maanantai 30. kesäkuuta 2014

Somet hölmöläiset

www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288708525026.html

Vaikka kuinka on tuohtunut, olisi ensin syytä tsekata asioiden oikea laita. Mutta ei, jaa-nappi on helpompi. Yllättäen(ei) asia muuttui aivan toiseksi, kun yrittäjältä itseltään on asiasta kysytty. Asiallinen ja täysin uuden näkökulman tuova vastaus ateriapalveluyritykseltä ikävään julkisuuteen. Niille, jotka ulisevat missä salaatti ja kastike ja muut, näitä ei edes kuulu samaan rasiaan laittaa ja sen pitäisi tajuta jokaisen. Kylmät ja kuumat erikseen, raa'at ja kypsät erikseen. Ilman tuota menettelytapaa ei yksikään ruokafirma toimi tai saa lupia ruoan kuskaukseen. Muistisairas ihminen voi joko viskoa safkaa ikkunasta, roskiin tai yksinkertaisesti syödä ilman, että muistaa mitä on tehnyt.

Hetki ennen pettymystä

Ihmismieli on hassu kapistus. Mikäli pyrkii johonkin mahdottomaan, josta jo järjellä ja viisaamman sanomana tietää ettei onnistuisi, silti saattaa toivoa viimeiseen asti, että kuitenkin tuottaisi mahdottoman ufotoiveen lopputuloksen.
Sitten kun se kielteinen asia lopulta tulee, on kuitenkin pettynyt, vaikka järjellä muuta osasi odottaa. Se sama järki siirtää pois jonkin ajan kuluttua mielen pois asiasta ja lopulta taas kerran tyrehdyttää haihattelutoiveet, jonka mieli uskalsi avata.

Elämä on tiimarin kuminen puolikuppipallo. Pomplomp dop.

sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

Maailman paras laji!

Mitä just näin? Yhden jännittävimmistä futismatseista ikinä, Meksiko versus Hollanti. Järjettömän upea Hollannin tasoitusmaali pari minuuttia ennen loppua ja lisäajalla pilkulta sisään. Ugh, kaunista. Bye bye Mehiko, ei ole pitkä matka kotiin.

Raha ja rakkaus

HS: Raha on valtaa myös rakkaudessa

Entä jos elättäjä on äiti?
Yksi kovapalkkainen ystäväni olisi mielellään maksanut perheen laskut, jos hänen miehensä olisi puolestaan ottanut perinteisen vaimon roolin. "Kyllä minä järjestäisin hänelle Visan rinnakkaiskortin, hankkisin joulukuusen ja käyttäisin auton huollossa. Kunhan hän hoitaisi lapset, käyttäisi harrastuksissa, siivoaisi keittiön", hän sanoi.
Järjestely tuntui kuitenkin miestä kohtaan kohtuuttomalta.

Viimeistä lausetta en ymmärtänyt yhtään. Mikä siinä olisi kohtuutonta? Onko tuo päätetty kysymättä mieheltä itseltään vai ruodittu pelkästään jossakin ystävien kesken paremmin tietäen? Outo olettamus joka tapauksessa. Voiko muuten rahasta puhua ikinä ilman mainintaa "naisen euro on 80 senttiä"? Ei kai, eikä siinä, epäkohtahan se onkin, jos saman työn suorittamisesta saa vähemmän palkkaa siksi kun on nainen. Entä mikä parisuhde on sellainen jossa "raha on valtaa"? Iljettävä ajatusmalli tai lähinnä merkillinen kolumni, mutta useimmiten tuo sukunimi tuossa lehdessä sitä tarkoittaa.

Olen ennenkin kirjuuttanut parisuhteen rahoista ja olen yhä sitä mieltä mitä olen eli suhteessani kummankin rahat ovat omia eikä tule ainakaan mitään yhteistilikuviota. Jollekin sekin taatusti sopii, minulle ja rouvalle ei todellakaan. Saamme ilman kahnauksia hoidettua elämisen kulut eikä ole kelausta kumman pitäisi maksaa jokin, vaikka sähkölasku. Ehkä asiat ovat helppoja siksi, kun asioista ajattelee samalla tavalla. Mikä sitten onkaan syy. Naurettavin erimielisyyden aihe mun mielestä olisi raha.
Onkohan yhteistilien omaaville tullut ikinä mieleen notta mikäli se puoliso jää auton alle huomenna ja kuolee, tilin käyttöoikeus loppuu siihen/muuttuu hankalammaksi, vaikka sinne menisi ns. omiakin rahoja? Vasta perunkirjoituksen jälkeen saa niitä omia rahojaan käyttää vapaasti, siihen voi mennä kuukausia. Mut eipä siinä, tärkeää on että kaikki on yhteistä, koska muuten ei ole rakkauttakaan eikä avioliitto ole oikeanlainen koska eihän parisuhde ole mikään pörssiyritys ja jos ei ole yhteistiliä pitää tavaroihin kirjoittaa kenen on ja mitä jos syö enempi jugurttia kuin toinen... Ja ja.
On aika hienoa, kun kullakin on vapaus päättää miten tahtoo.

lauantai 28. kesäkuuta 2014

Kesämiehiä

Muutamia lajiesimerkkejä

Casual-busineehenkilö: Beigeä, khakia, ralp laurenia, poloa, pikeepaitaa, nahkasandaalia, rannekelloa. Revittelee avaamalla paidasta ylänapin ja/tai irroittamalla krakan.

Sporttikesämies: Vaatetus värikästä, isologoista, verkkarityyppistä silloinkin kun ei liiku, rannekellona sykemittari tai menevälinjainen tapaus, tatuointeja, sheivaa liiat karvat.

Raksamies: YIT:n työmaalta töistä lähtiessä samoilla reisitaskuhousu-turvakengät, huomioväripaita-linjalla jatketaan vapaa-ajallakin.

Hippijuu: Jooganuttura, löysät pellavahousut, flipflopit, batiikkipaita tai lahtariprinttinen(=che guevara), paidan alta pilkottaa kaksi rakasta vaaleaa rintakarvaa.

Ikituska: Musta on uusi musta, karvaa ihmisen päästä löytyy lampaan verran, nahkatakki, mustat farkut koiralta viedyllä kettingillä puotaskuun joka yhdistää sen kankun muotoiseen lompakkoon jossa suurin aarre Koff-narikkalappukokoelma, ihmisestä kuuluu kolinaa kun se kulkee ohi eikä se vähennä vaatetta, vaikka olisi 35 astetta lämmintä.

Suomenruotsalaiset: Det är jättekiva att kaikki paitsi purjehdus on turhaa. Se mitä finlandssvenskanilla on yllä näyttää sopivan eikä sitä osaa eritelläkään mitä niillä on yllä. :D

Heaven is a place...

on earth.

perjantai 27. kesäkuuta 2014

En tajuu



Missä se saapumisilmo luuraa? Tai miksi näin kankeasti? Ajattelin, että saisin tuotteen käsiini, jos mulla on esittää lähetykseen liittyviä numeroita/jotain. Juuei, täytyy odottaa saapumisilmoa. Pikatoimituksella tilattu, mutta nyt se makaa toimipaikassa viikonlopun yli. Ei se traktorin omistaja varmaan olisi halunnutkaan aparaattiaan kuntoon mahdollisimman pian. Tjoo, taidan jatkossakin pitäytyä noiden pienkoneiden korjaamisessa, niihin varaosat löytyy kaupasta. Toisaalta traktorien korjaaminen on hauskaa, joten vannomatta paras. 

Vaarallinen ruusupensas

Yle: Kiristyvät turvamääräykset sulkevat leikkipuistoja

Niin. Kurttulehtiruususta saa ruusunmarjoja joita voi ensin jyrsiä suuhunsa, sisällön siemenistä saa kutituspulveria. Ennen marjojen kehittymistä on voinut seurata miten kukissa pörrää ampiaisia tai mehiläisiä. Ruusu kuuluu leikkipuistoihin yhtä oleellisena kuin keinu tai hiekkalaatikko. Mut ei, se on liian vaarallinen! Tenavaa voi pistää piikit. Myös liian kova hiekka on turvatonta. Jos keinusta putoaa, silloin yleensä sattuu, oli hiekka vaimentavaa tai ei.

Voi hyvänen aika! Seuraavaksi pakolliseksi tulee konttaus- ja kävelykypärä tai mieluiten kevlarista valmistettu haarniska. Jokaiselle kansalaiselle.

torstai 26. kesäkuuta 2014

Nainenkin lyö

HS: Mari eli 20 vuotta väkivaltaisessa suhteessa

Helsingin Sanomissa oli hyvä ja aina ajankohtainen juttu perheväkivallasta. Lukuisat ihmiset kokevat väkivaltaa päivittäin suhteessaan, fyysistä kuin henkistäkin. Toivottavasti asian ajoittain nostaminen framille saisi väkivallan uhrin oivaltamaan, että on olemassa muutakin todellisuutta kuin pelko ja uhrina oleminen. Nuo asiat ei ole koskaan yksiselitteisiä saati helppoja, mutta se siitä.

