perjantai 25. huhtikuuta 2014

#arkikuvatonepähaaste 2/7

"Tilastokeskuksesta kerrotaan, että naimisissa oleva mies voi odottaa elävänsä useita vuosia pidempään kuin eronnut ikätoverinsa."

http://www.iltasanomat.fi/seksi-parisuhde/art-1288630772309.html

-------------

Vaimo.
Saan olla naimisissa kivan tsirbun kanssa. Kukas epämukavaa jaksaisikaan. Puolisoni kanssa on turvallista elää, jakaa arki ja kasvattaa tyttäriämme. Arvomaailmamme synkkaa, mutta lukuisista asioista ajattelemme tyystin eri tavalla joka ei ole ongelma vähääkään. Mielipiteeni saan tuotua esiin, kuten hänkin, vaikka ne kolisisivat vastakkain. Arkisissa asioissa ajattelemme luultavasti pitkälle samalla tavalla. Koskaan (vielä?) ei ole tullut erimielisyyksiä arjen jutuista kuten taloudellisista asioista, kodinhoidosta, lasten edesottamuksista, harrastuksista tai ajankäytöstä ja aika epätodennäköistä jotta tulisikaan, kun aatokset osuu noissa asioissa yhteen. Saamme viettää riittävästi aikaa yhdessä ja tietysti myös erillään omissa jutuissamme. Kuten hän joskus sanoi, asiat on helppoja kun niistä ei tee vaikeita. Puolisollani on riemastuttava tapa sanoa ja kertoa asiat kuinka ne on eikä ainakaan siten, että sanoo muuta mutta tarkoittaa täysin eriä. Argh sellaisia! Samoin kuin mikään typerä draamailu ei kuulu hänellä luonteeseen. En jaksaisi tyhmää ihmisiä, siksi puolison "pitää" olla älykäs ja sellainen kai onkin, mutta ei itseriittoinen besserwisseri.  (Tjoo, eiköhän rouva tullut jo kehuttua riittävästi... ;])

Parisuhde ei ole minulle ollut koskaan mikään must-juttu. Yksin olemisessa ei ole ollut ikinä mitään väärää tai vikaa. Töiden tekeminen, opiskelu, reissailu ja urheilu nuorempana ja aikuisena riitti ja riittäisi yhä, ei siihen ketään silloin tarvita, jos ei siltä oikeasti tunnu. Samoin en osaa kuvitella omalle kohdalleni meininkiä "pakko olla joku ettei tarvitse olla yksin", "entä jos olisin ikuisesti yksin", vaikka luultavasti jokainen siten kelaillut jossain vaiheessa. Silti siihen, hyi kammotus! Olen ollut ja olen yhä huonosti eli vaikeasti ihastuva ja on saanut olla melkoinen tyyppi notta minkäänlainen kiinnostus mihinkään romanssidiibadaahan olisi osaltani. Mua ei kiinnosta ihmisen ulkonäkö, ihminen on kaunis vasta ajatustensa ja tekojensa perusteella. Enkä jaksaisi innostua myötäilijöistä, ihan sama-ihmisistä tai ihmissuhteet on peli-meininkejä pitävistä, hyh. Meillä asuva nainen on toinen "oikea" parisuhteeni, pari muuta jotain mitä lie katselmuksia.
Jotkut saattavat funtsia notta elämä on kiinnostavaa vasta sitten kun on ensin sekoillut kuin mikäkin viiriäinen ja hankkinut "kokemuksia", se kaikki toki sellaisille ns. sallittakoon. Minä tietysti funtsin omalla tavallani ja se mulle sallittakoon. En osaisi kokea ylpeyttä ja riemua siitä että intiaanipäähine olisi täynnä sulkia kaadetusta saaliista vaikka moisesta olen lukuisia kertoja kuullut pottuilua, varsinkin nuorempana, ei tee silti mitään. Kaikki tavat elää ovat yhtä oikeita tapoja elää, kukin siis tavallaan ilman katumisia, kun ei hyödytä märehtimiset.

Puolisosta sain ystävän josta on muutaman vuoden aikana tullut paras ystävä ja ihminen jolle voin kertoa kaikesta ilman pelkoa niiden liitelevän muiden tietoon tai niitä hierottavan päin naamaa. Jokohan siirappihunajaällö lakkaisi viimein!? Alkaa tukkeutumaan suonisto nestemäisestä sokeritahnasta! Kaikenlaisia keski-ikäisiä sitä onkin. (Katellaan sitten muutaman vuoden päästä jos alkaisin trendikkäästi haukkumaan ja löytämään vikoja ja kaikkea muuta tärkeää ja myös peseytymään irti jotta minussa olisi mitään vikaa, sitä kaikkea khuulia odotellessa siis, ehkä taas uusi blogi niitä juttuja varten! :D) Ai niin, yksi vika tahi taitaa olla ominaisuus joka täytyy turtata eetteriin jo nyt! Miksi kummassa vesi- tai soodastreamjuomapullon korkkia henkilö ei väännä loppuun asti ja pullo silti kenolleen? Luulisi menevän yläjakamoonkin asti vähitellen, kun itse saa aina putsata valumat, mutta ei! Lörppöjengaisia juomapulloja asuu vastakin jääkaapissa. Juu en tajuu ikinä. On myös helpompi elää, kun ei keskity toisen ihmisen "virheisiin". Esimerkiksi siihen että useimmiten juomapullon korkki on kierretty riittävästi kiinni.

5 kommenttia:

Samppa kirjoitti...

Olet aivan hukkateillä! Se arki vielä rysähtää teillekin kunnolla eikä ole mikään helppoo! Tulee myöhäisherännäinen koliikki, ehkä sulle, tulee ongelmia ja paljon ongelmia ja sitten totuus valkenee koska nyt se on piilossa! Avainsanoja; ongelma! Kriisi! Siitäs saitte! Mitäs mä sanoin! Ongelma!

emilienmuistikirja kirjoitti...

Hmmm, ei sulla sattuis oleen kaksoisveljeä =)

Marjaana kirjoitti...

Se serkku on varattu mulle ;-)

Arttorius kirjoitti...

Hehee, mun 35 vee tsekkiserkku on tulossa kesällä meille etsimään itselleen skandinaavista tyttöystävää! :D

Marjaana kirjoitti...

No niin mä muistelinkin ;-)