torstai 8. toukokuuta 2014

Leskiäitien 11 lasta

Tulevana sunnuntaina vietetään äitienpäivää, ei liene uutinen. Minäkin tänään pähkäilin juustokakkuohjeiden eroavaisuuksia ja sitä minkälaisen lasteni äidille tekisin. Päädyin, tjaa, enpä kerrokaan, on edes jotain yllättävää kun kuitenkin näitä löpinöitä lukee hän.

Äideille suunnattu päivä on kaunis asia, ajatuksenakin se toimii. Jokaisella on jossain äiti, jollekin enempi rakkaampi kuin toiselle. Ja joo, kaupallinenkin se on nillin nillin, siitäkin voi ulahdella, jos huvittaa mutta minua ei huvita joten se siitä. Lisätään vielä fraasikokoelmasta "jokainen päivä on äitienpäivä". Materiaa ja muuta enempi minua tympii(henkilökohtainen "ongelma" eikä ongelma lainkaan, mielipide vain) se öklöttävä äitihypetys mm. kunniamerkkien suhteen joita myönnetään ansioituneille äideille ja kasvattajille, reilu 30 niitä jaetaan vuosittain äitienpäivänä. Eikä edes se kunniamerkittely tympäise vaan just se... jokin mitä en osaa selittää.
Tuntuu että ne kunniaprenikat(ansaitusti!) saa 12 lapsen äiti, joka on toiminut aktiivisesti myös sijoituskotiperheen kasvattajana ja kesäsiirtolana koulukotinuorille. Harvemmin presidentin juhlassa nähdään kahden lapsen riihimäkeläistä yksinhuoltajaäitiä joka tekee yhtä tai kahta alipalkattua osa-aikatyötä jotta pystyisi tarjoamaan lapsilleen ihmisarvoisen elämän. Palkittu on tuskin ikinä vankilataustaista, entistä narkomaania jonka lapsi on otettu huostaan mutta raitistuttuaan ja vapauduttuaan on tehnyt valtavan elämänmuutoksen saaden tenavan takaisin ja elää nyt seesteistä elämää Mikkelissä. Joop, jokainen äitiys on yhtä arvokasta, mutta kuitenkin fiilis että "pitäisi" olla takana vaikeita vastoinkäymisiä, niitä pilttejä olla kymmeniä, elämä pyhitetty lapsille sun muuta ennen kuin on kelpaava uutisjuttuihin sankariäidiksi. Todellisuudessa jokainen äiti joka tekee parhaansa on maailman paras äiti.

Toinen mikä tulevassa sunnuntaissa risoo on se jokin paatoksellisuus äitisitäjaäititätä josta ei voi välttyä. Ei sillä että isänpäivänä pitäisi olla yhtä huomioitua menoa vaan ylipäätään jossakin mielentilassa nyppii asiat jotka vedetään överiksi joka vuosi.

Upeaa, että meidän possessa vietämme just sellaista sunnuntaita kuin haluamme. Minä haluan askarrella epanoiden kanssa kortin ja haluan tehdä lasteni äidille lauantaina kakun. Haluan myös lojua sunnuntaina sängyssä pitkään ja mennä vaimon/äidin valmistamalle aamupalalle, koska hän herää liian aikaisin kuten tekee joka sunnuntai ja tekee meille vohveleita, smoothieta, hedelmäsalaattia särpimeksi koska haluaa niin. (Kysyin jo, ei tahdo mitään muuta vaikka on emodaagi.)

Tjoo. Onneksi on monia eri teemapäiviä. Mistä ihminen voisi napista jos kaikki olisi vain samanlaisia! Varmaan just niistä samanlaisista päivistä ja siitä ettei ole mitään teemapäiviä. Eikä mahdollisuutta liputtaa, kun on se salkokin pihassa(tai kun ei ole hmphf!).

15 kommenttia:

Maelka X kirjoitti...

Asia tuli harvinaisen seleväksi :).

Arttorius kirjoitti...

:D

Minttu kirjoitti...

Laitatko kakkuun musti- tai mansikoita?

HelvetinPöllö kirjoitti...

Mun mummo ei koskaan saanut mitään renikkaa, vaikka kasvatti yksin yhdeksän lasta, 1-11v , kun vaari otti ja kuoli sydänkohtaukseen kesken kyläreissun.
Päinvastoin, kyläläiset oli kateellisia, kun mummo sai kunnalta hälle kuuluvan leskeneläkkeen ja mitä niitä nyt oli, jotta oli lapsille ruokaa ja vaatetta ja joskus jopa OIKEAA saippuaa, että sai lapset pestä muutenkin kuin mäntysuovalla. Yksi lapsista vielä olisi tarvinnut nykymittapuiden mukaan erityisapua, -kasvatusta, terapiaa jne jne, mutta eipä niitä siihen aikaan ollut tarjolla.

