sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Hyvä viikonloppu


Muut kulkee missä kykenee, minä missä haluan!

Muutaman päivän löysä himmailu ja oleminen kuin en olisi olemassakaan auttoi, koska en sairastunut.

Viivähtelimme eilen mukavilla syntymäpäivillä.

Luuhasimme kotikylän metsissä, saloilla ja soilla ja peltometsäpuropaikoissa katselemassa muuttolintuja. Kaakaotermos tietty mukana.

Vaimo varasi muutamaksi päiväksi huhtikuun lopulla majakan, johon suuntaamme koko revohka.

Näin sinivuokkoja kanatarhan viettävällä rinteellä.

perjantai 28. maaliskuuta 2014

Arvontaa

Ei kuulu tapoihin hakea milloin lääkäriin-dataa nettipalstoilta, mutta nyt tuumin niiden ja lääkäriasemien nettisivuja tutkiessa pitäisiköhän minun käydä jossakin kokeessa viikonloppua vasten jos selviäisi onko mussa joku infektio kun kylmä/kuuma sahaa iltaisin ja öisin ja nyt myös parina päivänäkin hiukan. Olo on aika matalana ja kököhkö puolimielinen olo. Feeberiä ei ole, mutta viluväristyksiä pitkin iltaa ja muutamana yönä.

Nimim. Plaah

torstai 27. maaliskuuta 2014

Posti, voi kankeus!

Itellaposti ei ole todellakaan entisellään. Hankin yritys Y:ltä tuotteen, joka tulisi Ruotsista. Maksoin etukäteen rahteineen jne, tulisi parissa päivässä. Itellapostin oli tarkoitus hoitaa rahtaaminen kotipihaan asti. Tässä vaiheessa voi jo sanoa että hitot hoitanut vaan sössi pahemman kerran monessa kohtaa. Tilaamani ja maksamani tuote lojuu tällä hetkellä Vantaalla logistiikkakeskuksessa suuntana takaisin Ruotsi, koska "vastaanottajaa ei ole tavoitettu"(missään vaiheessa ei ole tullut puhelua tai tekstiviestiä tavoittamisen osalta). Ei käy sekään, että vaimo tai minä olisi hakenut sen romppeen tuolta Vantaalta, ei tietenkään vaan se pitää lähettää takaisin lähettäjälle koska postilla kukaan ei vissiin omaa tarpeeksi prenikoita, että kykenisi tekemään muutoksen että vastaanottajaa yritettäisi tavoittaa toisen kerran. Postin aspa aamulla neuvoi ottamaan yhteyttä lähettäjään, puolisoni näin teki ja lähettäjä lupasi selvittää postin kanssa. Lähettäjä soitti jonkin tovin päästä vaimolleni ettei onnistu, posti ei kykene enää muuta kuin lähettämään tavaran heille takaisin.

Harmistus on ihan silmitön, siitäkin syystä että tuote oli hyvässä alennuksessa ja syystä että sitä tarvittaisi just nyt viikonloppuna eikä mistään pääkaupunkiseudun jälleenmyyjältä ole sellaista saatavilla. Onhan se varmaan halvempi lähettää takaisin kuin luovuttaa tuote tilaajalle! Mulle tulee postin pelleilystä mieleen vain jokin neuvostoaikainen byrokraattipatsas jonka ainoa määränpää on mennä eteenpäin ilman päämäärää vain siksi koska säännöt sanoo niin.

keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Vanhan kansan arvoitus



Kuinka monta pipopäistä miestä tarvitaan kiinnittämään kyltti treenihallin seinään?

sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Reippaat lapset

Viesti kello 17 langolle:

Minä: Info, löysin *:n housujen taskusta QQ:n kaukosäätiön. Lähdenkö tuomaan heti vai välittömästi?

Lanko: Jee jippii, olen penkonut noin kaksi tuntia eteistä läpi, kaikki taskut ja sängynalut. Hyvä että löytyi kun se vara-avainkin on kaukana tällä hetkellä. Tarvitsen sitä vasta aamulla, L ehtii tuomaan jos aamulla kurvaa tämän kautta.

Tuntia myöhemmin.

Lanko: Josko sittenkin pääsisit tuomaan heti, kun pitäisi lähteä viemään * lastenpäivystykseen tikattavaksi...

