttua toisten uimisiin ja olemisiin. Loppumomentumin ajan tuo puuttuvainen nainen mulkoili meitä päin jatkuvasti. Eipä sillä, kyllä minäkin ehkä itseni näköistä tuijottelisin. ;]

Voisiko sopia niin, että espoolaiset pysyvät omissa uimahalleissaan eikä tule meidän hienoon halliin soheltamaan ja näyttämään hölmöyttään?

maanantai 4. marraskuuta 2013

Vuokranantajan olematon oikeusturva

Suomessa vuokralaisen oikeudet ovat huimat. Hyvä näin, se turvaa vuokralaisen oikeudet mielivaltaisen toiminnan vuokranantajan osalta. Samalla se tekee vuokranantajan oikeuksista höttöä vuokralaisen oikeuksien mennessä monessa asiassa edelle.

Esimerkki 1: Vuokralainen jättää vuokrat maksamatta. Vuokranantaja häätää asukkaan, mutta vuokralaisen ei ole pakko poistua. Tätä voidaan venyttää ja vanuttaa kuukausia.

Esimerkki 2: Vuokralainen rikkoo asuntoa ja lähtee. Vuokranantajalle jää kaikki kulungit korvattavaksi, jos vuokralainen on varaton.

Esimerkki 3: Vuokralainen vuokraa asunnon luvatta(jälleenvuokraamisoikeus kannattaa poikkeuksetta aina kieltää vuokrasopimuksissa) kolmannelle osapuolelle, jolla ei ole kotivakuutusta. Kolmas osapuoli aiheuttaa vesivahingon, korvausta voidaan alkaa perimään vuokranantajalta.

Jne.... Kaikki nuo lain turvaamia juttuja vuokralaiselle. Mulla on ollut erinäisiä vuokralaisia jotakin 15 vuotta. Pääsääntöisesti kaikki ovat olleet hyviä asukkeja, mutta viimeisen neljän vuoden aikana on tullut eteen 3-4 osittain esimerkkeihin liippaavia juttuja. Hommat ovat päätyneet lopulta hyvin ilman omaisuustappioita minulle, mutta ovat aina sen hetken tosi tylsiä selvittelyineen yms. Mulla on nykyisin mahdollisten uusien vuokralaisten kohdalla periaate etten anna näille puhelinnumeroani. Kaikki mahdollinen tietovaihto, kyselyt yms. tapahtuu sähköpostin kautta. Näin siitä jää jälki minulle, että vuokralaiselle myöhempiä mahdollisia epäselvyyksiä varten.

Tuli mieleen, kun sain aamulla sähköpostia erään entisen vuokralaisen äidiltä, jossa sain käsittämättömät haukut ja hirmuisen määrän rumia sanoja, kun olen mukamas aiheuttanut jälkeläiselleen maksuhäiriömerkinnän "ylimitoitetuilla perimistoimilla". Jeah. Olisiko maksuhäiriömerkintä tullut kuitenkin ihan siitä, että jälkeläinen sohelsi asiansa aivan itse eikä minulla ollut asiaan mitään tekemistä? Joskus tulee mieleen miksi kukaan viitsii vuokrata omistamiaan asuntoja yhtään kenellekään. Sitten se miete katoaa.

Alko...eiku MTV






Vai miten se nyt meni.

Uudistuneilla sivuilla paljon enempi lisää javaa/flashia/kilkettä, lisää epäloogisuutta. Pääasia, että koodareilla on ollut kivaa, loppukäyttäjällä nyt niin väliä. Hyvä, hyvä... Not.

sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Koirat

Aamulenkillä koirien kanssa kylällä tuli vastaan n. 80-vuotias mies, joka käveli hieman kumarassa. Taluttimessa hänellä oli varmaan samanikäinen saksanpaimenkoira edeten yhtä hitaasti. Mies huikkasi minulle huomenet ja jatkoi verkkaista etenemistään.