Minä vanhimpana lapsenlapsena en koskaan kuullut mummon valittavan, päinvastoin, mummo opetti meille kaikille sellaista sydämen sivistystä, jota olen toivottavasti onnistunut opettamaan omalle lapselleni.

Meillä vietetään äitienpäivää huomenna - se ei siis ole päivästä kiinni. Viime vuonnakin sitä vietettiin jo lauantaina, minä kun otin Finnairin siivet ja karkasin oman äitini kanssa maailmalle :) Nyt vietän äitienpäivää vain puolison kanssa ja koska en ole äitinsä, en odota häneltä mitään.

Enkä muuten varmaan saa renikkaa minäkään. Olen ihan tavallinen äiti, joka opetti lapsensa ihmisen tavoille. Joskus meni hermot, mutta osasin myös pyytää anteeksi.

Arttorius kirjoitti...

Minttu, en tiä. Ehkäpä musta- ja valkopippuria ;]

Hp jooh. Harva sitä vissiin asemastaan valittaakaan tai kaipaa plakaatteja ja tunnustusta ulkopuolelta. Tai olisi tosi outoa jos niin olisi.
Äitienpäivä on hauska keksintö, onneksi jokainen oivaltaakin että myös ne muut päivät vuodesta on tärkeitä eikä vaim toukokuinen sunnuntai. Toisaalta on ehkä niitäkin jotka skarppaavat vimmatusti yhtenä päivänä mutta muina päivinä ei muisteta olemisia suuntaan tai toiseen. (kuten tyttäreni jotka tulevat käymään tulevaisuudessa korkeintaan jouluisin... :D)

Marjaana kirjoitti...

Aamen, sanoo yksi kahden lapsen yksinhuoltaja Riih... no ei sentään!

Täss ois oikein hyvä juustokakun ohje ilman liivatetta, jota mun luonto ei anna käyttää:

http://www.ennenvanha.fi/mielettoman-hyva-juustokakku

Arttorius kirjoitti...

Mä luultavasti teen paistettavan kakun, onnistuu mun taidoilla varmemmin.
Sinäkin ansaitset Suomen valk. ristin ritarimerkin tai sit sen pelkän ritarin jos prenikat ei nappaa :]

Marjaana kirjoitti...

Voi kiitos Arttorius kauniista sanoista; mä ottaisin sen ritarin!!!

Arttorius kirjoitti...

Hieman arvelinkin että ritari voisi lämmittää enempi kuin joku pinssi :D

Arttorius kirjoitti...

Puumummo on nyt iltapulussakin. http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288686625505.html

HelvetinPöllö kirjoitti...

Sulla kuulostaa tulevaisuus samalta kuin meillä: pitää varata kalenterista aika jälkikasvulta, koska sillä on aikaa käydä katsomassa vanhempiaan :D

Tämän päivän lisäksi seuraavan kerran meidän rakkauden hedelmä ehtii pikaisesti tavata meitä JO tiistaina klo 17-20 välillä, kun sillä on jotkut ammattikorkeakoulupäivät täällä entisellä kotipaikkakunnalla ja tolla välillä ei ole ohjelmaa :D

Hyvä, että on löytänyt paikkansa elämässä, äiti on hyvillään <3 Meillä on sentään nykyään puhelimet ja sähköpostit ja facebook, millä pitää yhteyttä, muinakin päivinä kuin niinä pakollisina äitien- ja isienpäivinä.

Marjaana kirjoitti...

Puumummosta tuli kertaheitolla julkkis!

Eniten mua lämmittää se kaunis Kotiseutulaulu! Ja spagaati ja renkaissa roikkuminen kotona miehen kauhuksi.

Puskissa kirjoitti...

Meillä on ihan tavallinen sunnuntai. Tai sikäli erilainen, että pienin on vääntänyt jotain koulussa, kuten luultavasti keskimmäinenkin (joka puolestaan menee yökylään kaverilleen). Jos oikein innostun, saatan tehdä suklaa-kirsikkakakun, saisi pakastimesta yhden purkin taas pois.

Arttorius kirjoitti...

Kuulostaa hyvältä. Siis onko sulla kirsikoita pakastettuna?

Puskissa kirjoitti...

Arttorius, nyt vasta tulin tsekkaamaan ketjua. Joo, on oman puun kirsikoita pakastettuna. Otan kivet pois (pikkulusikan varrella saa hyvin) ja pakastan ilman sokeria niin eivät lössähdä.