tiistai 10. kesäkuuta 2014

Entä jos syy olisikin itsessä?

On olemassa ihmisiä joille ollaan aina kurjia, ihmiset puhuvat tylysti tai ei puhu ollenkaan, ihmistä kohdellaan väärin ja kaltoin milloin yhteiskunnan tai kanssaihmisten toimesta oli ne työ-, harrastus- tai opiskelukavereita. Kaupassa kassat ovat tylyjä, kioskin ja uimahallin asiakaspalvelijat "katsovat omituisesti", naapurit ovat inhottavia, sukulaiset ovat kurjia ja omituisia. Listaa voisi jatkaa, koska kaikista löytyy jotakin moitetta.
Ihmistuntemus kertoo sen notta mikäli jollekin osuu noita negatiivisia juttuja jatkuvasti, on tuolloin jotakin "vikaa" ihmisessä itsessään. Ei savua ilman tulta ja niin edelleen. Luultavasti ihminen on itse vattumainen muita kohtaan, mieliharmi ja negatiivipuska joka ei osaa/kykene/halua ajatella muita ihmisiä paitsi vihollisena. Ei silloin mikään ihmekään, jos muut ihmiset tuntuvat sarvipäiltä tai ei saa osakseen positiivisia hetkiä, jos odottaa muilta asiallista käytöstä, mutta itse on kuin mikäkin mustaa mönjää sinkoileva olento.

Käydessäni kylän kirjastossa törmään säännöllisesti erääseen, joka ei mitään muuta luettele kuin siitä miten missäkin instanssissa on oltu inhottavia ihmistä kohtaan ja miten oma perhe on paska ja sukulaiset saatanasta. Jokainen lausuttu lause on täynnä inhoa toisia ihmisiä kohtaan, että mietin välillä eikö tuollaisesta sairastu kun sisin on täynnä mustaa töhkää, josta riittää runsaasti jaettavaksi ulkopuolelle. Todella kuluttavia hetket ihmisen kanssa, joka haukkuu ja etsii vikoja jatkuvasti muista. Mikä siihen ajaa? Joka tapauksessa sitä saa mitä tilaa, useimmiten.

9 kommenttia:

Puskissa kirjoitti...

Energiasyöppöjä riittää joka paikkaan.

Arttorius kirjoitti...

Blogger taas bugii...

Niin riittää. Aina se hämmästyttää.

jaanaba.fitfashion.fi kirjoitti...

Terve. Sulle on nyt haaste meikäläisen blogissa,
http://jaanaba.fitfashion.fi/2014/06/10/blogihaastetunnustusjuoksu-vai-miten-se-oli/

=)

Maelka X kirjoitti...

Elin kuusi vuotta tälläisen energiasyöpön kanssa. Eli voisin kirjoittaa asiasta romaanin, mutta en taija tässä asiaa enmmälti ruotia.

Arttorius kirjoitti...

Voih. Onneksesi et tuon enempää. On harmi miten jotkut elämänkokemukset tai muut lähtökohdat voivat muuttaa perusnormiluonteisen ihmisen energiaimuriksi. On tyystin eri asia ajatella joinakin ajanjaksoina lasia puolityhjänä kun se joskus muuttuu täydeksikin. Siis jos se lasi on kohta tyhjä vaikka olisi vielä täynnäkin niin ääääh.

Maelka X kirjoitti...

Juu, ymmärrän ton lasivertauksen :)).Yrittämisen puutteesta mua ei ainakaan voi moittia, mutta jos lähtökohtasesti kaikki ihmiset on pahoja ja oman edun tavoittelijoita ja kaikki ihan viattomatkin sanomiset otetaan vittuiluna tai niitä pyöritellään päässä niin kauan, että ne on muuttuu negatiivisiksi ja pahantahtoisiksi kommenteiksi niin semmosen ajatusmaailman kanssa on aika haastavaa elää.

Nää asiat kumpusi aika pitkälti lapsuudesta. Että näin. Ei siitä tän enempää.

Arttorius kirjoitti...

Argh. Kyllä varmasti. Vaimolleni soitteli yhteen aikaan eräs kaukaisempi sukulainen juuri noilla mainitsemillasi ominaisuuksilla varustettuna. Jos jo pelkkä puhelu teki puolisolleni huonon ja kehnon olon(sekä minut ärtyneeksi tahtomattani mutta harmitti kun häntä pidettiin laskiämpärinä), mitä sitten on kun sellaisen kanssa pitänyt elää!

Rouva B kirjoitti...

Tein joskus töitä ihmisen kanssa, jolla oli jotain negatiivista sanottavaa kaikista työyhteisön jäsenistä lähintä esimiestä lukuunottamatta. Esimiehen kanssa hän oli ylimmät ystävät ja ilmeisen tarkoitushakuisesti. Oli rasittavaa kuunnella niitä huomautuksia muista ihmisistä jatkuvasti. Tuli mieleen, että miksei tuo ota ja lähde jonnekin muualle sen sijaan, että on täällä idioottien keskellä päivästä toiseen.

Arttorius kirjoitti...

Niinpä. Tietynlainen tyytymättömyys tulee varmasti jokaiselle työssään(kin), mutta pysyvänä tilana moinen on käsittämätöntä miksei siihen tee mitään muutosta. Vaikkapa vaihtamalla työpaikkaa!