Jutun kommenteissa tuli muutama miete siitä mitä jos vastaavassa tilanteessa olisi mies. Kuinka viranomainen silloin suhtautuu ja olisiko silloin tarjolla yhtä vahvoja tukiverkostoja mitä naisille. Epäillään ettei poliisi ota vakavasti tai mies uhrina saisi osakseen vähättelyä ja naureskelua. En voi vastata kuin omasta ja lukuisten kollegoiden puolesta joiden asenteet yms. tiedän, mutta aivan yhtä vakavasti otetaan kuin naisenkin ollessa uhri. Väkivalta on aina väärin eikä sillä ole merkitystä kuka on tekijänä. Turvataloissa on miehiäkin, joskin vähemmistönä. Olen itse käynyt kotikeikoilla joissa on pitänyt viedä nais- tai miesparin toinen osapuoli säilöön kuin heteropariskunnan naispuoleinen on ollut se pahoinpitelijä, toistuvastikin. Olisi kai jossain tilastojakin mistä selviää lähisuhdeväkivallan tekijän sukupuolijakauma, mutta en jaksa hakea.

Pointti on kuitenkin se, että uskon ja tiedän poliisien asenteiden olevan samanlaiset oli kyse kenen tahansa olevan perheväkivallan uhri. Siihen ei pitäisi tyssätä uhrin avun saanti. Toivottavasti muillakin tahoilla ja toimijoilla olisi, mutta pahoin pelkään ettei aina. Epäilen että erotilanteissa miespuolinen tulee dissatuksi lasten huoltajuusasioiden suhteen vaikka se mies olisi kokenut väkivaltaa naisen toimesta. Tämä on siis pelkkä mutu, toivottavasti todellisuus olisi muuta.

Madeleinea tapaamassa

Ja Marttaa Rehndahlin kotieläinpihassa dädiklubin&tenavien kera. Unohtamatta poneja, falabelloja, ylämaankarja Fannya, aaseja, vuohia, lampaita, ankkoja, kalkkunoita, riikinkukkoja, alpakoita, kaneja, marsuja ja... Jos päässä tuntuu kireältä ja stressaavalta, suloisen minipossun röhkiessä jalkoja nuuhkien unohtuu kaikki maailman murheet.

Kotieläinpiha sopii kaikille, joka tykkää eläimistä. Ei sovi siinä tapauksessa, jos ei kestä kun minihevonen tulee tervehtimään tai haluaa katsella otuksia aitauksien takaa. Tuolla ölliäiset kulkevat vapaana ja ottavat kontaktia vieraisiin. Kerrassaan hurmaava paikka!

keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Boycott

Jaana poikotoi, mutta en viitsinyt hänen blogin kommenttikenttää kansoittaa boikotoimislitanioillani niin häär.


Minä boikotoin tai en käytä:

Mäkdonaldssia. En ole ikinä käynyt enkä käy.

Kiinalaisia ravintoloita. Kuka haluaa syödä makeaa ruokaa ja jotain liemiasioita kera merkillisten knöllien? Ei ole minä siinä porukassa.

Säilyketölkkiasioita. Ananas, hedelmäsekoitukset, mitä niitä on. Kaikkien niiden asioiden epätuotteita mitä ne normaalisti on.

Finnkinon leffateattereita. Yritän, mutta joskus lipsun hyvän tapauksen osuessa eteen. Viimeksi kävin talvella, tsekkasin draaman jossa oli Julia Roberts jne. Jos lippu maksaa ~10 €, miksi pitää joutua katsomaan puoli tuntia mainoksia ennen elokuvan alkamista? Lisäksi niissä on liian kovalla äänet.

Lasten äänillä mainoksia myytäviä tuotteita. Tai muuten vaan ärsyttävän mainoksen omaavaa tuotetta.

Abc-asemia. Haisee pahalle, kun ovesta sisään astuu.

Liikuntamyllyä. Sekin piti pilata merkillisellä kulunvalvontasysteemillä.

Hoplop, erästä täällä pks olevaa. Kahdesti kävimme, mutta kummallakin kerralla nössöä henkilökuntaa, joka ei puuttunut räikeään väärään toimintaan, vaikka näki.

Uusinta Firefoxia, onkohan sen versio 30.0.
Usfh miten chromemainen! Ällö läpinäkyvyys välilehdissä ja chromechromehyh. Jos tahtoisin Chromea käyttää, silloin sitä käyttäisin, mutta haluan käyttää Firefoxia. Joten päivitys alaspäin.

Paikannuspalveluita. En halua, että puhelin tai tabletti hakee ohjelmia varten sijaintitietoni. Se on sallittu ainoastaan Kartoissa. Samoin paikantamisen olen torpannut tietokoneen selaimelta.

Vähäpukeisilla ihmisillä myytäviä tuotteita. En hanki, en käytä. Jos tahdon nähdä vähäpukeisen tsirbun, katson meillä asuvaa naista.

Kaikkia niitä tuotteita, jotka muka on tehty Suomessa, mutta ei ole. Reilusti alkuperämaa esiin ja se joko vaikuttaa kuluttajaan tai sitten ei.


Kansallinen kumien puhkeamispäivä

Iltapäivällä paikkasin vanhemman tyttären syykkelin kumin. Se tuli kuntoon. Vaimo meni sen jälkeen tyttöjen kanssa pihatien alkupäähän treenailemaan fillarointia. Hetken päästä nuoremman etupyörästä oli ilmat pihalla. Sen paikkasin, koska reikä siitäkin löytyi. Rouva lähti Jopollaan kylille viemään pakettia postiin, mutta tuli jonkun ajan päästä takaisin, kumi luonnollisesti tyhjänä. Siinäkin hole. Kumin ehjättyäni hän lähti uudestaan, mutta taas takaisin... Uskomatonta! Tällä kertaa takakumissa reikä, kun aiemmin fiksasin etukumin. Nyt hän luovutti ja lähti viemään autolla lähetystään. Jos siitäkin puhkeaa rengas, täytyy jonkun muun paikata se. Meidän hiekka on pyöreäjyväistä joten sekään ei ole syynä puhkiintumiseen. Joskus näemmä onni voi osua samana päivänä muutaman kerran. Tänään mun työnimike on Paikkaaja.

Patsuttele tugevasti



Patsuteltu on, lapsi voi taas pyöräillä. 

----

Hakee muttei löydä:

tervalaastarispray - Hyvä aine. Saa ainakin agrimarketista ja puuilosta. 

16v pimeätä työtä - Hyi. Toivottavasti tuollainen kärähtänyt. Pimeän työn tekijä ja teettäjä, pimeitä korjaamoja/suorittajia etsiviä ei voi arvostaa yhtään. Yhteiskunnan loisia ja mätämunia. 

antsikka - Mikä se on?

bowrider nukkumatila - Jos on "kansimalli" eli etuosa sulki, siellä alla on kiva ja hyvä nukkumatila. Ei järin iso, mutta sovimme sinne. 

keraaminen veitsisarja - En tiedä tuollaisista, minulla Sanelli. 

Ei vaan seiso - Kannattaa mennä lääkäriin. 

kihlasormus millainen - En tiedä tuostakaan, kun en tahtonut. En tajua miehiä, jotka pitävät kihla- ja vihkisormusta yhtä aikaa. Typerän näköistä. 


maanantai 23. kesäkuuta 2014

Svenska kriminalserier

Niistä tykkään minä ja nimenomaan visuaalisessa muodossa. Oikeita dekkareita luen sitten taas kunhan töihin joskus menen.

Olen löytänyt tämänkin elokuvaviihteen vasta viime vuosina television omaavan vaimon kanssa alettuani hellustelemaan. Hänellä oli dvd-hyllyssä liuta Wallandereita(Krister Henriksson Kurtina) joihin armastuin melkein enempi kuin  itse naiseen. Jatkoin osaltani niiden elokuvien haalimista huutonetistä ja tarjouksista, nyt viime viikolla tuli kaikkein viimeisin elokuva postiin eikä sitten tule enempää, koska loppu finito. Wallanderien lisäksi Beck toimii, niitä ollaan kai tekemässä uusiakin. Irene Hussit toimii. Maria Wernejä olen katsonut katsomosta kesällä, hyviä nekin. Läheskään kaikkia en ole nähnyt eikä ole tarviskaan, mutta sen verran että tiedän niistä tykkääväni. Sellaista kuin John Falk yritin katsoa joskus tuujuubista muutaman kerran, mutta en tykännyt.

Leffojen virheitä en jaksa bongailla, niitä on kaikissa, mutta koukku on jossain muussa kuin miten "oikeasti" jokin menee eikä räikeätkään väärin tekemiset häiritse. Eihän ne ole mitään todellisuutta, vaikka yhteiskunnallisia ongelmia ja muuta yhteistä pintaa löytyy omiinkin duuneihin.
Suomalaisia noita ei kai edes ole tai no on, mutta niistä en ole kiinnostunut yhtään. Enkä saksalaisista tmv. Viimeisen Wallanderin eilen katsottuani tuli hölmö olo, ne on nyt kaikki nähty eikä enempää tule.

