maanantai 17. helmikuuta 2014

Pieni ihme Kiinasta

Kaveri adoptoi puolisonsa kanssa Kiinasta tyttären, saivat hakea hänet kotiin alkusyksystä. Aamulla poikkesin lasten kanssa tuon tirriäisen luona kylässä. Olen hänet nähnyt ensimmäisen kerran joulun aikoihin, mutta tänään kunnolla.
Lapsi on meidän vanhemman lapsen ikäinen eli täyttää hänkin pian 2. Yhteiset sävelet löytyivät heti kaikilla kolmella rääppänällä. Kiinatyttö kävi välillä isänsä sylissä turvassa, taas jatkoi lasteni kanssa puuhia. Tyttö uskaltautui loppuvaiheessa tulla minunkin syliin. Tarkkaili kasvojeni ilmeitä ja puristi nenästä hihittäen. Mikä otus! Pari tuntia kului kuin siivillä tutustuessa tuohon kaverin silmäterä-elämän sulostuttajaan ja kuunnellessa hänestä tarinoita. Lapsen nimi tarkoittaa kaunista kukkaa. Sitä hän onkin!

6 kommenttia:

elina kirjoitti...

Kaveri adoptoi kiinasta tyttären, kuulostaapa yksinkertaiselta. Mutta kun tietää sen paperisodan, haastettelut, itkut ja odotuksen, matkan, jännityksen ja kaiken muun, niin kyllä kunnioitan niitä jotka leikkiin ryhtyy. Sitten palkintokin on ihme ja suuri riemu. Onnea vaan ystäväsi koko perheelle. Minä odottelen yhden jo aikuiseksi kasvaneen kiinan adoptiotytön häitä ensi kesäksi.

Arttorius kirjoitti...

Juuh! Neljä vuotta, ellei ylikin kului prosessiin.

Juha kirjoitti...

4v3kk13pvää laskin aivan itse äsken

Arttorius kirjoitti...

:]

Apinajahevonen kirjoitti...

Kiinalaiset pikkutytöt on vastustamattomia! Onnea koko perheelle. Olen myös kuullut että prosessi on tosi hermoja vaativa.

Arttorius kirjoitti...

On se varmasti. Siis hermoja vaativa. Vaikka täyttää kaikki vaatimukset monelta osin, on edessä pitkä odotus. Siinäkin voi tulla petttymys, kun se joku osoitettu lapsi meneekin sivu suun, taas pitää odottaa. En muista noita termejä, mutta ei väliäkään.