lauantai 22. maaliskuuta 2014

Paluu lattialle

Illan timanttihetki. Ruoto suorana mutta rentona, polvet lattiaan, jalat lattiaa vasten myös ja siinä mennään. Venyy ja paukkuu somasti ja taas yksi päivä kankeuden siirtämistä kauemmas tulevaisuuteen.
Tuli kaikki mieleen kummallisista asennoista, mutta silti täydellisen tavallisista.

7 kommenttia:

Samppa kirjoitti...

Lapsilta tuokin asento tulee luonnostaan(ja sulta!). Pitäisi tehdä kaikkia niitä mitä tenavat!

Arttorius kirjoitti...

Niinp. Joogasta ja/tai alaikäisiltä löytää hyviä asentoja perustekemisiinkin mutta mikäli ihmiö unohtaa noin muutoinkin kuunnella kroppaa, epäluonnolliset luhistumisasennot valtaa helposti arjen ja taas kolottaa.

Tiina kirjoitti...

Lattialla lojumisesta tuli mieleen että meillä *saa* istua lattialla sohvan sijaan. Mutta sen varmaan tiedätkin :)

Arttorius kirjoitti...

Joh!

jaanaba.fitfashion.fi kirjoitti...

Toi asento varmana siirtää kankeutta eteenpäin ja suosittelen kyllä jatkamaan asennossa oleilua ja varmaan jatkatkin. Samoin kuin kyykyssä oleminen olis tosi hyväksi.

HelvetinPöllö kirjoitti...

Auch... mulla meni polvet lukkoon jo pelkästä katsomisesta. Jos polvet taittuu yli 90 asteen vaarana on, että ne tuntuu menevän lukkoon ja tulee pakonomainen tarve saada suoristettua jalat välittömästi. Kuuluu pamaus ja polvet on kipeät pari kolme päivää sen jälkeen.
Siitä huolimatta istun sohvalla jalkojeni päällä ja pelkään milloin läppäri on säpäleinä lattialla kun tämä "pakkoliike" iskee...

Mutta ei siis puhettakaan, että istuisin tuollaisessakaan asennossa lattialla, ehei. Lattialla muuten kyllä.

Arttorius kirjoitti...

Jaana, joo jatkan kun aina :] On heikko selitys että kun on niin vanha ettei taivu tai voi tehdä mittään kun on vanha... :D Ja kyykkyasento on kanssa lempiasento sellaisenaan!

HP, kuulostaa autsis-vaivalta :/