perjantai 18. huhtikuuta 2014

Hurtat kiinni!

Metsästyslain(51 §) mukainen koirien kiinnipitoaika alkoi maaliskuun 1. ja loppuu elokuun puolen jälkeen. Kyseisessä laissa on myös maininta vapaudesta pitää vapaana siten, että "koira on välittömästi kytkettävissä". (Tuota tulkitaan "hieman" leveällä haitarilla usein päin puuta) Samassa opuksessa muistutetaan myös muista jutuista kuten "Ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa koiraa ei saa kuitenkaan pitää muulloinkaan irti toisen alueella."

Suomeksi: koirat kiinni niitä ulkoilutettaessa! 

Jotkut tuntuvat saavan kiksiä siitä kun oma ikiräkyttävä fifi onnistuu pelästyttämään lähijärvessä olevat joutsenet tai sorsat. Voijee, onpa tuo meidän irtioleva Rex taitava kun sai peloteltua pesimäsuunnitelmia tekeviä teeriä lähimetsästä! Mamin oma kulta! Hihhihii, onpa meidän Vili vekkuli kun se juoksi jäniksenpoikaa takaa korvasieniretkellä! Ei se hei mitään pahaa tee sinä lenkkeilijä, se on kiltti, Jaska vain vähän näyttelee hampaita ja ärhentelee jokaiselle liikkujalle! Ole ihan paikoilla nyt vain, eksä nää et se heiluttaa häntää?! Ai sua pelottaa tuollainen pikkuinen koira, hehheheee, mitäs muuta sä pelkäät, kilpikonnia... hehheheeeee? Olen niin ylpeä koiranomistaja! 

Kuinka vaikeaa on elää toiset ihmiset ja ympäröivä luonto ottaen huomioon? Siihen on monia syitä miksi lemmikkieläimet on pidettävä kytkettynä. Järkevät ja vastuulliset koiranomistajat sen tietääkin. Sitten on se sakki joka vähät välittää muusta kuin itsestään kun ajattelutapa minäminä! Minulla on oikeus pitää koiraa irti metsässä ja pelloilla koska muuten se ei saa liikuntaa! Minun koiralla on oikeus häiritä luonnoneläinten rauhaa! Minua ei haittaa jos joku lenkkeilijä pelkää vapaasti juoksevaa Jaskaani, menis kaduille juoksemaan, mokoma hikinauhapelle!  

Aamuista kymppiä juostessani dobermannin kera jostain hyökkäsi eteen keskikokoinen koira rääkymään meille. Oma koirani ei noteerannut toiseen koiraan mitenkään, katsoi vain minua mitäs nyt, miksi pysähdyimme. En halunnut ottaa räkyttävän irtokoiran kaulapannasta kiinni, odottelin rauhassa koirani kanssa mistä omistaja ilmestyy. Sieltähän se "ei se mitään pahaa tee, hyvä poika, ootpa rohkea kun dobermannille täällä haukut, hehheh." Sain infottua irtokoiran haltijalle pitämisestä kiinni, mutta eipä tuo muuta sanonut kuin mutisi siitä miten kilttejä koiria ei tartte pitää kiinni... Niin joo. Mitäpä suotta hölmöjä säädöksiä noudattamaan. 

10 kommenttia:

jaanaba.fitfashion.fi kirjoitti...

Mää en voi sietää noita ihmisiä joitten koirat ryntää irtonaisena tykö. Tuntuu olevan niille ihan uskomattoman vaikeeaa, mahdotonta, ottaa toiset ihmiset huomioon.

Arttorius kirjoitti...

Kyllä. Mä tiedän melko varmasti koirieni pysyvän hallinnassa, mutta silti en halua pitää niitä irti siksi että "saisi likuntaa" tai "se on kiltti" tai jotain muuta nöyhtäselitystä. Kytkettynä niistä tiedän missä on enkä pidä tunteesta kun koiraa ei näy enkä tiedä mitä se tekee ja missä on. Kotipihassa koirat saa olla irti, mihinkään ei pääse enää hölköttämäön karkuun vaikka sellainen mieliteko niille tulisi.

elina kirjoitti...

Meillä on kaksi pikuista borderterrieriä ja ne saavat olla pihassa vapaana, koska piha on aidattu ja portissa on sisäpuolella haka. Haka laitettiin kun tyttären rotikka osasi avata portin. En anna koirien olla vapaana metsässä enkä poluilla. Tyttären pihassa saavat olla, mutta sielläkin on usein pitkät narut, ihan vaan varmuuden vuoksi, koska naapurin kissat saavat muuten kyytiä.
Onko sulla monta koiraa?
Asuimme ennen naturaalueen vieressä meren rannassa ja naapuri piti huvilallaan koiraporukoiden saunailtoja ja kuulemma koulutustapahtumia. Gordonsetterit juoksivat vapaana pitkin rantoja ja tietysti juuri tyllien ja sorsien pesimäpaikoilla. Koiria oli parhaimmillaan parikymmentä. Tykkään koirista, mutta omistajien töpön käytöksen takia setterit eivät ole enää suosiossa. Koiraparat, eihän se niiden syy ollut:)

Arttorius kirjoitti...