Lapseltani löytyi muutakin jännittävää taskusta. Mm. keksiä ja lusikka, joka ei ole meiltä peräisin. Tikattu sukulaislapsi oli opetellut takaperin kuperkeikkoja keittiössä suoraan pöytää päin.
Viikonloppuna yksivuotiaamme juoksi päin äitiään, kaatui selälleen, keräili hetken aikaa ja lähti taas juoksemaan. Aamulla vanhempi lapsi ehti kurottelemaan vessanpönttöön ja mulskautti samalla piponsa sinne. :-]

lauantai 22. maaliskuuta 2014

Paluu lattialle

Illan timanttihetki. Ruoto suorana mutta rentona, polvet lattiaan, jalat lattiaa vasten myös ja siinä mennään. Venyy ja paukkuu somasti ja taas yksi päivä kankeuden siirtämistä kauemmas tulevaisuuteen.
Tuli kaikki mieleen kummallisista asennoista, mutta silti täydellisen tavallisista.

Ohoi!



Lakatut varpaankynnet oli taas rautaa. Olimme menossa Porkkalanniemeen kiesillä kun tuli Dingoa. Auts autoni kojetaulun puolesta kun rouva rummutti apukuskin paikalla menemään. Onneksi matka loppui nopeasti. :-]

perjantai 21. maaliskuuta 2014

Friikkisirkus

Eli mukamas outoja tapoja. Tuli mieleen eilen faijaklubin kokoontumisajoilla kuunnellessa herrain turinointia omista omituisuuksistaan että mitä kummia tapoja tai sellaisia mulla on.

Muutama:

Jos elokuvassa roolissaan kuolee joku hyvä tyyppi tai pitämäni näyttelijä, mun tulee lähiaikoina elokuvasta etsittyä joku tuujuubivideo, jossa ko. näyttelijä on jossain muussa roolissa elävänä. Näin kävi mm. uusimman Bondin M:n kuollessa. Piti katsoa tuujuubista Judi Denchin Vanha suola janottaa-sarjaa hetken matkaa.

Luuhaan mieluummin lattialla kuin sohvalla. Kylässä ollessa yritän pysyä sohvalla, mutta siellä taasen monesti torkahdan hetkeksi. Kotona lattialla on pari suurempaa tyynyä pään alla, muutoin ei tarvitse pehmikettä. Toisaalta monta kertaa dobermanni on tyynynä, koiran jalat pitkänä yläkroppaani pitkin. Symbioosi.

Joskus kun mulla oli vain yksi koira, nykyinen dobermanni, syötiin välillä kimpassa jätskiä. Tuutti koiran eteen, slurps, jatkoin taas omaa syömistäni. Lusikoitavasta jäätelöstä hurtta sai nuolla lautasen tai kipon.

Tykkään joistakin biiseistä ainoastaan niiden jonkun riffin tai muun knoppijutun takia, kuten alku- tai loppusoiton takia. Esimerkki. Tai U2:n useat viisut kestää pelkästään kitarasoolojen tähden, laulajan ääni kuulostaa usein kehnolta. Tai Kentin 400 slagin alku ennen laulua.

Ei ne oikeastaan mitään kummallisia edes ole, mutta kai silti voisi sellaiseksi laskea. Eilen eräs mies kertoi että haluaa laittaa sukat kuivaamisen jälkeen pakkaseen ja sieltä laittaa jalkaan aamulla. Hänellä on siis joka aamu pakkasesta otetut sukat jalassa. Heebo on silti aivan normaali ihminen vaikka yksi lokero pakastimesta onkin varattu sukille.

et #6




Ihminen on pohjimmiltaan aina sama, vaikka joku ominaisuus katoaisikin.

Lisäys. Toisia ihmisiä ei silti voi alkaa sättimään, vaikka ihminen sairauden, vamman yms syyn takia tulisi kohdelluksi eri tavalla. Kaikille ei ole helppo kohdata nk. muuttunutta ihmistä ja se voi ilmetä monella tavalla, kuten hyljeksintänä tai vaivaantumisena. Sairastunut/vammautunut on myös itse vastuussa ihmistensä kanssa olemisesta eikä odottaa, että suhtautuminen olisi samaa kuin vaikkapa ennen vammaa tai sairautta tai...

Käsitteet ja jotkut päin honkia joskus

Sosiaalinen media eli some on myös blogit, verkkosanomien uutisten kommentointi on somea, whatsupit on somea, keskustelufoorumit on somea. Jos käyttää trendikkäästi some-sanaa, voisi myös ottaa selvää mitä kaikkea se tarkoittaa.

