sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Talvio

Mihin tämäkin päivä katosi? Vastaus.


Lapioin jäätä esiin lumen alta. Putsasin pihan lumesta. Täytin ruokintapaikat. Himmailin epanain kanssa ulkona. Luistelutin yhtä. Kävin juoksemassa. Tein ruokaa. Hain puita ja lämmitin.

Siinähän se siis meni tämä sunnuntai.

2 kommenttia:

elina kirjoitti...

Hyvältä päivältä sinun sunnuntaisi kuulosti. Sellaiselta tavalliselta ja siksi varmaan parhaalta.
Minäkin kävin koiran kanssa ulkona ja jalat kantoivat melkein kilometrin:)
Se kokemuskouluttaja koulutus oli nyt perjantaina ja lauantaina. Hyvin meni ja sain positiivista palautetta. Muuten oli aika rankkaa, kun kuuntelin stooreja, kyllä minä sentään olen aika onnekas, kun kävelen ja olen saanut lapset aikuisiksi ja ehtinyt mummoksikin. Vaikka on noita ongelmia kongnitiossakin, pystyn vielä aika moneen.

Arttorius kirjoitti...

Tavalliset on just parhaita. Kilometri on hyvä pätkä!
Ai se oli nyt, on varmasti ollut rankkaakin. Toisten tarinoiden kuuntelu auttaa oivaltamaan ne hyvätkin asiat ja tavallaan oivaltaa sen oman elämisen onnekkuudenkin, mutta "saa" silti tuntea niitä huonojakin päiviä ja muita huonoja fiiliksiä, joita varmasti on ja tulee. Tärkeintä on elää hetkessä, jonka useimmat ihmiset taitavatkin tehdä!