sunnuntai 29. joulukuuta 2013

2013

"Pakollinen" kulunut vuosi-meininki. Mun hailaitseja ilman ihmeempää (tärkeys)järjestystä.

Hoitovapaa. Jo yli vuoden. Epanoiden äidin kanssa avioitumisen ja lasten syntymän jälkeen yksi parhaista asioista mikä on. Alunperin olisi pitänyt mennä töihin ensi kuussa(ja sitä aiemminkin joskus viime kesänä, mutta noup), hyh. Mikäli ihmisellä suinkin on mahdollista, kannattaa tämä mahtava mahdollisuus hyödyntää. Yhteiskunta maksaa rahaa siitä, että saa olla lapsensa kanssa kotona eikä tenavaa tarvitse laittaa hoitopaikkaan, jos ei halua ja en totisesti halua! Olen "loman" aikana hieman sittenkin aika paljon jatko-opiskellut, mutta pääasiana on koti ja nuput.


Vauva. Ihana-sanaa ei voi käyttää liikaa: Maailman ihanimman tsirbun kanssa saatiin toinen ihana vauva. Syntyi päivälleen samana kuin vuotta aiemmin ihana siskonsa, ikäeroa pätevästi tasan vuosi. Vauva aiheutti kylmiä hetkiä muutamaksi minuutiksi, kun ei alkanutkaan itkemään ja oli vetelä pötkelö. Nyt se on yleensä kaikkea muuta.

Vaimo. Paras ystävä ja kaikki tänäkin vuonna. Hänen sairastuminen, parantuminen ja toipuminen oli yksi suurimmista mikä on vaikuttanut tänä vuonna kaikkeen. Upea ihme koko vuosi kaikkineen.

Sato. Yli 300 kg erinäisiä juureksia ja muita vihanneksia. Pärjäilee pitkälle, kun jäljellä vieläkin hirmuisesti mm. perunaa ja pakastimessa kesäkurpitsaa ja öö en muista mitä. Lisäksi sienet ja marjat. Vaikka oli edellisvuotta huonompi sienivuosi, löytyi niitä kuitenkin säilöön asti. Ruokakaupasta tarvitsee ostaa vain maitotuotteet ja jauhot, no juu muutakin, mut... Minitomaattia, yrttejä ja chiliä köökkigaardenista ympäri vuoden. Puhtaushippie ja kulinaristi armastaa!


 Lapset aina tärkeimmät ja etusijalla. Tyyppien kasvamista, kehittymistä ja oivalluksia on hieno saada seurata.

Kanat. Omavaraisuuspaketti on koko lailla kasassa ja entisenlainen, kun kuusi kanaa ja yksi pöhkö kukko keväällä muutti meille. Tontilla sijaitsee siivekkäiden koti, josta saa hakea päivittäin kuusi hienoa munaa. On niistä muutakin seuraa, vaikka ovatkin vain...kanoja.

Loppuvuoden merkillinen sää on tuntunut tässäkin päässä. Viime joulukuussa oli pikkuisen erilaiset oltavat. Mutta ehtiihän sitä lunta ja pakkasta tulemaan vielä reilusti. Eilen ihmettelin vaimon siskontytön kanssa tilanteita ja näkyisikö kaloja. Leudossa talvessa on yksi hieno juttu: Energiaa säästyy. Ei tarvitse käyttää lämmittämiseen puuta niin paljoa mitä pakkasilla. Toisaalta tuvan lämmitys pakkasillakaan ei aiheuta ahdinkoa, kukaan tuskin ikinä uskoo jos tulee asiaksi paljonko meillä kuluu sähköön ja lämmitykseen euroja. (Vähän) Eikä talo ole mikään muovipussitettu passiivipöhö pullotulevahometorppa vaan perinteisen hyvin tehty tönö. Niin hyvä talo, 2 vuotta hänellä näinä päivinä ikää. Tapu, tapu, sili, sili.