Tuosta...eipä kun ei lähimainkaan tuosta tullut mieleen, mutta tuli mieleen jostain kuitenkin muuan tosi kaukainen eikä edes enää mikään tuttu, mutta joku jonka tiedän. Kyseinen mies on pärjännyt piskiensä kanssa hyvin palveluskoirakilpailuissa ja hepun koirat ovat olleet aina viimeisen päälle tottelevaisia ja löytäneet kadonneita ihmisiä yms glooriaa. Samalla mua on aina etonut kuulla tyypin itsekeskeistä hehkutusta itsestään, kun tiedän miten koiransa saa nöyräksi piikkipannalla(laiton, julma ja kielletty ties kuinka monta kymmentä vuotta sitten) ja muilla jaskoilla koulutusmetodeilla. Huvitti ja ärsytti joskus kun kuuntelin miten joku koiraharrastaja puhui niin rispektimäisesti tuosta typerästä luuserista, että teki mieli kirkua. Samalla mua huvitti sekin, kun heppua arvostettiin poliisikoirakoulussakin, että on niin hyviä koiria sillä. Pah. Mikäs siinä, jos hyvänä metodina pidetään sitä, että pelottelemalla ja huutamalla yms. koira saadaan tekemään mitä käsketään. Rispektiä tuollaista "menestyvää" koiraohjastajaa kohtaan ei ole tippaakaan.

Joskus kun hain itselleni koiraa, nykyistä dobermannia, lueskelin koirapalstojen myydään koiria-palstaa. Tosi moni ilmoitus "annetaan pitovaikeuksien vuoksi saksanpaimenkoira/rottweiler/dobermanni/mastiffi/joku tosi vaikea tapaus", jos on pilattu sillä ettei osata tai viitsitä kouluttaa koiraa. Koirassa on "luonnevika" äärimmäisen harvoin, sekin monesti jonkin elimellisen kivun tms aiheuttama. On huolestuttavaa ja samalla tulee kurja olo tuollaisia ilmoituksia näkiessä, kun tuolla monissa kodeissa on aikapommeja sen takia, että omistajat ovat niin idiootteja, kun ei joko viitsi opettaa tai viitsi ottaa selvää mitä koiran peruskoulutus tarkoittaa ja että ihan jokainen koira pikkufifistä lähtien tulee tottelevaisuuskoluttaa.

Ehdotukseni: Koirien pitäminen luvanvaraiseksi. Koiran hankkimiseen tulisi olla lupa ja maksimimäärä näissäkin. Koirien omistajat tulee velvoittaa esim. kolmesti koiran eliniän aikana osoittamaan koiransa olevan yhteiskuntakelpoinen eikä koiraa saa myydä sellaiselle, jolla tällaista lupaa/tietoa ei ole. Sekarotuiset koirat tulee samoin rekisteröidä kirjoihin ja kansiin ja myös näiden omistajiin ylettää tämä koiran hallussapitolupa. Siellä samaisessa koiratarkistuspisteessä varmistetaan omistajaperheen varusteet. Flexit hiiteen, kunnon talutushihna tilalle, mieluusti myös kaulapannat(valjaat mucho bättre!) koirilta fiu ja muuta, joka ei ole vielä täsmentynyt. Koiran hankintalupaa haettaessa varmistetaan hakijalta onko ihminen allerginen(tästä myös pitää olla todistus jokaiselta perheenjäseneltä) ja jos on, hankintalupa harkintaan. Koiria ei pidä ottaa kokeiltavaksi, josko vaikka tästä mustimassikasta ei tulisikaan allergiaoireita ja jos tulee, luovutaan sitten pois. Eikä koiria pidä ottaa lasten hoidettavaksikaan, kuten muitakaan eläimiä. Vanhemmat ne hoitaa lopulta alkuinnostuksen jälkeen.
Kallista? Elämä on.

