tiistai 29. heinäkuuta 2014

Minä ❤️ nurkat



Yksi mun lenkkireiteistä. Maaseutu ~35 kilometrin päässä Helsingin ytimestä. 

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Maatalon tyttärenä, I do understand. Ystäväni harkitsee taloa samanlaisella maisemalla 25 km HeValta ja kannustan lämpimästi, etenkin koska oma elämäntilanteeni ei asuinkunnan vaihtoon taivu.

Arttorius kirjoitti...

Kyllä kannattaa!
Minä olen pienestä pitäjästä kotoisin entinen mv, mutta halusin muutama v sitten muuttaa lähemmäs "kaikkea", mutta en silti lähiöön tai naapureita lähelle joten muutin tänne. Tykkään kun on niin monimuotoinen luonto riippuen mihin ilmansuuntaan matka vie, karua korkeita pintaeroja ja kitukasvumännikköä merimaisemilla, umpilandea tai pikitietä tai kangasmaastoa tai... Ja alle kolmen kilsan säteellä kotipihasta kaikki.

Anonyymi kirjoitti...

Jep, unelmavaihtoehto! Oma kotikyläni kuuluu kuoleutuvaan Suomeen ja elämän vaiheet ovat vieneet lähiöön, jossa on kouluasioiden takia toistaiseksi pysyminen. Ehkä pääsemme samaan jamaan muutaman vuoden päästä ennenkuin nuorimmista vanhin aloittaa koulun, jos vanhin vanhin saa ja suostuu käymään ysinsä matkan päästä

elina kirjoitti...

Kaunista ja rauhallista. Minä tykkään, varsinkin jos ei tässä elämäntilanteessa tarvitse asua maalla. Nyt asun pikkukaupungin keskustassa, rauhallisella, vanhalla alueella ja joka paikkaan pääsen keppeineni ja invamopoineni. Ihanteellinen paikka nyt, mutta kieltämättä on ikävä ison kaupungin(Oulu) kupeessa ollutta merenrantapaikkaa, isolla tontilla. Hyvä näin, en valita, mutta onnittelen sinua hyvästä paikasta.
Aikaisempaan sanon, että kukin taaplaa tavallaan ja pitää oman tärkeysjärjestyksensä. Tyttäreni hoitaa lapsensa itse, vaikka on kotihoidontuella tai äitiyspäivärahalla elävä yksinhuoltaja. Kyllä sitä pärjää hyvinkin vähällä, jos katsoo asian tärkeäksi. Kummallista, kun pitää toisen valintoja arvostella.Tietysti valinnanvapaus on toisille helpompaa kuin toislle, mutta arvovalintoja ne silti usein ovat.

jaanaba.fitfashion.fi kirjoitti...

Hienon sydämen oot jostain otsikkoon repäissyt.

Maaseutunurkat on kyllä parhaita. Mää haluaisin vielä paljon syvemmälle maaseudulle ja toisaalta haluaisin moneen muuhunkin paikkaan. Ihan Tampereen keskustaankin. Aika näyttää vaihdetaanko ikuna maisemaa vai pönötetäänkö täällä Pirkkalan perämettässä ikuisuus.

Arttorius kirjoitti...

Elina, täällä Suomenlahden rannalla olen ensimmäistä kertaa Kotona, näin vahvasti ei ole tuntunut omalta ikinä vaikka kivoissa ympäristöissä olen ennenkin asunut. Ja hyvä niin, ihmisellä soisi olla koti paikassa jossa tuntuu hyvältä. Kuten sinullakin siellä, asutte taatusti kauniilla ja mukavalla paikalla. Bonuksena tuo helppokulkuisuus kaikkialle.
Mä en ihan tajua mikä tuossa edellisessä postauksessa rasitti tai yhytti merkilliseen suunsoittoon. Minulle tärkeintä on lapset ja vaimo, heidän kanssa olemista ei voi millään mittarilla laskea tai mikään ei riitä. Eihän se ole keneltäkään pois, jos ns. raivaan elämästä kaiken joutavan, keskittyä kivoihin asioihin ja teen päätöksen olla kotona. Mut ihmisiä on monenlaisia. Lapset, lemmikit, perhe, niiden kanssa saa lopulta olla niin vähän aikaa kun elämä taas muuttuu. Vähälläkin pärjää, kun haluaa pärjätä.

Arttorius kirjoitti...

Jaanapavitfäshönjnepistefi, iphonen tai ipadin emoji-sydän se :D En tiä miltä se näyttää tietokoneen kautta, nörttäilen nykyisin pääasiassa luurin kautta niin mulla se näyttää ihkusöpöltä punaiselta hertalta.
Pönöttäkää siellä missä tuntuu hyvältä pönöttää. Jos tekee virheliikkeen ja lähtee pänöttämään johonkin muualle, mut ellei sit tunnukaan kivalta, voi lähteä pönöttämään taas johonkin parempaan paikkaan!