Nau


Kohti suurta tuntematonta. (Mirri matkusti kissahäkissä kotiin, ei siis irrallaan)

Nauku tuli. Istui hetken tuvan lattialla, josta lähti isomman kissan kanssa tutustumaan koiriin ja kaikkeen. Saakohan tuosta hoitorahaa Kelasta?

sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Juoksentelua väreissä

Ilmoittauduimme naisen kanssa syyskuulle värijuoksuun, koska se on varmasti mukavaa ja järjettömän hauskaa. Mukavia ja järjettömän hauskoja asioita maailmapallolla ei voi tehdä liikaa! Näin joskus keväällä uutisjutun aiheesta ja päätin, että tuonne, jos vain järjestetään sopivan välimatkan päässä.
Värikästä kuultavaa taasen on piisi ja sen outo video, joka on tällä hetkellä tenavien mielestä lempijoikhu näiden ketkutuksesta ja svengaamisesta päätellen.

Oliko ennen vanhaan värejä ollenkaan? Kun valokuvien ollessa mustavalkoisia-aikaan eläneet kuolevat pois viimeinenkin, mistä voi varmistua siitä, että siihen aikaan ollut muitakin värejä kuin harmaa, musta ja valkoinen!? Niin niin, jotkut esineet, kipot ja kankaat, ei mene läpi, ne on voitu tehdä siihen aikaan jolloin värit keksittiin! 60- ja 70-lukukin oli suurimmaksi osaksi punaisen oranssia. Joku riikinkukko tai papukaija oli 1900-luvun alussa saletisti mustavalkoharmaa. Nih.

lauantai 21. kesäkuuta 2014

Selvästi hyvä päivä

Tänäänkin.

Hännän omistaja ehti luikahtaa suuren vatsansa kanssa piiloon. Tyyppi on sama kotipihamme asukas, joka oli joku viikko takaperin kuvassa. Siitä hetkestä otuksen vatsa on kasvanut melkoisesti josta päättelin hänen olevan raskaana. Sisilisko on 2-3 kuukautta tiine. Aika iso aikajana. Herpetologinen osuus päättyy tähän.

Odottelen perhettä veneessä. Kaikki tarvittava on lastattu valmiiksi illan pientä veneretkeä varten Snadiin, mutta matkustajia ei vielä näy. Latasin ylleni paksun hupparin jollaliivien alle, luulen pärjääväni paleltumatta. Pipo on myös. Pitäisi varmaan mennä katsomaan mikä maksaa, missataan muuten treffit valkean laivan kanssa. 

perjantai 20. kesäkuuta 2014

Juhannustanssit


Muuripannu toimi pottuin ja sipulin paistoalustana. 


Jälkiruokakin on kivaa. 

Onpa ollut mukava perjantai! Hyvässä seurassa aika lensi, saavuimme kotiin vasta runsas tunti sitten. Kotona on ihmisen paras olla! Sauna on kohta lämmin, sinne pian suunta kirjaimellisesti hunajaisen naisen kera. Pelkään pahoin minunkin vartalon päätyvän saunahunajan alle, yleensä sekoudun kaikkien kummallisten tatinoiden alustaksi. Luultavasti lauma itikoita pölvähtää sitten jostakin ihooni kiinni kun menen uimaan, voi voi. (Lisäys kun en julkaissutkaan ennen saunaa: hunaja oli tosiasia mutta iho on nyt hauskan tuntuinen)

----

Jos oltaisi Amerikassa ja kiitospäivä olisi juhannuksena, olisin kiitollinen minä:

- kaupan myyjille joille tämä viikko on ollut taatusti kiireistä aikaa
- avj-stylingille loistavasta kiesihuollosta
- Lidlin paistopisteelle josta sain ostaa monta goudasämpylää
- kotikylän terveyskeskuksen ajanvaraushenkilölle
- miekkoselle jolta hankin polttopuuni, jälleen kauniit 10 mottia tuli sovitusti, nyt alkaa kolmen vuoden varasto olla kohdillaan
- eräälle blogistille kirjajutuista, oikeastaan kahdelle, toisen kuva muistutti uudesta Kajosta, toisen "tönäisy" aiemmin sai ajattelemaan itseäni ja kaikkeani uusin silmin kirjasuosituksen vuoksi ja muutenkin
- täkäläiselle pienromukerääjälle jonka tyköä sain käydä hakemassa ruoho- ja pienkoneisiin varaosia 
- siuntiolaiselle maanviljelijälle joka kysyi tekstiviestillä tahdonko tänäkin syksynä lunastaa ohraa ja kauraa ulkoruokintapaikkaa varten
- lapsenvahtipalvelulle joka tarjoutui tulemaan huomenna päivällä meille muutamaksi tunniksi jos haluamme lähteä toviksi johonkin kahdestaan (keksittiin jo, ensin lähdetään hölkkäämään tunniksi ja sitten tallailemaan Snadiin)


torstai 19. kesäkuuta 2014

Mikä sika maasika



Kaakku tehty, mutta vielä jäi nokittavaksi. Ei vielä parasparas-mansikoita, mutta tokihan ne maistuu miltä kuuluukin. 

Juhannusaattona eli huomenna menemme kaakun, salaattiksen ja parin piirakan kera Sjundeåån vaimon vanhempien mökille. Sinne tulee tai menee myös äitini&Co. ja rouvan sisko perheineen + yksi pariskunta myös. Kotiin tullaan tietty huomisen puolella, kuka sitä kotoaan pois haluaisi yötä olla! 

----

Tajusin vasta hetki sitten, että haetaan pieni musta heti maanantaina eikä meillä ole vauvanruokaa saati helistintä! Eikä otukselle omaa petiä eikä pikkupalloa eikä... Noh, eiköhän maanantainakin ehdi. Eikä sillä oliolla ole vielä nimeäkään. Tämä on vähän sama tilanne kuin toisen vauvan syntyessä, muistettiin hankkia hänellekin sänky ymv. vasta viikkoa ennen ilmestymistä. Ilmankos hän onkin tuollainen. 

Hyväksi todettua safkaa toisten ohjeilla

Vihersalaatti ja aasialainen vinegretti

Juusto-paprikapiirakka

Feta-pinaattimunakas (käytin pinaatin tilalla nokkosta kun pinaatti ei ole vielä kasvanut)


Hyvä ruoka, parempi mieli.

----

Tänään olisi hieno päivä olla ruokakauppias. Pingoin lenkillä kylällä, jokaisen marketin parkkipaikka oli kaaran täyttämä. Mun tehtävä oli hankkia maasikoja kun eilen ei muistettu. Mansikkakakku oltava on! Niitä löytyi Pirsmarketin edestä, ei tarvinnut mennä jonottamaan.

Kauppalista

Mulla oli alkuillasta treffit treenieni jälkeen yhden kivan tsirbun ja kahden pikkutipun kanssa kylän marketin edessä, syy yhteishyökkäykseen yksivuotiaan akuutti tennaritarvis kun otuksen kengät on yhtäkkiä yllättäen kutistuneet.
Olin jättänyt kauppalistan täydennettäväksi tuvan pöydälle mikäli ihmiselle tulisi mieleen jotakin lisättävää. Olihan siihen lisätty kaikenlaista. Esimerkiksi porkkanan kohtaan oli piirretty porkkanaperhe, näillä luonnollisesti nimet nuolella osoittamaan. Tomaattien kohtaan oli piirretty poikapari, Gunnar & Johan från Hangö. Sama inhimillistäminen koski myös luumua, herkkusieniä(nää oli cowtypyjä Keski-Lännestä) ja joitakin muita hevi-osaston tuotteita. Oujee. Olisi tosi tylsää, jos elämä olisi tylsää!

Lapselle löytyi melko helposti kengät ja sovittaminenkin sujui. Oltiin jo valmiit jatkamaan eväspuolelle, mutta kaksivuotias näytti toisia kenkiä alahyllyllä joihin yksivuotias ihastui sekunnissa ja vaati saada hipelöitäväksi niitä. Eipä siinä, kokokin löytyi, otimme sittenkin ne. Näinköhän se menee tulevaisuudessakin, sisko osoittaa siskolleen jotakin ja isä maksaa. Sitten ne alkaa osoittelemaan toisilleen ferraria ja dimangeja, faija maksaa!

Harmi kun hukkasin sen kauppalistan, sen olisin halunnut säilyttää. Olisikohan se jäänyt kangaskassiin. Katson aamulla, hyvä uni odottaa.

keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Potut pottuina




Ruoka kasvaa maassa ja tulee läheltä. 

Nainen tekee asioista vaikeita?

Yle: Tahdon lomaa lapsistani

Mitä sitä ihmettelemään, sen kuin antaa palaa ja pitää lapsistaan lomaa. Siis lähinnä ottaa aikaa itselleen, miten haluaa asian ilmaistavan. Minusta tuntuu, että jotkut äitihenkilöt kehittävät ongelman monista pienistäkin tai olettavat sen olevan jotenkin elämää suurempi juttu, jonka tekemällä toisin ovat sitten tosi rebeleitä ja "erilaisia". Mikäli itse pitää äitiyttä salatieteenä tai maailman vaativimpana työnä, josta imee hirmu stressin ja väsymyksen, lienee jotakin elämänhallinnallista vikaa, jos ei osaa relata.

Eiliseltä lenkkireitiltä.


Lapsistaan pitää olla erossakin, ei pitäisi kehittää sellaista symbioosia jossa sen tenavan kautta elää koko ajan. Varmasti sellaiseen voi uuvahtaa. Kullakin ihmisellä on omat juttunsa(toivottavasti on), joihin uppoutumalla saa sitä omaa aikaa ja nollausta. Se mikä sopii toiselle ei välttämättä ole toiselle hyvä ja niin edelleen. Joku myös haluaa varmasti olla lastensa kanssa koko ajan ja se on varmasti paras sellaiselle.