Koiraperheissä ja kaikissa muissakin perheissä, joissa on lapsia, tulee lapset opettaa pienestä siihen, että koiralle annetaan rauha. Vieraita koiria ei mennä lääppimään eikä tuttujakaan koiria, mikäli otus on nukkumassa, syömässä, jotakin muuta. Eikä koiria tule antaa lapsen talutettavaksi yksinään. Ja lapselle opetaan tavat jolla eliötä käsitellään. Häntä rauhaan ja ei retuuteta.
Aikuiset koiraihmiset pitää ne koirat kiinni eikä ainakaan selitä kenellekään "tää on ihan kiltti", se ei paljoa lohduta jos 50 kiloinen koira vyöryy päälle hyppimään. Koirat kiinni alueella, jossa on muita ihmisiä tai koiria.

Ei kai nyt muuta. Tai olisi muuta, mutta en jaksa kirjoittaa enempää.

lauantai 2. marraskuuta 2013

Pyhäinmiestenpäivä

Kävin kotikylän hautausmaalla, olin ottanut vahingossa vaimon kännykän mukaan josta syystä sain räpsittyä kuvatuksia. Kiertelin kivien välissä aikani. Hautausmaalla oli "muutama" kynttilä palamassa. Sytyttelin joitakin sammuneita, lueskelin kivien nimiä. Päämääränä oli päätyä muualle haudattujen muistopaikalle. Sielläkin oli monta kynttilää palamassa.
Lisäsin kaksi omaa. Toinen pienelle suloiselle tummahiuksiselle pojalle, toisen kaikille niille jotka mielessä olivat.


Palasin kotiin elävien pariin kylvettämään, ruokkimaan, pesemään hampaita, peittelemään, elämään.

Säästäminen

Kuulin radiosta Säästöpankin mainoksen, jossa asiakasta kehoitettiin säästämään. Esimerkkinä mainoksessa sanottiin notta jos pistää sivuun satasen kuussa, sillä pääsisi johonkin reissuun ensi vuonna tähän samaan aikaan. Mainoksen viesti oli ohjata säästämään ilman rahastosijoittamista tai muuta epävarmaa touhua tai lainan hankkimista. Trendi on ollut viime vuosina markkinoida KHMN(kaikkihetimullenyt)-tyyppisesti kaikkea. Ota lainaa matkaa varten, ota lainaa äkillistä sisustushurahdusta varten, ota lainaa kahvikupillista varten, ota lainaa, elä velaksi, osta, osta hanki kaikkea tavaraa velkarahalla! Argh. Onhan tuo vieläkin trendi, valitettavasti. Jokaisella kaupalla on oma luottokortti/luottosopimus/osamaksumahdollisuus. Tuotteiden hankkiminen velaksi on tehty helpoksi. Ajattelemattomat ihmiset helposti haksahtavat ja unohtavat mihin todellisuudessa onkaan varaa.

Tämä asia mulla ei ikinä mene lanttuun: Miksei ihminen säästä tarvitsemaansa asiaa varten? Miksi pitäisi ottaa määrä x lainaa, jotta saa ikean mööpelit tai lähteä Haimaaseen ja maksaa vuosi, jopa enempi kulutusluottoa asian takia? Juu en tajuu. Miksi väeltä kadonnut pitkäjänteisyys? Miksei säästetä vaan otetaan lainaa kaikkea varten? Sen huomaa sitten siinä miten luottotiedot häipyy leväperäisyyden takia, kun on otettu kaikenmaailman pikavippiä, ostettu autoa, kojetta, vekotinta, älytöntä puhelinta, matkailtu velaksi, joiden osamaksuja ei ole varaa maksaa. Voi kai kysyä, kannattaako tuonkaan kaltainen hedonismi? Olisiko pitkäjänteisemmässä säästämisessä järkeä vaikkei olisikaan heti kaikkea hienouksia saatavilla? Ehtisi säästämisen ohella miettimään mitä todella tarvitsee ja mitä ilman pärjää.