44. Täytetty. Ensi vuonna 45. Tervetulloo! Hyviä ikiä kaikki. Slipoveria ja ukkokenkiä en silti hommaa vieläkään.

Urheilu. Paljon ja kovempaa on paljon parempi kuin vähän. Tänäkin vuonna.

Reissailu. Vähempi parempi, siitäkin se kotimatka on aina paras! Silti olen singahtanut Epsanjassa, Saksassa syksyllä rahtilaiva+autoyhdistelmällä ja Ruotsissa muistaakseni pariin otteeseen päivän reissuilla. Loppukesällä joitakin muutaman tunnin paattitöräytyksiä mm. Porvooseen. Lähitienoilla on kauniita paikkoja ettei mitään järkeä.

Ystävät. Tärkeitä, vaikka olenkin erakohko. Uusia kavereita ja ystäviä on tullut mm. reenihallilta, vaikka tykkään eniten touhuta yksikseni. Hailaitti yhden ystäväihmisen kohdalla: Tapasimme keväällä yli 10 vuoden jälkeen edellisestä ja vasta sen jälkeen ihminen hokasi, että en ole erään ominaisuuden kohdalta samanlainen kuin ennen. ;]

Perhe. Kaikista kaikkein ja tärkein aina jokaisena päivänä. Ei mies muuta tarvitse tuleviltakaan päiviltä. (Miksihän tuo kuulostaa kuin olisin vastavalittu pormestari, kungeni tai oscar-voittaja kera kliseiden.)

Tulevalta vuodelta toivoisin samanlaista tasaista, välillä tylsänkin tuntuista arkea, joka on ylivoimaisesti kaikkein parasta! On toisenlaisten ihmisten juttuja kaikki riekkumiset, draamat, muutoksen kaipuut ja hillumiset.

12 kommenttia:

Samppa kirjoitti...

Jee, jee!

Arttorius kirjoitti...

Joo! Sä kans! Tsup, tsup!

Nina kirjoitti...

hei kerro mimmonen se keittiöpuutarha on, miten saat tomaattia kasvatettua sisällä?

Arttorius kirjoitti...

Tomaatit on sellaisia riippumallisia, mitä ne on, kirsikkariipputomaatteja. Toisessa purkissa on luumutomppia, mutta ne ei jaksa kasvaa yhtä hyvin mitä noi pienet pallerot. Ihan tavallisissa ruukuissa ikkunan edessä johon päivällä tulee paljon valoa. Jos valo ei riitä, lyön keinolampun pimeimpinä aikoina, mutta muutoin saa olla omillaan.
Substal-tomaattilannoitetta tarjoilen kerran viikossa tai joka toinen viikko. (Samaa tuoreyrteillekin, mutta paljon harvemmin.)

Nina kirjoitti...

eilen väitin olevani 43v joten oli hyvä että muistutit oikeasta luvusta :-D

Arttorius kirjoitti...

44! 44. 44. 44... Aattele miten vähänn enää matkaa pyöreisiin, sullakin vapun jälkeen on paljon lähempänä se kuin 40... ;D Ei vitsi, kyllä sitä ennen joku paniikki keksiä!

Marjaana kirjoitti...

<3 Sulla on arvot kohdillaan, etten sanoisi!

Ja silopoveri...hrrrr! Tässä ne ollaan Nolliksen kanssa niiiin eri linjoilla.

Samanlaista arkista vuotta sulle toivottelen

Arttorius kirjoitti...

Slipoveria ja hamemiehen(dressmann) vaatteita saa pitää toiset miehet. :-]

jaanaba.fitfashion.fi kirjoitti...

Hiano kuva toi jalkapohjakuva. =)

Arttorius kirjoitti...

Uimarin jalkapohja :]

Apinajahevonen kirjoitti...

Ihana vuosi! Kaikkea ihanaa myös ensi vuodelle :)

Arttorius kirjoitti...

Kiitos A! Ja kiitos myös monesta muustakin. :-]