lauantai 23. elokuuta 2014

D:uuni 2/2


Töiosameitsie työkaverin minäkapulalla. 

Arvoitus: Se on kaksi metriä pitkä ja hymyilee, virnuilee ja taas hymyilee mielipuolisesti itsekseen. Mikä se on? TitityyMinääh.
Nukuin aamulla pari tuntia, heräsin valoisuuteen, lähdin treenaamaan ja lenkille, mietin missä perhe on, tein silti ruokaa, porukka saapui kotiin, päiväunille, kikattavat tyttäret vesitti mun päiväunet, nousin, tuijottelin vihanneksiani, hääräilin, neljäksi hommiin, nykyisyys.

----

Luin tänään jotakin profetoimista joka liittyi vuoteen 2080 tjtnsp. En halunnutkaan lukea enempää. Ei sen takia mitä siinä luki vaan ylipäätään. En ole silloin enää olemassa eikä mikään enää tee mitään, mutta jostain syystä se ajatus tuntuu aina jotenkin tumbs. En tahdo ajatella sitä aikaa jolloin en varmastikaan enää elä. Itse kuoleminen ei häiritse, ainoastaan tajuaminen että on joskus aika jolloin elämä loppuu. Se tietysti voi olla milloin vain, mutta en halua ajatella sitä kun varmasti on näin. Memento mori, kyllä, mutta sitä ennen rairai lifee!

3 kommenttia:

Samppa kirjoitti...

Tyttäresi silloin ehkä muistelevat(jos muistavat) miten huippu isä meillä oli, kun faija vietti monta vuotta vauvana ja lapsena kotona meidän kanssa. Myöhemmin se oli läsnä aina kun tarvitsi eikä koskaan ollut kiire etteikö olisi ehtinyt kuunnella mitä kuuluu.

Shyssoikoon,it hurts :D

jaanaba.fitfashion.fi kirjoitti...

On jotenkin ikävä ajatus, että elämä loppuu. Mutta onkohan se sitten vanhana (jos saa elää vanhaksi kuten 80-vuotiaaksi) enää ikävä asia.

Jossain on joskus haastateltu vanhuksia ja kaikki olivat sitä mieltä, että kyllä tää elämä on nyt nähty ja kun elämän loppumisen aika tulee niin se on ihan ok. Sehän on hyvä jos asia menee näin.

Arttorius kirjoitti...

Musta on hassua kun se itse kuoleminen "ei tunnu miltään", mutta se aika kun ei enää ole. Puff, kaikki poissa. Nyt on kaikki vielä ihan kesken, uskon silti et kun musta tulee oikeasti vanha, on jo tosi valmis lähtemään. Nyt vaan kolauttaa oivallus että vielä tulee se kun ei ole mitään. Se ei ole totuuden kieltämistä, kuoleman pelkoa tmv, joku silti. :D