maanantai 14. huhtikuuta 2014

Year of living dangerously



Meillä asuu muinaisajan lisko, epäilen sen olevan Moidis Pontus. Päiväeläin, nukkuu öisin. Kasvissyöjä, vilkas luonto, paikkaeläin, viihtyy matkallakin, vilkas liikkumaan. Otuksella on kaikki maitohampaat suussa, mutta on silti vaaraton.  

--------------/////----------------/////-------

Maailmantuska.com tällaisista uutisista. Vaikka ei tosiaan ole mikään yllätys. Mistä saisi itselleen ja lapsilleen vaatteita jotka ei riistä luontoa, ympäristöä, ihmistä? Oikeasti harvassa on merkit ja valmistajat. Meri on täynnä nanopartikkelin kokoisia muovihippuja joita kalat ja muut vesiotukset syövät. Ihmiset syö kalaa, kiertokulku jatkuu elimistöissä ja taas vesistöön ja taas ja taas. Hormonilääkejäämät vesistöissä tekee kaloista kaksineuvoisia ja vesistöstä muutkin lääkejäännökset päätyy taas ihmisen elimistöön. Joskus eli yli 30 vuotta kirjoitin koulussa aineen tuosta samasta vesistä ja kaloista ja luonnon vierasaineista, opettaja veti punakynällä yli tekstiä koska se oli hänen mielestä höpötystä. Niin joo. 

Tosiaan, paluu vaatteisiin. Mikä tai mitkä vaatemerkit olisi sellaisia joita lapset ei tee eikä kankaan tekeminen ja värjääminen tuhoa luonnon kuin tekijänkään terveyttä?  Pohjoismaisista nk. laatumerkeistäkään ei voi olla täysin varma tai vaatisi paljon taustaselvitystä. 
Sitten mulla välähti. Puolisoni heitti joskus kait vitsinä että voisin alkaa tekemään kledjuja lapsille itse, hän menee tanssikouluun ja minä voisin mennä ompelukurssille. Meillä on jonkinsorttinen ompelukone ja osaan sitä käyttää. Vielä kun tajuaisin kuinka kaavoista saa värkättyä kankaaseen ne kaikki ja miten ne saa ommeltua yhteen. Pystyisi vaikuttamaan edes jollain tasolla, koska nyt se on oikeastaan mahdotonta. 
Meillä on lapsilla käytössä Didrkinssonin(en tiedä miten kirjoitetaan), Reiman ja markettien omien merkkien vaatteita, plus joitakin saatuja ja muita josta valmistajaa tai alkuperämaata ei löydy. Lisäksi on kotimaisilta käsityöyrittäjiltä hankittuja vaatteita. Jos osaisin ommella(mua vain naurattaa tämä) vaatteita itse, voisi epanat vaatettaa eettisemmin. Joten opeteltava, siitä se lähtee. Ehkä Arttoriuksen käsityöblogi pystyyn. Not. 

10 kommenttia:

Marjaana kirjoitti...

Oi voi, Arttorius, mä niin nään sut hurruuttelemassa pikku pikku mekkoja ompelukoneella.

Jos into kuitenkin laantuu tai taito ei riitä, täältä vois löytyä apu http://www.vihreatvaatteet.com/

( Napattu Noora Shinglerin Kemikaalicocktail -blogista, sieltä tagin muoti -alta paljon vinkkejä hyviin vaatemerkkeihin. Nooralla on tosi tiukka seula ja se puhuu paljon itsekin tuostakemikaalijäämien mm. ehkäisypillereistä, kulkeutumisesta vesistöön kaloihin jne.)

Arttorius kirjoitti...

Tarttee tsekata toi vihreys vaate! En voi sietää tuota kemikaalikoktailiblogia joten pyrin välttelemään ko. saittia viimeiseen asti. :D

elina kirjoitti...

Arttorius ompelemassa! Hyvä idea, kunhan muistat ostaa ekopellavaa ja puuvillaa ja suomenlampaan villaa.Vihreitä vaatteita saa meiltäkin, jos vaan on paksu kukkaro. Meillä käytetään vanhoja kierrätettyjä ja minun ompelemiani, mutta kankaat on kalliita.Ei muuta kuin kone surraamaan. Muista esitellä tuotokset sitten:):)

Arttorius kirjoitti...