Kirjoitin juuri blogin aiheesta.
Tähän sortuu jotkut konkaripoliitikot, mutta empiiristen havaintojen mukaan lähinnä 50+ miehet Uuden Suomen Puheenvuoro-blogeissa. "Käypä lukemassa Timo Soinin uusin blogi".

Luotiliivein varustettu, raskaasti aseistettu poliisi. Argh. Työturvallisuuden takia niitä asusteita pidetään. Luotiliivitkin on defaulttina jokaisen sinimailasen yllä vuoron alkaessa ja ne näkyvät "raskaat varusteet" ovat mm. taktisia liivejä lisäturvana.

Järkyttynyt perheenisä tai perheenäiti järkyttyi. Yleensä aiheena joku löysin tuplakeltuaisia kananmunista tai karamellien väärästä sekoitussuhteesta lauantaipussissa.

Olen anonyymi kommentoija ja auon päätäni, koska voin. Muuten hyvä(not), mutta anonyymin kitisijän tulisi tietää ettei käyttäisi samoja termejä kirjoittaessaan blogiaan tai kertoa asioita joista on lopulta helppo päätellä kuka onkaan. Ohohupsis. ;]

"Kerron tästä feispuukissa jos ette..." kuului keskiviikkona lentokentällä. "Järkyttynyt" aasiakas vauhdissa kiusaamassa työtään oikein tehnyttä lentoyhtiön edustajaa. Joistakin ihmisistä on tullut huomiohakuisia älykääpiöitä.

tiistai 18. maaliskuuta 2014

@prg.cz

Ouh, upea kaupunki upea! Kuin jossain keskieurooppalaisessa kaupungissa olisin minä... Tämä on nyt kolmas kerta, mutta ne pari aiempaa ovat olleet pikaisia ei-turistiretkiä. Tällä retkellä voisin äidin perhesukulaisihmeisten lisäksi tutustua lokaaleihin nähtävyyksiinkin. 
Lentoreissu sujui hyvin, liidin pysyi ilmassa sovitusti ja suoritti myös hallitun alastulon. Kentältä sivakoin siskon kanssa porhosti taksilla, äidin ja pikkuisemman siskon tuli hakemaan äidin veli. Taksikuski mutisi itsekseen ja ajeli holtittomasti, mutta pysyi tiellä just ja just. Olin iloinen ettei matkaa ollut kuin viitisen kilometriä! Taksikuski oli ehkä jonkun aineen vaikutuksen alaisena, koska unohti rahastaa oikein. Saimme matkan bussilipun hinnalla. Huh silti.

Kotiuduttuani majapaikkaan himmasin siskon kanssa hotellimme lähihuudeilla, mm. pubissa, josta sisko näppärästi saksankielisesti onnistui tilaamaan meille tummaa olutta litran pöntössä, vaikka kaakaota tai limua oli aikomus ja huomattavasti pienemmällä tilavuusyksiköllä. Oluet lahjoitimme viereisen pöydän papalle ja saimme lopulta tilattua raa'at limuet. Limun jälkeen tuli nälkä, jonka kunniaksi saimme pitseriassa salamia, kinkkua ja muuta lihansyöjän jamia sisältävää pitsaa. Siinä oli sekaannus tapahtunut pitsanpyörittelijän toimesta ja hetken odottelun jälkeen saimme about metrin(ei ihan, puoli metriä, iso silti) halkaisijaltaan olevan vegelätyn. Onneksi tilattiin puoliksi, muutoin olisi jäänyt syömättä, niin valtava se oli. Myöhäisillan aikana meistä ei tullut humaltuneita lihansyöjiä hyvästä yrityksestä huolimatta.

Prahan kaupunki sopii toistaiseksi budjettimatkailijallekin, isosta jättipitsasta "köyhdyimme" ~5€, juotavasta pubissa ~70 senttiä, olut kustansi kait pari euroa joka oli vahinkohankinta. (Koskahan Tsekistä tulee euromaa?)  Ruoan päälle taas hieman tallailua, 13 astetta näytti lämpömittari, kotona on kait 10 pakkasta. Se jokin älyttömän suuri linna näyttää pimeässä kuutamolla upealta, Prahan linna taitaa olla pytingin yllätyksetön nimi.
Mutta ehkä on nukuttava, maanantaille on ollut paljon puuhaa ja tekemistä. Perheestä erkaantuminen pariksi päiväksi ei toistaiseksi tunnu missään.

maanantai 17. maaliskuuta 2014

Norwegian versus Finnair

Maaliskuu 2014
Finnair: Meno-paluu Helsingistä Prahaan 785 €
Norwegian: Meno-paluu Helsingistä Prahaan 145 €

Norwegianilla on myös tilavammat penkkivälykset mitä F-yhtiön vastaavan matkan konetyypillä. Sama se kai on missä asennossa runsaat pari tuntia on, mutta mieluummin koivet suorana kuin suussa. Mikäli ei pystyisi olemaan sitä paria tuntia irti internetistä, N-yhtiöllä on wifi-yhteys siellä atmosfäärissä. Kai jotkut sitäkin tarvitsevat. Euroopan yllä lennellessä on silti niin paljon katseltavaa, vaikka onkin hämärässä taival.

