torstai 30. tammikuuta 2014

Fy fan!

Vaimo ei kiroile ikinä missään tilanteessa. Lapsen lähipiirin ihmiset ei kiroile tai puhu tyhmästi. Silti tenava kajautti kirjastossa tänään otsikon lauseen reippaalla toonilla pelästyessään kovaa paukahdusta. Heh. 

Nykyisin minun yksi suuri tehtävä vanhemman epanan maailman avartuessa on katsoa kaikkea. "Titta ishjää, piit piit(Pete eli koira kun jossain kulkee isompi koira)", "Titta, marsvin(näkiessään oravan tai jäniksen)". Jne. Mielelläni katson, pomo käskee. Nuorempi tuleva pomo vetäisi mua äsken päin näköä futum nauraen perään, kun luulin että hän halusi silittää otsaani enkä pitänyt varaani. Nenä auts.  

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Suomesta koitetaan saada pakkoruotsi pois, mutta jotkut vaan survoo väkiste tenavistaan ruotsinkielisiä bättre folkeja!

Arttorius kirjoitti...

Ajatella, eikö olekin kamalaa!

Anonyymi kirjoitti...

Ainoastaan erikoisuuden tavoittelua.

Arttorius kirjoitti...

Vaikka sitä sitten.

e l i n a kirjoitti...

pisti vähän naurattamaan! mistä ne noita oppiikaan, se on niin huvittavaa! ja miten oikeissa kohdissa osaavat nasevia juttujaan sanoa. monesti on pokassa pitelemistä :D ihana pikkulikka! ja toinen tomera myös, teidän pitää ostaa hänelle nyrkkeilyhanskat :D tai sitten sun pitää vaan muistaa olla suojausasennossa kokoajan :D

Arttorius kirjoitti...

Aiemmin kesällä tenava kutsui luokseen "tuushfhittuu", joka sekin on helmeilevää kuunneltavaa esim. kaupassa ja nyt tuo. Kenties hänestä tulee isona kiroileva siili. Nuorempi on piilokahajo, näyttää söpöseltä, mutta usein tulee moukkua naamaan jos ei ehdi väistää. Vauvempanakin tyyppi tempaisi monesti kummallakin nyrkillä kun halusi syliin niin innolla. :-]