Jooh, kangas ilman muuta ökö-standardit pitää täyttää :] Villa täytyy skipata jatkossakin kun kumpikaan tenava ei pidä villaisesta mistään vaikka olisi kuinka kutittamatonta.

jaanaba.fitfashion.fi kirjoitti...

Ompeleminen kannattaa aina. =) Ompeleehan se Janne Ahonenkin mäkihyppypuvut ittelleen ja muille.

Arttorius kirjoitti...

Niin se taitaa tehä. Aattelin aloittaa jostain helposta. Housut naruvyötäröllä vois olla sellainen.

Noota Fugger kirjoitti...

Ompelu on muuten tosi hauskaa... polkimen painelu ja halutulla reitillä pysyminen. Kannattaa hankkia hyvä ratkoja, ettei mene heti hermo mokailtujen saumojen kumoamiseen.

Helpoimmissa vaatteissa voi käyttää kaavoina omia vaatteita. Kangas taitettuna, kangaskynä käteen ja esim. mekon pitkittäispuolisko taitteen kohdalta (symmetria). Vähän saumavaraa ja ennen taitosta muuten sen mietintää, mihin suuntaan kangas saisi venyä. Jo hihallisessa t-paidassa varsinaiset kaavat on kuitenkin aika hyvät.

Itellä oli jokin pitkä kässä peruskoulussa, mutta en sielläkään lukenut pahemmin ohjeita, mitä tehdään kun kangaspalat on leikattu: järjestyksen keksii ehkä ihan vain valmiita vaatteita nurjalta puolelta katselemalla. Ensin tehty sauma jää jälkeen tehdyn alle. Hahmottavampaa kuin pitkä tekstiläpätys (kuten tämä :D). Joissain lehdissä on kuvallisia ohjeita. Ne ovat kyllä loistavia.

... Useimmiten en kyllä kankaista asti tee. Ostan kirpparilta vaikka ihan epäsopivia rytkyjä ja muokkailen. Tuleepa nekin jo olemassa olevat kankaat käytettyä, vaikka ne ei alunperin miksikään superluontoystävällisiksi ehkä olisi tehtyjä. Kai tämä on periaatteessa yhtä kestävää kuin uusien ekokankaiden ostelu... Vaikka tässä ehkä samalla tuen joidenkin pari-käyttökertaa-himoshoppaajien vaaterumbaa.

Puskissa kirjoitti...

Tein paljonkin vaatteita pojille heidän ollessaan pienempiä. Isoin itselle tehty vaate oli hääpukuni, muistaakseni 7 metriä kangasta.. Ja pysyy se neula/ompelukone miehenkin hyppysissä, ainakin meillä :)

Arttorius kirjoitti...

NF joo on hauskaa! Olen entisiin koteihini ommellut monta verhopäätyä, pöytäliinaa pienentänyt, lakanaa yhdistänyt. Sellaista suoraa simppeliä on helppo toheloida mutta kaavoista kokoaminen tuntuu rakettitieteeltä. Naiset varmasti löytää kirpputorilta vaatetta huru mykke, mikä on hyvä ja huono juttu. :D Kirpparilta ei löydy miesten vaatteita ainakaan sopivana ja jos löytyisi, ne on sen verran kuluneita ettei mitään järkeä. Tenavile vielä tässä alle kahden-kolmen ikäisille saattaa löytyä mutta sen jälkeen alkaa olla niin kulunutta ettei taasen järkeä kun hinnoittelukin monasti on yläkanttiin.
Mutta opettelen tuota ompelujuttua, pitää jostain löytää kaavalehti!

Puskissa, siinäpä suoritus! Hääpuvut on tai ainakin kuulostaa monimutkaisilta kapistuksilta saada kokoon mutta toisaalta voi kokeilla monta kertaa yllä onko sopiva vai nou.
Pysyy varmasti ukoillakin. Mä osaan vaikka silmät kiinni laittaa sen ylälangan paikalleen, joskus koulussa oli nopeustestejäkin kuinka nopeasti langan sai. Kaikesta voi kilpailla! :]

Puskissa kirjoitti...

Lapsille kivoja vaatteita on Ottobre-lehdessä, löytyy varmasti teidänkin kirjastosta :)