Käenpoika irti Suomesta

Krimillä äänestettiin eilen liittymisestä takaisin Venäjään.
Ahvenanmaalaiset voisivat järjestää samanlaisen äänestyksen myös. Åland irti Suomesta ja siihen Ruotsiin kiinni ja riesaksi. Mutta eihän ahvenanmaalaiset niin tyhmiä ole, että lypsävästä lehmästä luopuisivat. Manner-Suomesta pystyy kuppaamaan rahaa ja erityisvapauksia ja oikeuksia vuositolkulla. EU:lta saa myös kaikenlaisia vapauksia ja oikeuksia kiristämällä tai muuten vain vatuloimalla. Kelan tuet ovat Ahvenanmaalla paljon suuremmat mantereeseen verrattuna, yksi esimerkki. Verotuloja kyseisestä Monacosta tuskin tulee paljoakaan ja kansalaiset roudaavat rahansa Ruotsiin. Ahvenanmaalta nk. tavallinen ihminen ei voi ostaa maata ilman viiden vuoden asumista sieltä ja silloinkin luultavasti tarvitaan joku erityislupa maakuntakäräjiltä. Ahvenanmaa on yksi suuri pieni kuppari, josta tulisi päästä eroon. Ei tulisi ikävä!

sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Avaruudessa ei ole tunteita

 
Vaippakaupassa oli muinaiseläinmarkkinat.


Loistavaan viikonloppuun kuului

Sopivan runsaasti sporttia
Lumitöitä
Kansallisruokamme pitsan järsimistä
Kanojen mökin siivousta
Reilusti ulkoilua, mm. Nuuksiossa
Saunaa ja uimaa
Tulevan viikon ruokien tekoa pakkaseen (punajuurilaatikkoa, linssipataa, porkkanapihivejä, kermapottuja, makakroonilooraa)
Menolippu-peliä (meillä asuva nainen voitti, mun mielestä minä voitin)
Hyvä leffa, otsikon ruotsalainen mainio elokuva(orig. I rymden finns inga känslor), joka Femmalta tuli äsken. Jos tykkää Ameliesta, tuo ellu mahdollisesti uppoaa.

perjantai 14. maaliskuuta 2014

Ateneumissa oli pari muutakin

Kävin tsekkaamassa tänään tavisyleisöllekin avautuneen Tove Jansson-näyttelyn. Pitää varmasti käydä pari muutakin kertaa, sen verran paljon katseltavaa eikä runsaassa tunnissa ruuhkassa ehtinyt näkemään kunnolla kaikkea.

Perjantai on myös neitoperhojen neuvolapäivä. Piti mennä viikko sitten, mutta terveydenhoitaja oli sairastunut. Onneksi ne käynnit harventuu ensimmäisen ikävuoden jälkeen! Ei siitä mitään vaivaa ole tai haittaa tms, mutta silti aina jotakin lisäjännää. Sitä paitsi lasten parhaaksi se on. Harvassa maassa maailmalla on tällaista lasten kehityksen seurantaa mitä meillä.

keskiviikko 12. maaliskuuta 2014

Lavli dei

Oho, aiempi tuli ilman tekstiä, koska hukka(kännykän blogger-sovellus) vei. Ei ollut tarkoitus.

Oho, sori on tarkoitus:

Syödä pehmistä torilla vaimo seurana, armastaa tasaista arkea lasten kanssa kotona, voida hyvin, tehdä hyviä ja mukavia asioita, katsella miten tuleva taimiöveri itää, iloita kauniista keväästä, huvittua kotizoolandian touhuista, sportata ja olla siksikin vahva ja sitkeä ja kestävä, suunnitella kesän pieniä reissuja, pelata palloa tyttären kanssa, paukuttaa Hakkaa, lukea Aku Ankkaa, lämmittää saunaa ja uida hileisessä veessä, tykätä aina vain enemmän maailman parhaasta kodista, luovuttaa 450 ml(hb 169), nukkua hyviä yöunia, tehdä viimeisistä oman maan perunoista perunamuusia mutta hokata vielä olevan jäljellä iso säkki eli ~40 kiloa, lillua euforisessa olotilassa, iloita.