Minulla runkona omaan aikaan on päivittäinen juoksulenkki ja/tai reenailu toisten kanssa tai yksin. Bonuksena jokin aparaatin fiksaus tai muu puuhastelu. Meillä asuva nainen käy töissä, mutta tulee aina aikaisin kotiin aikaan jolloin tenavat ovat vielä päiväunilla. Päivästä riippuen lähden sitten omille poluilleni tai hän. Vaimo käy samoin päivittäin juoksemassa tai rasteilla, joten mielestäni ollaan osattu hyvin kehittää omia juttuja ettei raskas(not) perhe-elämä käy painavaksi. Kun kaiken on tehnyt mahdolliseksi varhain ja oivaltanut omat virtalähteensä, on kaikki helppoa. Vielä ei ole tullut(varmasti tulee!) niitä hetkiä että taasko toi nuppunen on haluamassa jotakin, olisipa edes viikonloppu mahdollista olla erkaantuneena siitä. Luultavasti tulevaisuudessa lasten kasvaessa isommaksi tahdon reissata tai lomailla naisen kanssa kaksistaan tai yksin, mutta nyt pelkkä ajatuskin lapsista erkaantuneena tuo ahdinko-olon. Nykyisellään en pysty kuvittelemaan että pistäisin lapset mihinkään kun en jaksaisi heitä vaikka heidän ääneekkäästä ja vauhdikkaasta seurasta saan ison annoksen päivittäin.
Kaikessa tärkeintä minun mielestä se, että tenavat ja heidän hyvinvointi etusijalla, nyt ja eilen. Mikäli lapsi olisi kipeä ja pitäisi viedä lääkäriin se oma aika jää pois ilman vaikerointia. Se oma aika ja hyvinvointi palautuu moninkertaisena perheelle takaisin.

Mobisivut

Google: Monella suomalaisyrityksella ei mobiilisivuja
Ja hyvä niin!



Ylempi HS:n "yhden sivun" näkymä mobiiliversiona, alempana sama mutta perusnäkymässä. 

Mobiilisivut on jostain syystä poikkeuksetta tehty reilusti riisutummaksi, joka ei pitäisi mun mielestä olla tarkoitus, varsinkin kun yläpalkissa on aina rasittavasti itseään pyörittävä mainos. Perussivustossa mainokset näkyy, mutta ne ei vie tilaa itse sivulta suhteessa niin paljoa mitä mobinäkymä. Harmillisimpia luurinäkymiä tarjoilee mm. Uusi Suomi jonka sivustolta mistään ei saa näkymää vaihdettua sellaiseksi kuin se olisi tietokoneella katsottaessa. Minulta ainakin se vie kiinnostuksen tsekata mahdollisia muita uutisia, kun ne ei näy helposti. 
Hyviäkin mobiiliversiosivuja on, esimerkiksi VR ja Nordea. Surkeat mobisivut on myös Bloggerilla, joka valitettavasti 99 %:lla bloggaajista on kytketty päällä, se kun on oletuksena blogissa josta pitäisi nippasta pois asetuksista. 

Mikäli mobiililaitteille optimoituja sivuja on, pitäisi sen olla sellainen että saa helposti pois ilman rullaamista alakertaan josta ehkä löytyy täppi perussivulle.

tiistai 17. kesäkuuta 2014

Palkoja tarjolla

"Mulla nälättää", "Munsta tuntuu"
= Argh. En edes halua tajuta.

----

- Koska minulla on pelkästään tämä purjevene/uppoamaisillaan oleva soutuvene ja sinulla tuollainen nopean näköinen jolla, olet saletisti kaahaava aallon nostattelija.

- Käyt siis harrastamassa liikunnallista lajia joten vedät saletisti steroideja. Onko muutenkaan mitään turhempaa kuin erikseen liikunnan harjoittaminen!? Minä sentään siirrän tätä kivikasaa pitkin ruokotonta tonttiani ja kolaan lumet talvisin pullasudilla, en tarvitse mitään erityistä kuntoilua elämääni. Minun elämäntapa on viisaampi kuin sinun!

- Äänestät porvaria, olet saletisti suvaitsematon nilkki. Me vihervassarikommarit ollaan ainoita oikeita ihmisyyden kunnioittajia ja ymmärretään paremmin kaikkea tärkeää kun luetaan Voimaa kaiket päivät.

- Minä viihdyn tässä sotkuisessa ja likaisessa kodissani, tämä on sitä oikeaa kodikkuutta joka sinun siististä pölyttömästä talostasi puuttuu. Taidat olla siivoushullu kontrollifriikki joka ei ole tervettä yhtään.

- Phtyi joku kallis talo Tapiolassa, Pakilassa tai pääkaupunkiseudulla ylipäätään, hyi miten kallista ja ökyä, siis pihakiveyksiä ja luumupuita ja kukka-altaita, yök yök! Minulle riittää tämä lahoava remontoitava 4 neliön koppero pihahuusilla Parikkalassa kaukana kaikesta, jossa saan valittaa kuinka kaikki palvelut on kaukana ja eikö kukaan ajattele miten paljon pitää maksaa laajakaistastakin! Siis kuka oikeesti haluaa asuu jossain Snadissa pihakivialueella yök tai meren rannalla, siellä on oltava tosi ällöä kun kaikki maksaa niin kamalasti! Minä kaivan lanttua maahan täällä Parikkalassa kodikkaassa poterossani.

- Ai sä syöt korvapuusteja? Laitat myös sokeria mustikoittesi joukkoon? Siis mitä, noin paljon juustoa pitsan päälle? Voita ruisleivän päälle ja syötät sitä lapsellesikin? Mitä ihmettä, Subwayn tonkiakin joskus syöt?
Noh, mä vedän tätä siitakemacajauhoa jonka olen sekoittanut gojimarjapakurikääpäteehen ja sit noudatan tota 4:88-diettiä kun koko elämäni oon ensin vetänyt kaikkea ihkuu miljoonaprosessoitua lisäainemättöä, mut nyt kun sain tällaisen superfood-kohtauksen en enää mitään muuta teekään kuin paasaan kaikkea epäterveellistä vastaan ja muutun ärsyttäväksi tyypiksi erinäisten hurahtamisieni kanssa. No, sinä näytät sopusuhtaiselta vain siksi kun vedät niitä steroideja, mee kotios siitä.


maanantai 16. kesäkuuta 2014

Koira puri

Tämähän oli täydellinen maanantai. Not. Olin reeneissä, kävin sen jälkeen espoolaisessa marketissa hakemassa kylmää juotavaa. Kaupasta poistuessani parkkipaikalla jostain syöksähti koira ja nappasi ranteestani kiinni mitään sanomatta. Purema ei ollut kova, koira oli sellainen tukkakoira jolla nahkaa muu kroppa, mikäsenyton, ihan sama, keveä kuin jyrsijä. Koira pelästyi tekosiaan ja jäi ulisemaan jalkoihini anteeksi pyydellen. Samassa hetkessä tuli vihainen naishenkilö purkamaan ketutustaan minuun. Näytin kättäni jossa on pieni skraaku ja infosin asiallisesti että pitää koiraansa kiinni ettei se pääse puremaan ketään. Mitä tekee nainen? Saa jonkun sekoboltsikohtauksen että muka pidän pilkkanani häntä ja ettei Peku mitään tee ikinä. Niin joo, eihän se. Muuten vaan ilman mitään syöksähtää jostain ohikulkevan käteen kiinni! Millaisen jäljen Peku olisi tehnyt jos puremisen kohde olisi ollut metrisen tenavan kasvot? Sattumoisin koiran juoksemisen minua kohti näki viereisellä parkkipaikalla ollut nainen joka myös selitti koiranomistajalle miten homma oli mennyt. Omistaja alkoi riehumaan tällekin. Koira oli omistajansa käytöksestä hämmentynyt ja näykkäisi tätäkin kiinni nilkasta. Ei hele... Eihän Peku pure ketään!

Jos piskiään ei viitsi kouluttaa yhteiskuntakelpoiseksi, vähintä mitä voi tehdä on pitää se koira kiinni. Koiranomistajille pitäisi todellakin saada aikaiseksi jokin koira-ajokortti. Tuollaisia mistään piittaamattomia omistajia on riittävästi. Koiran ei kuulu öristä ohikulkeville tai vastaan tuleville ihmisille hihnassa ollessaan ja mikäli koiraansa ei pysty hallitsemaan, lelukoira on oikea vaihtoehto. Ja ne koirat kiinni ja huolehditaan ettei ne pääse omille teilleen!

Liukkaasti lipunut viikonloppu



Eilen iltapäivällä suunnistimme rouvan vanhempien luokse jeesimään purjevenhon vesille laitossa. Porukkaa oli siellä enempikin, mutta siitä huolimatta jolla pääsi ehjänä meriveteen vaikka kolmella innokkaalla kipparilla kullakin oli oma visio sähkövinssi+telin toiminnasta. Sillä välin tein vaimon äidin kanssa safkaa posselle, minä mm. pilkoin ja rillasin kasan pottua. Krilliin päätyi vielä paprikaa ja herkkusieniä.
Hyvässä seurassa on mukava olla ja viettää aikaa. Aikakin menee niin, että vasta kahdeksalta havahduin siihen pitäisikö kotiinkin lähteä. Tyttäriä on hankala saada ulkopäivinä sisälle/nukkumaan/mitään, joten hetken piti jahdata liukkaita lapsia autoon. Liukkaus johtui mummon aurinkoöljypullosta joka oli jostain käsiin löytynyt ja tursk kaato siskon päälle, splurts kummankin päällä lopulta. Helppo käsiteltävyys oli taattu!