Led-valot hampaisiin jotta bling?

www.groupon.fi/
Sehän olisikin kätevää! Jos jollakin on toivottoman skörnäiset hampaat, ledit vilkkumaan purukaluston päälle, kukaan ei näe muuta kuin säihkettä ja kirkkautta! Samalla kanssaihmiset tuumisivat, että on varmasti tosi valkeat hampaat vaikka olisikin teen, plakin ja kahvin kellastuttamat söpöydet(not).
Nyt kun ulkovalojen sesonkiaika on käynnissä, pätevä diy-ihminen asentaa led-valot purukalustoon itse. Kaunista, varsinkin, jos valitsee vilkkuvan valosarjan! Ongelmaksi saattaa muodostua ulos lähtiessä verkkovirran saatavuus, mutta jatkojohtoja on saatavilla monen mittaisena. Jatkojohtokela kädessä hymy korvissa, varmasti uljas näky lähikaupassa ja kadulla kävellessä. Ei tarvita mitään epäterveellisiä kemiallisia hampaidenvalkaistuksia!

Keskiviikkona oli hunajaa korville kuunnella hammaslääkärin ropeltavan suussa sanoen lopuksi "reikiä nolla, ei hammaskiveä, jotakuinkin täydelliset hampaat, jatka samaan malliin." Hampaat on mun korut ja armajaiset Niistä kannattaa pitää muutoinkin huolta, kiitos jälleen tämänkin merkityksen opettaneille vanhemmilleni. Koruja saa kaupasta, terveen suun eteen pitää panostaa. Seuraavaksi vien täydelliset hampaani näytille pyhäpäivän messuun. Sinne tarvitsee ehkä laittaa vaatetta ylle ettei tule porttikieltoa.

perjantai 1. marraskuuta 2013

Ulkoeläinten ruokkimisia

Monella ihmisellä on lintujen ruokintapaikka pihassaan, hyvä hyvä! Niin meilläkin, oikeastaan kolmessa eri kohtaa. Tipuja aterioimassa on riemuisaa seurata, sama efekti kuin suurella akvaariolla.
Moni ihminen pitää eri lintuja eri arvoisina. Jos harakka on lintulaudalla, saatetaan taputtaa ikkunaan tai mennä melskaamaan pihalle, että harakka lähtisi ruokapaikalta pois. Jos lintulaudalla on närhi, varis, joku muu kovaääninen ja suuri, se onkin epätoivottu lintuvieras. Minen tajua miksi näin. Miksi harakka, varis tai muu kovaa ääntä pitävä otus on huonompi kuin pienempi punatulkku tai hömötiainen?
Jokainen lintu on jyvän arvoinen!

Esitänkin teille parjatut harakat ja muut hassujen ihmisten dissaamat linnut kehoituksen saapua meille. Meillä on taas baari avoinna niin pitkälle kevääseen kuin lunta riittää ja muuta syötävää löytymään. Arsenaalissa on 190 kiloa litistettyä ohrakauraa, 50 kiloa rehuomppuja, pari säkkiä porkkanaa, muutama kilo pähkinöitä ja neljä säkkiä kuorettomia aurinkojyviä, eiköhän talipallojakin löydy. Jos loppuu kesken, käyn Siuntiosta tutulta maanviljelijältä ostamassa lisää viljaa. Unohtamatta peuroja, teeriä, oravia, kettuja ja muita apajille kykeneviä nälkäisiä otuksia, tervetuloa jälleen tänä vuonna. Jos havaitsette siellä isommalla ruokintapaikalla tumman mökkylän, se on ir-kamera, joka näpsää kuvan teitä häiritsemättä.  Kuvitelkaa sen olevan vaikka pahka niin ei ahdista. Oli se viime kaudellakin, mutta huonossa paikassa.