Herännäinen



Vaimoni oli bongannut hänet iltajuoksulenkillään.

tiistai 11. maaliskuuta 2014

Aarteita



Poika ja komea länsisuomenkarjalehmä. Luultavasti joku sukulaissielu, poika nimittäin. Nautoihin tunnen heimolaisuutta aina.
Pilvikki katselee kameraan päin. Seurana mm. Annu.





Fanikortti Kyösti Kalliosta.
50- tai 60-luvulta.
Valtiosalissa 196x. Jossain on mummoni.
Kaatuneita kotiin.
Juhannushäät.

Hääpari.
Toveri.
Sotapojat tauolla.
Jonkun Sofian hautajaiset. Arkusta kansi auki, kuten muissakin hautajaiskuvissa.
Myös rintamalla kaatuneista ja kaikista muistakin. Milloinkohan kannet on alettu laittaa kiinni vakiona?

Sain isältä sunnuntaina läjän vanhoja valokuva-albumeita sisältäen kuvia vuosilta 1900-196x. Osa lähisukulaisia, osa kaukaisempia. Osan tunnistan, suurinta osaa en. Albumeissa kuvia on hurumykket. Olisipa kiva, jos niihin olisi kirjoitettu kuka kuvissa on. Tai sitten on kirjoitettu, mutta takapuolelle ja kuva on liimattu albumiin niin ei näy. Olisi kiva tietää millaisella kameralla kuvia on otettu, ne jotka ei ole studio-olosuhteissa räpsitty. Esimerkiksi tuo sormusvaihtohääkuva, hieno syväterävyys.

Kunpa nykyajan valokuvia onnistuisi säilömään yhtä hyvinä kuin nuo monta kymmentä vuotta vanhat. Ei voi luottaa, että digitaaliset kuvat säilyisi, siksi pitää teettää mahdollisimman paljon paperikuviakin.

sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Synttärit

Iloa ja aurinkoa. Tyttärillä on tänään syntymäpäivä, toinen 1, toinen 2. Asiaankuuluvasti oli myös juhlat joihin osallistui lukuisa määrä lapsia, ikäskaala 1-14 ja tietty aikuisia. Ohjelmassa oli mm. ongintaa ja kakun järsimistä. Meillä asuvat alamittaiset ei makeasta suuremmin välitä, mutta pienet palaset upposi melkein kokonaan. Leikkiä ja riemua, melua ja meininkiä, koko lailla hyvien lastenjuhlien merkki. Neidot saivat myös joitakin lahjoja, kuten luumu- ja kirsikkapuut. Vielä ei ole istutusaika, mutta ei montaa viikkoa siihen mene. Juhlallisuudet uuvutti epanat niin, että nukkuivat yli parin tunnin päiväunet.

Leuhotus: Minnan juustokakkutehdas teki aivan järjettömän hyvän makuiset ja hienot kakut kemuihin. Muutama viikko sitten grouponilla oli alennussysteemi kyseisen firman kakkuihin johon tartuimme. Meillä oli vaaleanpunaiset ja keltaiset kaakut, hiiri lojui toisessa, toisessa koira. Tarpeen tullessa on jatkossakin tuolta hankittava, sen verran hyvä kokemus.

Mutta voi. Meillä ei ole enää vauvoja. On "vain" lapsia. Ehkä kestän sen asian. En edes tiedä miksi se muka-kamalalta tuntuisi, kun ei edes tunnu. Ajan kuluminen hurjalla vauhdilla joskus mojauttaa tutum. Silti ihan hyvällä tavalla.

perjantai 7. maaliskuuta 2014

Ajatusten miljoonalaatikkoa odotellessa

Kävin muutama viikko sitten purnaamassa Kajon blogissa(kuten useat muutkin itset) hiljaisuuden syytä, sieltä selvisi Ylen toimittajalta, että toukokuussa ihmis tulee eetteriin seuraavan kerran. Liekö joku kirjoitusproggis menossa.

Vieroitusoireisiin on tarjolla podcasteja(vaikken jaksa enää niitä kuunnella) ja tuujuubiohjelmia(kaikki mitä en ole edes tiennyt olevan olemassa)!