----

Iltapulussa taas laatua. 

Korjattu versio:

1. Hän lähettää arkipäiväisiä tekstiviestejä.

Jos on asiaa. 

2.  Hän soittelee usein sinulle.

Ei soita. 

3. Hän lopettaa muiden naisten viesteihin vastaamisen.

Ei lopeta. "Muut naiset" ei edusta mitään romanttista soopaa. Esim. yksi muu nainen kysyi aamulla tulenko tänään opettamaan reenijuttuja, siitä viisi minuuttia yksi muu nainen kysyi samaa ja kummallekin vastasin. Eilen vastasin vissiin kahden böönan viestiin. Iik. 

4. Hän kysyy sinulta tyylivinkkejä.

Ei taatusti kysy. Olen osannut pukea reilu 40 vuotta vaatteeni ja tyylinikin tiedän, vaimolta ei tarvitse kysellä vinkkejä. Ehkä on nyhveröitä joiden vaimot vaatettavatkin, mutta jossain muualla ne.

5. Kuulet miehesi kavereiden arvostelevan häntä.

Häh? Kenelläkään kaverilla ei ole oikeutta arvostella dissaten jotakin toista. 


sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Tapio Suominen

Kyllä en saa sportista tarpeekseni, joten lisää lisää! Hetki sitten päättyi Uruguayn ja Costa Rican välinen matsi yllätystulokseen Costa Rican voittaessa 3-1. Costa Rican maalivahti teki pari upeaa torjuntaa ja muutenkin oli hienoa katsottavaa, kun todellinen altavastaaja vei peliä lopulta miten halusi.
Ottelun seuraamisen teki vielä mieluisammaksi ääneen palannut Tapio Suominen, jonka selostamia pelitapahtumia on tosi kiva kuunnella. Suomisen äänestä kuuluu kokemus ja tieto mistä kertoo, siinä ei ole mitään joka pistäisi ikävästi korvaan. Paljon yksityiskohtaista tietoa kaikesta ja oli vain mukavaa kuunnella asiantuntevaa selostusta tyypiltä jolla pelitapahtumat pysyy hallussa. Hienoa se että miekkonen on päässyt takaisin työhön josta selvästi pitää. Sotsin lumppialaiset piti muistaakseni jättää väliin, mutta muutama kuukausi siitä MM-futiksessa mukana vahvassa vireessä. Loistavaa! Yleisradiolla on hyviä sporttiselostajia joista Suominen ja Niki Juusela toimii futiksessa täydellisesti ollen ehdotonta parhaimmistoa.

Toisin kuin karsea Kaj Kunnas ja toisen yrjökalevi-inhoreaktion alkuillan matsissa tuonut Tero Karhu. Miten tuollaisia mönjiä puhetyöläiseksi kelpuutettukaan, hyhhyh! Olen dissannut noita jo reilusti, joten en enempää. Hyville unille mun aika mennä on.

lauantai 14. kesäkuuta 2014

Kivi silmään



Sain äidiltä kuvaviestin päivänä jonakin jossa hän kysyi mitähän tällaisilla silmäkivillä tehdään. En muistanut vastata, mutta muistan tilanteen kahjouden ennestään jolloin kivisilmäviesti oli piste iin päälle aiheuttamaan melkein nesteen purskahtamisreaktion suusta. Ei onneksi turahtanut. 

Silmäkiviä voi hyödyntää esimerkiksi seuraaviin tarkoituksiin

- käyttää silmälasien asemasta, kumilankaa pään ympäri ja kaupungille olemaan fäshön

- kuumentaa uunissa ja pudottaa voipaketin päälle 

- tupakoitsija asettaa huulien väliin jolloin nortille saa kätevän telineen

- lahjoittaa leppäkertulle tai kirvalle vauvakehäksi

Todellisuudessa silmäkiviä käytetään viilennyttänä silmien rentouttajana. Kuinka tylsää!

perjantai 13. kesäkuuta 2014

Perjantain parhaat

- Lidlin paistopisteen goudasämpylät fyllättynä oman maan uutuussadolla kuten jääsalaatilla, persiljalla ja köökkigaardenin tompilla

- Rääkkireenit kotipihassa ja ymp.

- Riippumattoelämä parin tunnin reenin jälkeen

- Duploista kasattu 2,6 metrinen torni

- Kiinnileikanneen sahan ehjääminen

- Saunan lämmitys

- Futis!

torstai 12. kesäkuuta 2014

Nillianomuumin kolmannen asteen yhteys

Mikä saa ihmisen vaihtamaan blogger-profiilin anonyymiksi ja täräyttämään blogiin lauseita, joilla on tarkoitus vain yrittää loukata blogistia eikä asia liity edes mitenkään itse tekstiin? Mikä saa anonillin kiinnittämään epäoleellisiin asioihin huomiota kuten blogistin ammattiin ja tekemisiin, esimerkiksi NeAkkojen lukemiseen? Mietin tätä viimeksi talvella paremmin, kun mulla oli pari anoa kimpussa kitisemässä täysin epäoleellisia asioita teksteihini. Kiinnosti sen verran intuitiosta johtuen, että tsekkailin tiettyjä juttuja joista sitten lopulta selvisikin kuka se pahiten kitisevä taho on. Lopullinen varmuus tuli viime viikolla kun henkilö ei ollut kotona - ei myöskään minun blogissa käyntejä paitsi kotipäivinä. Nyt taas kotiuduttuaan visitoinut, koska ei voi olla erossa vaikka inhotus on suuri. Eh... Helpottaakseni anomuumion uralle haluaville, tässä pari ohjetta ja vinkkiä miten anonilliksi tahtovan kannattaa tehdä ettei tee kuten... itsensä paljastanut.

1. Älä käytä samoja sanoja ja lauserakenteita omassa blogissasi kuin blogeissa joissa käyt ulisemassa.

2. Älä hyöksi intohimoisesti inhoamasi blogistin kimppuun toisen ihmisen blogissa käyttäen niitä samoja epäoleellisia asioita kuin mitä olet kitissyt anomuumiona. Yritä edes hieman peitellä kiihkeyttäsi, mutta ymmärrän, se voi olla vaikeaa.

3. Älä ole tekopyhä. Jos vaikeroit miten anonyymit ovat ikäviä, älä tee itsekään niin. Se on noloa, varsinkin kun anonilliytesi paljastuu.

4. Kun käyt kitisemässä inhoamaasi blogiin, yritä peitellä edes jotenkin sitä ettet heti seuraavana päivänä tee postausta siitä kuinka "joku" on kommentoinut sattumalta lukemaasi blogiin ja kirjoittaja on sinul...eiku sille jollekin sanonut notta painu mäjelle. Niin ilmiselvää moni tuossa ja siitä se alkoikin selviämään, intuitio oli oikeassa kuten se useimmiten on.

5. Älä ole ääliö. Osta vaikka toinen tietokone jolla auot päätäsi ja sillä toisella ole tekohyväinen itsesi. Vaikeuttaa jäljittämistä, nääs.

6. Kun vingut toisten blogeissa, yritä sielläkin olla käyttämättä niitä samoja asioita. Vaikka vaikeaahan se on, ymmärrän sen. Älä ainakaan käytä samaa harvinaista lausetta anona kuten "oikeana". :D

7. Etsi inhosi kohteeksi joku yksinkertaisempi, ainakin sellainen joka ei ole lähes pari vuosikymmentä yhdistellyt pieniä palasia isommiksi kokonaisuuksiksi työkseen.
 
Ei muuta. Näitä kun noudattaa, loistava anonillin ura urkenee. Rohkeutta on tietty olla mielipiteensä takana ihan oikeasti, mutta sehän olisi aika tylsää. Ei voisi vahtuilla niin paljon, sädekehä voi murtua. Kräks.

Kaikkein helpoimmalla pääsee, kun on rohkeasti omana itsenään sitä mieltä mitä on ja kohtelee muita kuin toivoisi itseään kohdeltavan. Nillianomuumius on noloa ja säälittävää. Varsinkin jos esittää olevansa parempi kuin todellisuudessa on. Heh. Kaikenlaisia.

Alle 20 tuntia - BOOM!




Ihmisen pojan joulu, juhannus, lettukestit ja synttärit alkaa ihan näillä hetkillä! Tiedossa on kuukaudeksi lukuisia mahtavia futishetkiä teräväpiirtolähetyksinä. Tätä on taas odotettu neljä vuotta eikä suotta! Kehitys on kehittynyt, nyt appstoressa kuin android-kaupassa on saatavilla Fifan loistava sovellus kapulaan, joka on must-juttu sekin jalkapallointoilijalle. Myös Ylen nettisivuilla on laaja katsaus turnaukseen.