Törppöjen ihmisten takia jotkut tietyt koirarodutkin voi alkaa ärsyttämään. :/ Minulla on valitettavasti tympäännys useita saksanpaimenkoiria kohtaan vaikka suurin osa niidenkin omistajista peruskouluttaa ne yhteiskuntakelpoisiksi ja on hieno koira(lapsuudenkodissamme oli yksi mahtava herra joka eli pitkän hyvän elämän) oikeissa käsissä. Mut sitten jotkut rambot ottaa sellaisen huvikseen, koira kärsii ja voi olla aikapommi.

Meillä tai mulla eli meillä on kolme koiraa, dobermanninarttu ja kaksi ranskanbulldogginarttua. Mielettömän upeita kaikki kolme, lasten ja toisten eläinten kuin ihmisten kanssa tulee mainiosti juttuun ja niihin luotan kuin kiveen mutta silti koskaan tiedä pysyykö varmasti tallessa. Nyt kun piha on suurimmaksi osaksi aidattu, koiria voi pitää vapaammin irti ilman jatkuvaa perään katsomista. Toki niillä on suuri aitauskin jossa lämpimillä keleillä saavat loikoilla säkkituoliensa päällä. :]

elina kirjoitti...

Ranskanbuldokki on kiva rotu, pikkuinen, mutta oikea koira kuitenkin. Niinkuin borderitkin, ei mitään hienostelijoita. Osaa kyllä osoittaa mieltään ja olla hankaliakin. Rotikat ovat lempirotu, mutta valitettavasti en enää pysty sellaisen ison koiran kanssa olemaan. Viimeksi rotikka oli tyttärellä viisivuotta sitten.
Saksanpaimenkoira tympäännys oli minullakin, mutta meni ohi, kun tutustuin yhteen ihanaan mustaan yksilöön, sellaiseen suoraselkäiseen. Luihuperseet näyttää sairaalta. Dobermannitkin näyttävät nykyään kovin herttaisilta, kun korvat lerpottaa:):)

elina kirjoitti...

Hihii, säkkien päällä loikoileva dobberi ja pari buldokkia:):) Varmaan aika kiva näky, ota joskus kuva. Näin toivoo yksi koirafriikki.

Arttorius kirjoitti...

Mun mummolla ja papalla oli 70-luvulla dobermanni jonka he halusivat hännällisenä ja korvallisena. Silloin jo jäi olo että tuollaisena koira pitää olla eikä leikeltynä, hyi.

Puskissa kirjoitti...

Näin lievästi koirakammoisena voin sanoa, että ihan yhtä lailla pelkään pientä kuin isoa koiraa jos se on irti. Pienet näykkää nopeammin yleensä.

Arttorius kirjoitti...

Totta, käytin tuota pieni koira-juttua esimerkkinä just siksi kun jotkut ajattelemattomat koiranomistajat kuvittelevat että irrallaan hölköttävä mäyräkoira-Tauno(esimerkki keksitty) ei aiheuta niin suurta pelkotilaa vaikka mäyräkoira-Tauno on aivan yhtä pelkoja herättävä jos siten ihminen kokee.

marrasthetics kirjoitti...

Mun mielestä on ok, jos koira on irti ihan siinä ihmisen vieressä max puolen metrin päässä ja on oikeasti hallinnassa, näitäkin joskus näkee... Mutta suurin osahan ei ole minkäänlaisessa kontrollissa ja suurena koirafaninakin inhoan niitä tilanteita.

Kerran kun Masa oli pentu, tuli aamulenkillä meidän takaa mies kolmen irtonaisen koiran kanssa. Yhden se sai kiinni, toisen pysymään lähellään käskystä, kolmas ei totellut mitään ja niinpä sellainen vuorenkorkuinen koira tunki tutkimaan meidän pientä Masaa. Masa oli tosiaan muutaman viikon vanha pentu ja täysin paniikissa, tärisi, vapisi ja peruutti. Mulle iski niin kova pennunsuojeluvaisto, että otin jättikoiraa pannasta kiinni ja totesin, että purkoon sitten mua, mutta pentuun en sitä päästä kiinni ja niinpä pidin sitten isoa koiraa toisella kädellä paikoillaan ja Masa oli remmissä karussa niin kaukana kuin remmi riitti tärisemässä. Onneksi iso koira oli kiltti, eikä käynyt muhun kiinni. Omistaja tuli sen sitten mitään sanomatta noutamaan, olis ehkä voinut edes pyytää anteeksi...

Samoin viime kesänä olin yhdellä rantapolulla lenkillä, kun takaa juoksi mun ja Masan luokse hemmetisti rähisevä saksanpaimenkoira. Se tuli ihan täpöllä kohti ja onneksi näin sillä olevan kuonokoppa, muuten olisi pelottanut vallan kovasti. Se pysähtyi pari metriä ennen meitä kun reagoi vissiin omistajansa huutoon sitten viimein. Mutta sanotaanko niin, että Luojan kiitos, omistajanainen piti sillä sitä kuonokoppaa, niin ei olis voinut käydä kiinni, mutta eipä se koira kyllä kanssa hallinnassa ollut yhtään. Saksanpaimenkoira on musta kiva rotu ja jopa helppo kouluttaa, mutta meillä päin on noita koiria paljon sellaisilla ihmisillä, joilla pitäis olla joku pieni pystyynkuollut fifi, eikä nuorta saksanpaimenkoiraa, jota ei osata ollenkaan kouluttaa. Ainakin kahdelta naiselta ne on päässyt usein irti ja onkin kiva, kun ne sakemannit juoksentelee puistossa ihmisiä pelottelemassa. Huoh.