Tyrkkyjuristin mietteitä parisuhteesta ja naisista

NeAkat

Kysyin tyylitietoiselta ja terävältä Klaralta, kuka hänen samanlaisista ystävättäristään, stadin ykkösleideistä, sopisi minulle parhaiten. Ensitapaamisesta lähtien homma oli selvä molemmille. Kun loimme katseet toisiimme, ymmärsimme kumpikin samanaikaisesti, että siinä kaksi enkeliä katsoo toisiaan. Se on harvinaista, sillä enkeli-ihmisiä on kovin kovin vähän.

Luin lehden eilen kirjastossa. En melkein kyennyt lukemaan tuota H. Lampelan haastattelua kokonaan, mutta oli pakko. Jutuista ja edesottamuksistaan tulee mieleen wannabe-alfauros, jonka täytyy haalia elämään lauma(toimistonsa palkolliset) naaraita egobuusteriksi, jotta pärjäisi. Mistähän mahtaa johtua lehdistön käyttämä huippujuristi ihmisen kohdalla? Todelliset huippujuristit ovat jossain ihan muualla kuin juoru- ja naistenlehtien sivuilla.

keskiviikko 5. maaliskuuta 2014

Parturikokemuksia

Niistä on pelkästään hyvää sanottavaa. Käyn nykyisin kerran kuukaudessa eiku vähintään joka toinen siistimässä kuontaloani, koska tukka olisi muuten silmillä. Hiukset, kroppa ylipäätään on mulle asia johon ei kuka tahansa huuhkaja saa kajota(tarkoittaa hierojaa ja parturia) ja valitsen tarkkaan kuka saa tukkaa leikata tai hartioitani myllätä. Kesällä vakiparturin jäädessä äitiyslomalle hiukset rehahti yli kolmen kuukauden pituisiksi, koska en halunnut alkaa arpomaan minne mennä. Oli kai muutakin mielessä, mutta enivei. Löysin syksyllä kerrasta hyvän parturin, olen käynyt muutaman kerran samalla. Sellaisen, joka kysyy mitä tahdon ja ellen osaa vastata, osaa ehdottaa jotain sopivaa. Useimmiten tukka näyttää samalta enkä edes tahdo sitä muuttaa. Miesten hiuksissa mitään ihmeempiä ideoita ei juuri taida tarvita, varsinkin kun on kuitenkin lyhyet karvat kyseessä. Silti kiva, kun kysyy tahdonko minä mitä.

Joskus hiusteni ollessa muutaman millin sängen pituinen leikkasin sen koneella itse. Mutta haluan nykyisin että arpien peittona on karvaakin ja muutenkin, hius on kivaa. Vaimo varmaan osaisi fiksata myös, mutta haluan silti luuhata parturissa. En jaksa ajatella säästön kannalta, ei ole minulle suuri raha jos kerran kuukaudessa tai joka toinen kuukausi paikallinen kampaamoyrittäjä saa 20 euroa siitä, kun askartelee hiusteni kimpussa.

Maanantaina kävin parturissa, taas on tukka hyvin. Lähes heti sen jälkeen menin sporttailemaan liki pariksi tunniksi ja parturitukka-aineiden hyvä tuoksu meni hukkaan suihkussa. :-]

Yle Uutisvahti ei toimi









Ruutukaappauksissa näkyy mielestäni suurin Ylen Uutisvahdin ongelma, joka minulla aiheuttaa ärsytysreaktion. Vaikka kuinka olen piilottanut epäkiinnostavat aihealueet, silti uutisia kyseisistä aiheista puskee näkyviin. Minkä ihmeen takia applikaatiossa on urheilulle kaksi eri sivustoa? Eikö yksi riittäisi? Ja miksi urheilu-uutisia tulee tuoreimpiinkin uutisiin, eikö voisi pysyä siellä omassa karsinassaan? Ja tuo epäkiinnostavien aiheiden litania, luulisi riittävän, jos Satakunnan on merkinnyt kätkettäväksi, tietysti Satakunnasta puskee uutista. Tai Savosta tulee uutisia, vaikka olen jokaisen kyseisen uutisen aihion piilottanut. Tympeää. Yleisradiolla olisi mahdollista tehdä ohjelmasta hyvä, mutta mennyt turhan kikkailuksi ja aiheuttanut varmasti vastaavia reaktioita muissa kuin minussa.