Jalkapallon MM-kisoihin liittyy monta hyvää muistoa. Yksi parhaimmista on se kun olin v. 1990 uinti/triatlonleirillä Hispaniassa, futisturnaus pelattiin Italiassa. Katselin maailmatyyppien ja muiden turistien kanssa loppuottelua biitsibaarissa kuvaputkitelevisiosta jonka kuvakin välillä katosi. Matsi päättyi Saksan voittoon. Saksalaisia kaupungissa(Benidorm? Madrid? En muista) oli valtavasti. Koko yö kului autoletkan tööttäillessä ja saksalaisten ja saksamielisten ja vähän kaikkien fiestatessa maailmanmestaruutta. Minä himmailin tuntemattomien mukana ja seuraavana päivänä väsytti valvominen, mutta oli sen arvoista. Jalkapallo yhdisti silloin(kin) kansat.

Tuleviksi viikoiksi se yhdistää minut tablettiin ja/tai televisioon. Meillä asuva nainen on seurana luultavasti usein matseja katsellen. Meidän yhteinen fanituskohde on Saksan maalivahti M. Neuer. Yhteinen dissauskohde on ainakin Portugalin Ronaldo ja Brasilian Neymar. Kyseiset pojat kun ovat mahtavia ilmalentäjä-heittäytyjiä ja se on ällöttävä lieveilmiö hienossa lajissa.
Huomenna avajaisten jälkeen pelataan ottelu Brasilia - Kroatia. Olisi mahtava alkupommi, jos Kroatia voittaisi. Se selviää huomenna siis tänään.

keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

115 dB



Tarttis Peltorit korville.

Koska minulla on oikeus

http://www.iltasanomat.fi/perhe/art-1288699769171.html

Minulla on oikeus viedä vastasyntynyt vauvani synnytyssairaalasta kotiini ja riistää hänet äidiltään, koska minulla on oikeus olla isä. Koska minulla on oikeus olla isä, voin katkaista vauvalta yhdeksän kuukauden fyysisen yhteyden äitiinsä, joka on paljon enemmän kuin yksikään muu yhteys. Minulla on oikeus, vaikka en ikimaailmassa kykene olemaan sillä samalla tasolla kuin vauvan äiti. Minä voin väittää julkisuudessa nyyhkyhaastatteluissa lapseni saavan kaikkein parasta hyvää kun vauva saa olla kanssani ensimmäisestä päivästä saakka. Hitot biologiasta ja siitä, että poikasen turvallisuudentunne katkeaa välittömästi kun äiti ei ole ihossa kiinni.  Koska minulla on oikeus ja olen itsekäs, minä olen katkaissut vauvan luonnollisen yhteyden äitiinsä heti ryhtymällä lähivanhemmaksi, koska minulla on oikeus olla isä. Mikäli vauvalta viedään kontakti äitiin, on se julminta mitä voi lapselle tehdä, mutta minulla on oikeus koska olen isä!
Kaikki kritiikki toimintaani kohtaan on homofobiaa ja suvaitsemattomuutta, nih.

11+11

Jaana haastoi.
11 randomia minua ja 11 vastausta J:n kysymyksiin. Varmasti toistan itseäni, mutta kertaus jne.
Tänks Jaanabafitfäshönpistefi, piti herättää aivot ja se on aina iloinen asia.

Säännöt:

1. Postaa palkinto blogiisi. (en mä, luurilla eijjaksa säätää)
2. Kiitä bloggaajaa, joka antoi palkinnon sinulle ja linkkaa takaisin hänen blogiinsa. (Joo)
3. Kirjoita 11 satunnaista faktaa itsestäsi. (Juu)
4. Vastaa nimeäjäsi 11 esittämään kysymykseen ja aseta 11 kysymystä sinun ehdokkaillesi. (Tehty, toista ei)
5. Nimitä 11 bloggaajaa, jolle tahdot tämän palkinnon antaa. (Emmä)
6. Ilmoita ehdokkaillesi, että olet nimennyt heidät. (Juuen)

11 minääminääää

1. Elän perheessä johon kuuluu 46 jalkaa. Juhannuksen jälkeen määrä on 50 jalkaa.

2. Päätin etten koskaan muuttaisi mihinkään näin suuren pitäjän alueelle, mutta minä täällä hei.

3. Päätin etten koskaan rakenna taloa, mutta silti rakensin. Tai rakennutin. Hirssistä. Eiku hirrestä. Eipä sekään päätös siis pitänyt.

4. Kotona oleminen lasteni kanssa on parasta mitä on tapahtunut sen jälkeen kun avioiduin näiden äidin kanssa. Toivon että saisin työjutut järjestymään joskus siten, että voisin tehdä vähemmän töitä ja olla kotona sitten keskivertoa enempi. Mulle sopisi hyvin joku kolme päivää töitä, neljä päivää pois. Tunteekohan valtion virat tuollaisia juttuja...

5. Saan kiksejä motoneteissä ja rautakaupoissa työkalujen katselemisesta. Vasaran, kiintolenkkien sun muiden ihastelusta en saa kylliksi ikinä, voi miten kaunis on näky rivissä eri tarvikkeita! Eniten pidän siitä, että multa löytyy työkaluja itseltäni jos jonkinlaista ja tiedän missä mikäkin on autotallissa tai liiterissä. Niin ja osaan niitä käyttää. Korjaan traktorista pienkoneeseen, mitä vaan.

6. En tulisi toimeen joojooihansamatehdäänmitenhaluatminullaeiolemistäänmitäänmielipidettä-ihmisen kanssa. Puolisona en sellaista jaksaisi sekuntiakaan enkä lähikaverinakaan. Älykkyys myös kiehtoo. Kirjoista lainatut sitaatit ja fraasit ei ole älykkyyttä ja jos niitä alati käyttää, ihmisellä ei luultavasti ole omia ajatuksia.

7. Olen rannekellofriikki. Tuijottelisin kaikenlaisia kelloja korukaupoissa ja kuvastoissa kauan. Itselleni on päätynyt neljä kelloa+sykemittari joita vaihtelen fiiliksen mukaan. Tällä hetkellä lemppari on valkoinen Casio g-shock. Huomenna saatan laittaa jetsetin tai rouvalta synttärilahjaksi saadun tendencen käteen. Aina pitää olla joku! Sääli mikäli joku ei käytä kelloa perusteena kun kännykästä sen näkee.

8. Söin ensimmäisen kerran karamellia ollessani 10 tai vanhempi. Vanhempani eivät olleet/ole mitään friikkejä "ei saa antaa sokeria nissemarkukselle"-tyyppejä, mutta jotenkin vaan vältyin eikä mitään erikoista tahtoa makeisiin asioihin ole vieläkään. Paitsi jäätelöön ja raparperipiirakkaan.

9. Olin syntyessäni 2,4 kg ja 45 senttinen vaikka synnyin täysaikaisena ja äiti syönyt ja elellyt terveellisesti koko raskausajan. Eipä tainneet vanhemmat arvata notta ehtisin näin isoksi pojaksi. Myös vanhin siskoni on pitkä tsirbu, vissiin 178 cm vaikka äitimme on pätkäpieni, jotakin 160 senttinen kainalosauva.

10. Oli || noin lähellä ettei työurasuunnitelma aikoinaan vaihtanut suuntaa pyöreän kaupungin takia. Kadettikouluun olisin päässyt helposti ja sinne pitikin mennä, mutta Luojan kiitos tulin järkiini. Huh. Semipasifistihippi upseerihenkilönä olisi ollut sangen hupaisaa.

11. Jos mulla on kuulokkeet päässä ja sieltä tulee musakkia, ihan varmasti joko soitan kitaraa, hakkaan rumpuja tai vetkutan itseäni eri suuntiin. Tyttäret ovat apinoineet vanhemmiltaan tuonkin asian. Sama autossa, on hienoa havahtua liikennevalojen taukoilmarummutuksen jälkeen siihen kun viereisellä kaistalla autossa on yleisöä.

J:n hyvät kysymykset.

1. Oletko onnellinen ja mikä sen tekee? Jos et ole mikä tekisi sinut onnelliseksi?

Onnellinen kyllä. Se että saan elellä miten tahdon, tehdä asioita mistä pidän ja tuntea asioista kuinka tunnen. Luonto, terveys, liikunta, läheiset ja asenne elämisiin tuo onnioloja plus moni muu juttu.

2. Mikä on hienointa mitä sinulle on tapahtunut viimeisen vuoden aikana?

Opintojen edistyminen ja se että olen minuna itsenäni kyennyt murtamaan jäätä mahdollisilta ennakkoluuloilta tms.

3. Mistä asioista pidät itsessäsi

Hymystä. Hampaista. Silmistä. Luonteesta.

4. Millainen olet kun suutut?

En muista. Noh, asiasta riippuen vaihtelee tyyli siinä. Yleensä kerron suuttumuksen tuoneelle että joku asia suututtaa ja se siitä. Tai sitten en. Ressitön elämä vähentää niitäkin vähiä suuttutiloja radikaalisti enkä muista niitä juttuja millainen olen.

5. Onko kodissasi siistiä?

On aina kuin sisustuslehdestä, hah! Viihdyn kodissani vaikka olisi myllerrystäkin mutta on helpompaa pitää paikat siistinä kuin epäsiistinä. Sikolätti on toisten asumismuoto. Elämää jeesii kummasti kun ei täytä kotiaan roinalla ja romulla eikä haali kivoja pikkuisia turhakkeita.

