keskiviikko 8. tammikuuta 2014

Miau

Päivän kurnauksia ajoittaisen ärrpurr-momentumien ohella. 

Kissa. Hupaisa olento. Olin mirrin kanssa päivällä saitsiingilla kanatarhalla. Se pelkäsi niitä aluksi hieman, mutta pian tuijotteli molkottavia sulkaolentoja uteliaana. 

Uimahalli. Vesi on täydellinen elementti. Kuntamme uimahalli on parasta a-ryhmää. 

Kirjasto. Kuntamme paras paikka uimahallin jälkeen. Iltapäivällä kirjastoihminen luki lapseni kanssa Puppe-kirjaa, sillä välin sain perehtyä rauhassa NeAkkoihin ja Tekniikan Mualimaan. Ihmistä, joka lukee lapselle ja lapsen kanssa, kutsutaan huipuksi ihmiseksi ja sellainen tietää mikä on tärkeää. 

Hieroja(ni). Sain vaimolta joululahjaksi sarjakortin mun luottohierojalle, joka tietää mitä tekee, mitkä kohdat minussa voi olla ongelmallisia jolloin niihin pureutuu tarkemmin. Tänään kävin miekkosen käsittelyssä ekaa kertaa tälle vuodelle, uugh. 

Isä. Heppu yllätti. 

9 kommenttia:

Lotta kirjoitti...

Kirjastoihminen ❤️

Arttorius kirjoitti...

Dih.

Anonyymi kirjoitti...

Käsitinkö oikein. Viet kirjastoon lapsesi olettaen, että muut lukee lapselle kirjaa et voit sillä välin lukea itse lehtiä?

Arttorius kirjoitti...

Käsitit täysin väärin.

Anonyymi kirjoitti...

Miksi sitten kirjastovirkailija luki lapsellesi Puppea, mutta sinä et?

Arttorius kirjoitti...

Kirjastoihminen halusi. En näe asiassa mitään merkillistä. Lapsi sai mieluisan hetken vieraan ihmisen seurassa, kirjastoihminen sai vartiksi uteliaan vauvan syliinsä ja lukea tälle. Osuu mun maailmassa käsitteisiin kuten koko kylä kasvattaa, yhteisöllisyys, toisista ihmisistä välittäminen jne.

Anonyymi kirjoitti...

Miksi sinä veit lapsesi lukukinkereille toisten hoiviin?

HelvetinPöllö kirjoitti...

Anteeksi, että taas puutun asiaan, mutta muthan on jo julkisesti muutenkin nimetty hännystelijäksi, häntyriksi ja ties miksi. Poissaolokohtaus julkisella paikalla vaikuttanee tarpeeseen puuttua tänään toisten asioihin.

Mikä virkkeessä "Kirjastoihminen halusi" oli jotain muuta kieltä kuin suomea? Mikä ihme siinä on niin vaikea ymmärtää, että joku tekee ihan omasta tahdostaan jotain, ihan vaan siksi, että siitä tulee itselle hyvä mieli? Auttaa ihan pyyteettömästi ja halusi pitää pientä ihmistä sylissään?

Meidänkin kirjastossa on kolme ystävällisitä virkailjaa, jotka ovat valmiita auttamaan asiassa kuin asiassa - tarvittaessa myös tuollaisia Anonyymeja hapannaamoja.

Arttorius kirjoitti...

Mitähän olisi tapahtunut, jos olisin kertonut laps(i/)elleni ennenkin luetun satukirjoja tuon saman ja erään toisen kirjastoihmisen toimesta? Ups, siinähän se tuli...
Tai että eräs kirjaston työntekijä on joskus laittanut mulle tiedonannon minua mahdollisesti kiinnostavista kirjoista ennen niiden päätymistä lainaukseen. Eikä ole edes mitään bestiksiä, "vain" kirjastosta tuttuja.