Olen piilottanut vaikka miten monta kuntaa ja aluetta, jotka eivät kiinnosta millään tavalla, silti uutisia puskee päivittäin lukuisia niistä. Tämän runsaan viikon käytön jälkeen en voi suositella ohjelmaa saati sanoa sitä hyväksi. Ainakin sitä kannattaa välttää sellaisen, joka oikeasti luulee, että uutisia näkyisi niistä aihepiireistä jotka tosiaan kiinnostaisivat ja jotka käyttäjä on merkinnyt kriteereissään korkeammalle. Ei ole näin. Jatkossakin on tiedossa Savon, Lapin, Oulun, Jyväskylän, Karjalan yms merkityksettömien paikkojen pikku-uutisia. Joten ohjelma menee poistoon kun seuraavan kerran tympäännyn lukiessani jälleen kerran kuinka Vetelin koulutaksiin kohdistuu säästöjä(esimerkki keksitty) tai miten mikkeliläinen jääpalloseura on tehnyt jotain. Tjaa, huomasin juuri että piilottamani aihealueet ovat putkahdelleet uudestaan kiinnostaviksi. Juu, nyt delete. Tyhjän saa pyytämättäkin.

tiistai 4. maaliskuuta 2014

Funk soul sisters









Ei ainakaa ole huono juttu notta tyttärillä alkaa svengaamaan, kun kuuluu jotain khuulia menoa jostain, ei katso paikkaa tai aikaa. Tänään kotimatkalla tsekkasin pari kertaa taustapeiliin takapenkille kun epanat jouhasivat parin funkkibiisin tahtiin toisiaan lietsoen. Turvaistuimissa heilui kättä, jalkaa ja vissiin raajoihin liittyvät päät. 

Ehkä he kuoriutuivat rytmimunista.

Tampere hyvä kaupunki on

Tampere +, koska siellä
- asuu mun äiti ja pikkusisko, toinen pikkusisko luuhaa viereisessä kunnassa monen enotettavan kera
- on Gopal, jossa kävin äidin ja lasteni kanssa syömässä(heillä ensimmäinen kerta ravintolassa ravintolan sapuskojen syöminen, tajusin justiin. Tälläsin kummankin lautaselle n. 200-250 grammaa ruokaa, kaikki meni kummallakin, ei mitään hiiriä ruokamäärien suhteen!) Aikuhyvääaikuhyvääaina! Paras vegeravintola Silvopleen kanssa!
- on Pyynikki ja Pispala
- missä äiti asuu on portaat, mutta tänään en juossut niissä, hypin vain tasajalkaa kerran ylös
- asuu monta hyvää kaveria
- on Linkosuon kahvila

Aina silti paras kohta Tampereessakin on kolmosbaana kohti kotia, sähkölangat ja kehäkyltit, koti ja kaikki ne.

maanantai 3. maaliskuuta 2014

Kuka laittaisi Talvivaaran kuriin?


HS: Talvivaara lisäisi kaivosalueelle kertyneen veden juoksutuksia lähivesiin
Kaivosyhtiö haluaa lievennyksiä ympäristölupaan

Kainuun ely-keskuksesta siihen ei ole, ympäristöministeri nössö-Niinistöstä siihen ei ole. Kenestä on? Yksittäinen ympäristölle haitallinen ja vaarallinen laaki saa saastuttaa vuosien ajan ympäristöä tehden lähiseutujen järvistä meriä ja alueen asukkaille asumiskelvottoman ympäristön. Reilu meininki, not.

Mitenkä se Talvivaaran ympäristölupa menikään läpi? Kuinka paljolla voideltiin ja ketä?

Marie-keksi erotilityksen keskellä

Kävin langon ja lastemme kanssa vaimojemme vanhempien kotona tsekkaamassa remontin lopputulos. Hieno tuli ja remonttifirma - se toinen vaihdettu - teki priimaa sovitulla aikataululla. Koko talossa on uusittu pinnat, lattiat ja keittiö, ei ehkä tunnistaisi samaksi. Tsuumasin erityisen tarkasti paikat, jotka yleensä on helppo hutaista, mutta nekin on tehty juuri kuten pitää. Ei huomauttamista missään, paitsi ehkä se, että tuli paljon upeampi kuin olisi voinut kuvitellakaan. Joten tervetuloa kotiin sitten vappuna tai koska tulettekaan, hyvä tuli. Laskukin on paljon pienempi kuin kehnosakkiremonttifirmalla olisi ollut.