6. Minkä lemmikkieläimen ottaisit jos nyt ottaisit?

Mulla oli yksi päivä mielessä kaverin kesyrotat jotka oli mainioita otuksia. Ei niitä, elää harmillisen vähän aikaa. Iguaani on ollut mielessä vuosia, mutta kahtoo nyt.

7. Miten haluaisit elämäsi elää

Siten miten nyt.

8. Kännäätkö? Milloin viimeksi

En koskaan enkä aio. Ei mun juttu.

9. Mitä harrastit lapsuudessasi ja nuoruudessasi? Harrastatko vielä samoja asioita?

Juoksua, jalkapalloa, uintia, yleisurheilua, pienoismallien rakentelua ja koneiden fiksaamista. Kaikkea nykyisinkin mutta mallailu noup. Eikä keihäänheittokuulantyöntökään enää nappaa.

10. Mistä piirteistä pidät muissa ihmisissä?

Normaali ystävällisyys on ilo, rehtiys ja reiluus myös. Siihen on helppo sovittaa erinäiset muut bonukset kuten särmikkyys ja terveellinen egoismi.

11. Jos sinun pitäisi ottaa tatuointi nyt niin minkälaisen ja mihin sen ottaisit?

Heh, oli joskus viisi, ei ole enää mitään enkä ota vaikkei ne rumia olleet ja sopi mulle. Mikäli joku pitäisi niin saman tyyppinen kuin vaimon toisen käden sisäranteessa pienellä lastemme etukirjaimet kauniilla fontilla. Eli vastaus se epanain kirjaimisto.

Loppu.

tiistai 10. kesäkuuta 2014

Entä jos syy olisikin itsessä?

On olemassa ihmisiä joille ollaan aina kurjia, ihmiset puhuvat tylysti tai ei puhu ollenkaan, ihmistä kohdellaan väärin ja kaltoin milloin yhteiskunnan tai kanssaihmisten toimesta oli ne työ-, harrastus- tai opiskelukavereita. Kaupassa kassat ovat tylyjä, kioskin ja uimahallin asiakaspalvelijat "katsovat omituisesti", naapurit ovat inhottavia, sukulaiset ovat kurjia ja omituisia. Listaa voisi jatkaa, koska kaikista löytyy jotakin moitetta.
Ihmistuntemus kertoo sen notta mikäli jollekin osuu noita negatiivisia juttuja jatkuvasti, on tuolloin jotakin "vikaa" ihmisessä itsessään. Ei savua ilman tulta ja niin edelleen. Luultavasti ihminen on itse vattumainen muita kohtaan, mieliharmi ja negatiivipuska joka ei osaa/kykene/halua ajatella muita ihmisiä paitsi vihollisena. Ei silloin mikään ihmekään, jos muut ihmiset tuntuvat sarvipäiltä tai ei saa osakseen positiivisia hetkiä, jos odottaa muilta asiallista käytöstä, mutta itse on kuin mikäkin mustaa mönjää sinkoileva olento.

Käydessäni kylän kirjastossa törmään säännöllisesti erääseen, joka ei mitään muuta luettele kuin siitä miten missäkin instanssissa on oltu inhottavia ihmistä kohtaan ja miten oma perhe on paska ja sukulaiset saatanasta. Jokainen lausuttu lause on täynnä inhoa toisia ihmisiä kohtaan, että mietin välillä eikö tuollaisesta sairastu kun sisin on täynnä mustaa töhkää, josta riittää runsaasti jaettavaksi ulkopuolelle. Todella kuluttavia hetket ihmisen kanssa, joka haukkuu ja etsii vikoja jatkuvasti muista. Mikä siihen ajaa? Joka tapauksessa sitä saa mitä tilaa, useimmiten.

sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Marttanurkka esittää

Täydellinen raparperipiirakka.

Yhtään ei haittaa onnistua melkein kaikessa mitä teen. :D Eipä silti, joskus olen epäonnistunut ruoanlaitossa tai leipomisissa. En vaan muista koska sellainen olisi tapahtunut.

lauantai 7. kesäkuuta 2014

Meriteitä pääsisin pakoon

Lauantain varhaisena aamuna kotiranta - Ekenäs - päiväunet - ravintoa - päiväunet - puhallutus ja jollan paperien tsekkaus - välipala - kotiranta. Yhteensä 14 tuntia veden päällä ja vedessä uimista. Life is guuuuud! Hyvää reeniä rouvan lomaa ajatellen jolloin tarkoituksena on suorittaa pidempiä trippejä. Väsyy... Saako jo mennä yöunille? En vielä viitsi, herään muuten kello nolla ja kuhnaan valveilla yömyöhään.

perjantai 6. kesäkuuta 2014

Sammakon elämä on vaaroja täynnä

Kuin muillakin pienillä otuksilla ja linnuilla(varsinkin poikasilla), mutta niiden elämästä voisi tehdä helpompaa vähentämällä oman pihan vaarapaikkoja.
Se on aika yksinkertaista. Sadevesitynnyrien ja ämpärien päälle verkkoa tai kansi, tyhjät ämpärit ja kastelukannut sun muut kipot nurin, kun ei käytetä, jyrkkiin piha-altaisiin ynnä muihin vesipaikkoihin oksa tai karahka, jota pitkin mahdollinen utelias vieras kykenee möngertämään pois. Ja niin edelleen.

Asia tuli mieleen, kun löysin äsken kasteluvesiämpäristä sammakon, jolla ei ollut mitään mahdollisuutta päästä pois ilman apua. Ämpärin päällä oleva hyttysverkko oli lentänyt tuulen mukana fiu kumilangan katkettua joten huono-onninen otus päässyt loikkaamaan suoraan ämpäriin. Kurnu painui tuhahdellen menemään eikä taakseen vilkaissut! Nyt asensin verkon uudestaan, kun laitoin siihen paremman narun.

Laita lapsi nettiin

hs.fi/elama/Vanhemmat+tekevät+lapsistaan+nettijulkkiksia++onko+siitä+haittaa+lapselle/a1401857633101

"Jos pitäisimme Amaliaa piilossa, millainen hänestä ja maailmasta oikein tulisi?" Johanna kysyy.

Ilahdun aina kun uutisjutuissa kyseenalaistetaan alaikäisten lasten valokuvien julkaiseminen ja yksityisasioiden raportointi interneteissä. Minusta on todella iso kynnys ylitetty siinä vaiheessa kun pidetään blogia, joka perustuu siihen tenavaan. Tietysti se ei ole kiellettyä, mutta en osaa ajatella järkeviä ihmisestä, joka elää jonkun toisen kautta tai tekee jostakin toisesta "tuotteen" jolla ratsastaa.
En aio tutustua Hesarin jutussa olevan naisihmisen blogiin, koska en ole kiinnostunut ja kertoo jo riittävästi, kun jutussa mainitaan miten päivittäin tenavasta tällätään lukuisia kuvia blogiin ja tuo alun irrotettu lause. Olisiko suotavaa laittaa kuvia siinäkin tapauksessa, jos lapsella olisi avannepussi? Tai ei olisi mitään sairautta, mutta kuvia syydetään silti? Entä tällaisesta aiheesta: Omaishoitaja Johannes pitää blogia 76-vuotiaasta dementoituneesta äidistään, ottaa lukuisia kuvia äidistä kylpemässä tai vessanpöntöllä tai syömässä? Ja laittaa ne nettiin kertoen lähimmäisestään yksityiskohtaisia detaljeja? Veikkaanpa, että saisi paheksuntaa tuollainen toiminta. Miksi sitten pienten lasten kohdalla on ookoo? Tai tuo outo heitto että olisi lapsen piilottelua maailmalta, jos kuvia ei tällätä. Ääää...

Jokaisen vastuulla mitä julki tällää, mutta isoa harkintaa on syytä käyttää, jos toisten asioista kertoo. Lapsen kohdalla voisi käyttää vielä enempi. Kun tenavan kuvan ja nimen julkaisee netissä, noh, sitten se on siellä. On tosi häijyjä juttuja mihin kaikkeen väärään niitä kuvia voi käyttää. Eikä noita asioita tarvitse miettiä pahimman kautta, riittäisi jos miettisi laittaisiko samanlaisia asioita ja kuvia vaikkapa puolisostaan. Vaimo hyppäämässä mereen laiturilta alasti - nettiin. Vaimo kaivamassa nenää(:D) - nettiin. Vaimo inisemässä lattialla selällään kun ei saa enää illalla mennä ulos - nettiin. Vaimoa harmittaa tarjotun juoman lämpimyys ja mukin paiskaus lattialle - nettiin.

Mulla ja meillä asuvalla naisella on ollut alusta saakka selvät yhteiset sävelet blogien pitämisen suhteen. Kummankaan blogeissa ei ikinä näy eikä tule näkymään lasten nimiä tai fotoja(joo, joskus noita hölmöjä kasvosensuroituja kuvia jotka nekin on tarpeettomia mutta kertoo lähinnä tutuille ja ystäville jotakin), kuvia kodistamme tai huudeista jossa asutaan tai toisista ihmisistä kuvia tms asioita jotka olisi liikaa. Asioita tapahtuu, lapset ovat rakkaita ja elämä on kaunista vaikkei kuvia niistä mihinkään laittaisi. Kuvablogit on muutoinkin muiden juttu, teksti on mukavampaa kuin tsiljoonat kuvat. Vaikka muksuin kuvia ei julkaise netissä, ei se tarkoita niiden piilottamista maailmalta.

keskiviikko 4. kesäkuuta 2014

Lintsillä

Joskus kotoaan on hyvä lähteä pois. Lähdin lounaan jälkeen tyttöjen kera Linnanmäelle katselemaan miltä siellä näyttää tänä kesänä. Väkeä oli säästä arvaten paljon, mutta mitään ihmeempää ryysistä ei ollut. Nuorempi ei ole ollut laitteissa aiemmin enkä usko kaksivuotiaallakaan olevan viime kesästä muistikuvia. Viihdyimme kotkotissa(hulvaton, matkustetaan kananmunassa), panorama-näkötornissa ja vankkuripyörässä. Yksinään typyt kävivät merirosvolaivassa, muksupuksussa ja karusellissa. Karusellissa 1 v kävi kolme kertaa, laivassa taasen isompi pari kertaa. Kylläpä oli hauskaa! Kaikki tuo oli ilmaista, kiitos Linnanmäki.
Ilmaisuutta kompensoin ostamalla pari arpaa sekä osallistumalla Taffel-onnenpyörään. Kyllä kannatti! Voitin nimittäin ison säkin Tahveleita sisältäen 8-9 isoa pussia ja kolme tuubia, ilmeisesti koko perunalastufirman tuotekavalkaadi. Onneksi vaimo tuli meidät hakemaan, olisi ollut haasteellista mennä kotiin juna-asemalle ja junalla kantamusten + ehtiväisten lasten kera. Mukava iltapäivä, kesä-Helsinki on mahtava paikka!

Kananmunista tuli mieleen, että kaksi munaa on kadoksissa. Hmm. Kanaparvi kyllä liikuskelee yhteneväisenä laumana pihassa eikä kukaan missään näy hautovan mitään, mutta täytyy varautua siihen, että kohta löytyy pieniä piipertäjiä.

Viheliäinen tuote



Arvoisa Panda, takianne käyttämäni lakumäärä on saanut kasvupiikin. Ennen kuvan tuotetta kului kuukausia etten koskenutkaan mihinkään karkkiosastolla. Tuo ja se oranssissa pussissa myytävä lakusekoitus on syy, että joskus karkkia ostan. Nyt muutamana viime viikkona noita monta! Mihin voin valituksen osoittaa liian hyvästä tuotteesta? 

Joku muu voi vetää rauhassa puisevia raakasuklaatilulijaan ja kuorruttaa sahajauhoa hunajalla ja väittää että tosi hyvää, mutta loistavaa kun on Suomessa toimiva firma joka lakuinnovoi. Sen harvan kerran jos jotain mät
Plus yks: 
Erään hauskan blogistin mielipiteitä terveyshyvyyksistä muutaman kuukauden takaa. Komppi. 

Plus kaks:
Jostain syystä muhun uppoaa kaikki tuollaiset. Hulvattomia. 


Plusplusplus:
Koirien kiihdytyskisat! Nyt näen hurtat jarrusateenvarjot niskassa juoksemassa pitkin rataa. 

tiistai 3. kesäkuuta 2014

KevytPur

Kiltti.
On yleensä aina hämmentävää kun ns. kiltti ihminen ryhtyy vähemmän kiltiksi ja kostamaan kokemiansa vääryyksiä, polkemisia ja muita elämän epäkohtia täysin osattomiin tahoihin olemalla korostetusti eikiltti. Koska eivät enää halua ja aio olla kilttejä.

Isännät ja emännät.
Vaivaannun tahtomattani jos kuulen ihmisen käyttävän ydinkeskustoissa tai lähiössä tms. elävästä puolisosta termiä isäntä.

Epäeettinen vartiointiliike.
Luin eilen jostain kuinka Helsingin yliopiston muutama työntekijä vaatii vartiointifirma G4S:n vaihtamista yo:lla, koska ko. kansainvälinen vartiointiyritys ehkä osallistuu ihmisoikeusloukkauksiin Israelissa ja Palestiinassa. Kuljetusfirma DHL ja Schenker toimittaa aseita, kuteja ja myrkkyjä terroristeille, toivottavasti muistavat tarkistaa ettei yliopistolla käytetä niiden palveluja. Tai israelilaisia vihanneksia.

Hornet.
Lensi. Ei lentänyt. Lensi. Ei lentänyt. Lentää. Ei lennä. Yksi syy miksi uutisia ei jaksa kesäisin lukea koska kärpäsestä tulee norsu. Nyt tuokin jo yli kaksi viikkoa.

Sukat kengissä.
Kyllä pidän ellei kyseessä ole 20 vuotta palvelleet sandaalini tai reinot postinhakureissulla. Tai flipflopit joissa kahdella varpaalla on suuri merkitys jalkineen pysymiseen aloillaan. Sukkia en käytä sisällä ja käyskentelen paljon ilman kenkiä mutta kengissä juu. Ne kuluu, likaantuu plus paljas iho versus kenkä on ikävä kombo.

Uimahallin kesähuolto.
Ymmärrän uimahallin huollon tarpeen, mutta parin viikon päästä alkava 1,5 kuukauden sulkiaika tuntuu aina nälkävuodelta. Missä nyt uin 6 kilsaa viikossa? Jossain Espoossa? Äh, karsean kaukana kaikki tuollainen mikä ei ole kotikylässä. Kestän tämän asian taas, mutta harmittaa hieman.

Ei edes mör.

maanantai 2. kesäkuuta 2014

Ei mikään perhosvaikutus

Onko maailmassa tällä hetkellä kaksi toisistaan tietämätöntä ihmistä tekemässä asioita samaan aikaan?

Jossain joku ja joku toinen...

...on nukahtanut piiloon sängyn alle mutta sängylle menijä tempoo tyynyllä sitä nukkujaa?

...katselee tikkataulun numero ykköstä pitkään ja miettii onko joku muu jossain muualla tekemässä samalla tavalla samanlainen lippalakki päässä?

...peruuttaa auton autotalliin ja menee pesemään rypäleitä ja syö niitä?

...syleilee 10 vuotta sitten viimeksi näkemäänsä ihmistä?

...miettii voisiko astianpesukoneeseen laittaa pestäväksi nokiset takkaluukut?

...huomaa pankkiautomaatilla lähteneensä kotoa ilman päällihousuja?

...miettii kuumeisesti mitä ruokaa voisi tehdä vegaanityttöystävälle?

...pilkkoo lehtikaktuksen lehtiä terävällä veitsellä leikkuulaudalla?

...tuntee halua mennä nuolemaan koivun valkoista sileää pintaa?

...silittää auton kojelautaa kuin lapsen tukkaa?

...nukahtaa seisaaltaan kaupan kassajonossa?

...tarkistaa googlesta mikä on hydrokopteri?

...viheltelee suihkussa Meksikon pikajunaa?

Märkä mehiläinen

Kastuu, jos menee vesiastiaan. Pensaassa voi kuivatella. Bzzz. 

Rastaan poikaset aloittavat pomppimisen ihan näinä päivinä pusikoissa, sen verran sukkelaan emot niitä sinne ruokkii. Se tietää parin viikon huolestumisia dobermannille. Ei auta kertominen, että ei ne heitteillä ole, koira murehtii silti aina kun näkee hyppelehtivän linnunpoikasen. 

sunnuntai 1. kesäkuuta 2014

Huono sängyssä

Jouduin kuuntelemaan aamulla uimahallissa tahtomattani toisen radan päädyssä juoruavia naisia. Vaikka uidessani pystyn keskittymään täysin siihen itse uimiseen ja sulkemaan muun maailman pois, ei siltä kailotukselta voinut välttyä.
Kahden naisen puheenaiheena oli surkeaakin surkeammat seksikumppanit. Miten Esa (nimi muutettu) oli niin surkea, Vesa (nimi muutettu) se vasta surkea olikin! Entäs ne baarista pokatut, huonoakin huonompia! Voi meitä raasuja kun niin surkeita tielle tai punkkaan eksyykin! Yhyy.

Joopa joo. Olisiko syytä katsoa peiliin? Sieltä löytyy syy "surkeuteen". Mikäli yhdistyy jokaisen liikkuvan ihmisen kanssa jota ei edes tunne niin saattaa varmaan olla niin että surkeus ja huonous on kuvaavia sanoja. Miten edes viitsii tuntemattoman, ilman mitään tunnetta yhtään mitään? Hrr, en tahdo edes tietää. Sama pätee myös moukkiin herroihin jotka selvittävät tuollaista vastaavaa. Katse peiliin, sinne se vika mennyt on.

Samaisen kaksikon toinen: "Se Jani(nimi muutettu) oli siis ollut ainoostaan kolmen naisen kanssa ennen mua, voitko kuvitella! Voit siis ku-vi-tel-la miten onneton se oli!"

Jöö, uskomatonta mitä nössöilyä sellainenkin, vain kolme! Mikäli "hyväksi sängyssä" tulee nk. kokemuksia ventovieraista ihmisistä keräten niin eipä siinä sitten, onnea daameille kuin muillekin irtosuhteiluun. Onhan sekin vissiin meriitti, jos aktivoi kymmenien ihmisten kanssa elämänsä aikana. Hrr.