En tajua Marie-keksien tarkoitusta. Huonon, ei minkään makuista. Kukaan ei varmasti osta niitä. Mikäli tuote katoaisi kaupoista, monikaan ei ehkä kaipaisi. En edes tiedä tehdäänkö niitä enää. Ilmeisesti, kun sellaisen tänään näin. Enivei, Marie-keksipaketti oli remonttiltalon ohi kulkeneen henkilön polkupyörän korissa. Lanko tietää hänet paremmin, onhan sieltä samasta pitäjästä kotoisin hänkin. Siksi kaiketi jäikin iskemään tarinaa.
Polkupyörähenkilö alkoi selittämään yllättäen jostakin erostaan ja siitä miten Jari(nimi muutettu) oli niin täynnä vikoja ettei sellaisen kanssa voinut elää. Jari sitä ja jaritätä. Jari teki kaikkea negatiivista eikä Jarin kanssa elämä sitten mitään enää. Polkupyörähenkilössä ei tuntunut sen sijaan olevan mitään vikaa. Polkupyörähenkilö omien, pyytämättä kuultujen lauseiden mukaan ei tehnyt mitään väärin ikinä, Jari vain oli se suhteen pahis ja huono osa. Kaiketi se negailumeininki helpottaa erosta selviämistä ja vikojen haeskelu jostain muualta. Jännittävää silti miten tilittäjät eivät usein hoksaa että myös heissä saattaa olla jotakin mikä edesauttaa eroa. Osa vielä vuosia eron jälkeen jaksavat muistuttaa monessa käänteessä miten paha ja huono se mennyt suhde oli ja miten täydellisiä he itse siinä olivat ja suorastaan marttyyrimaista hapatusta.

Keksipaketti ei liity tapaukseen.

Marie-keksit ovat silti mauttomia ja pahoja, vaikka niitä hankkii ihmiset joilla on "mielenkiintoisia" juttuja kerrottavana ihmisille joita ne eivät kiinnosta saati kuulu.

Suomen Harry Potter

Ensin maamme puolustusministeri peruu Venäjän puolustusministerin tapaamisen, jossa henkilö olisi voinut kertoa vahvan mielipiteensä Venäjän ahteroinnista Krimillä. Sen sijaan seuraavana päivänä pukeutuu kravattiin, jossa on Ukrainan värit. Typerää alakoulaisten puuhastelua, suorastaan pelleilyä. Mutta toisaalta mitä muuta voikaan odottaa tuollaiselta nössöltä, joka jostain käsittämättömästä syystä on Suomessa puolustusministeri.

sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Kameraurpo hoi

...päätit sitten osallistua lapsistani arseilemalla ottamiesi kuvien kanssa valokuvakilpailuun.

Ihmisten typeryys ja ureapäisyys on välillä häkellyttävää. Tällä hetkellä lähinnä punaista raivoa nostattava. Kuinka idiootti ja vajaateholla käyvä laittaa luvatta kuvia valokuvakilpailuihin? Mitä sieltä päästä puuttuu? En pysty ymmärtämään enkä halua.

lauantai 1. maaliskuuta 2014

Döis

Olin eilisen alkuillasta tähän aamuun töissä, eka kerta 1 ½ vuoteen. Siltä se tuntuikin ensimmäiset pari tuntia! Mukavaa oli olla ja reipas vuoro muutoinkin, joten ei ehtinyt alkaa unettamaankaan. Aamulla oli hienoa päästä omaan sänkyyn koisaamaan muutamaksi tunniksi ja herätä tilitanttien viserrykseen ja aurinkoiseen säätilaan. Silloin tällöin tällä tavoin, mutta ei viitsi ihan tavaksi vielä ottaa.
Mutta sinne aurinkoon nyt.

Huonosti tehty kunnantalo

HS: Kirkkonummen 21 miljoonaa maksanut kunnantalo tekee kipeäksi

Kunnanjohtaja Tarmo Aarnio asettelee sanojaan huolellisesti.
Erilaiset riesat saattavat hänestä johtua siitä, että taloon muutossa hoppuiltiin.

Kukkua, mikään "huono siivoaminen" tai "myöhempään tiloihin muuttaminen" ei tee mitään tai aiheuta jatkuvia sisäilmaongelmia tai jatkuvia muitakaan ongelmia, jösses tuota nössöä kunnanjohtajaamme! Onneksi tuo asia on nyt päälehden sivuilla, aiemmin on pysynyt lähinnä paikallislehtien pikkujuttuina ja ihmisten kertomusten tasolla.

Rakennus tulee pistää välittämästi toimintakieltoon, kaikki terveetkin ja toistaiseksi oireilemattomat hiiteen. Jämpti näin. Mutta eihän niin tapahdu kuin vasta liian myöhään, koska ollaan Suomessa, rakennusvirheiden ja paksun byrokratian kultamaassa.