lauantai 20. syyskuuta 2014

Ihminen, käyttäydy

Lapseni oli siellä ainoa normaali.

----

Ehkä aina joka kerta mietin kuullessani erosta, jonka syy on "kasvoimme erillemme"-tyyppistä shaibaa, että missä hattaraisessa utopiassa jotkut ihmiset oikein elävät. Kuvitellaan kai parisuhteen olevan jokin sellainen ettei siinä koskaan saisi tylsistyä tai tuntua tavanomaisen arkiselta puurtamiselta, puolison pitäisi vissiin miellyttää aina eikä saisi tuntua tylsältä sekään. Mahdollisia kriisejä ei edes koiteta ratkaista vaan erotaan, koska voi miten helppoa! Jotkut pöljäpäät kuvittelevat myös jossain vaiheessa, että elämässä pitää olla nk. kokemuksia muistakin kuin siitä wanhasta puolisosta, joten pitää erota että voi alkaa riiaamaan muidenkin kanssa, koska se on sitä Elämää, joka Oikeasti Tuntuu. Huoh.

----


Mission completed, vanhempi tytär laulaa rin vin kin-kin.

9 kommenttia:

HelvetinPöllö kirjoitti...

Musta ehkä pahimmalta tuntuu kuulla niistä eroista, kun pitkä liitto päättyy siihen, kun toinen puolisoista sairastuu ja toinen vaan ottaa hatkat, edes yrittämättä.

Tiedän, että olin/olen varmaan säälittävä, kun itse ollessani pahimmillani kysyin omalta puolisoltani itku kurkussa, etteihän hän vaan jätä mua. Sälytin hänen harteilleen valtavan taakan - sen lisäksi, että hän joutui siinä vaiheessa auttamaan mua ihan päivittäisissä asioissa, koska käteni oli vielä silloin kantositeessä, kaiken sen MUUN lisäksi jonka kanssa meidän piti opetella elämään, hänen oman sairautensa lisäksi.

Nyt meillä taas "erotaan" jo lähes päivittäin sellaisista syistä kuten "kumman sukat on keskellä lattiaa", "kumpi jätti tyhjän tölkin tiskipöydälle", "et sitten voinut vaihtaa vessaperirullaa", ym. muista tärkeistä asioista :D

Marjaana kirjoitti...

Voi miten mainiota nähdä, että sä olet ihan oma ...hmmm.. normaali itsesi. Olin jo vähän huolissani kaikkinaisesta radiohiljaisuudesta.

Eroista varmaan puhutaan kliseillä siksi, että jokainen on erilainen, eikä aina jakseta/haluta ruveta yksilöimäään mikä meni pieleen. Ehkä.

Arttorius kirjoitti...

HP, totta. Myötä ja vasta pitäisi olla. Mut tietty ei kai ketään voi pakkottaa, jos ei halua. Tuntuu vaikealta uskoa että kukaan eroaa pelkästään sairauden takia.

M, täällä minä. o/ On ollut kiireitä! Tjoo, mä puhun itse kliseillä kun on älytöntä erota kyllästymisen ja arkisuuden takia kuten tuossa taannoin kuulin käyneen. Pöh.

Puskissa kirjoitti...

Ihan yhtä hyvä syy on 'Rakkaus loppui'.. eli en ymmärrä. Niillä sanoilla jätettiin mm. veljeni käly kirjaimellisesti alttarille. Oikein mukavaa, kätevästi se rakkaus loppui juuri siihen kohtaan.

jaanaba.fitfashion.fi kirjoitti...

Joo olipas hiljaista. Huh.

Kuten typerä sanontakin sanoo niin meitä on moneen junaan =D. Itte en tiedä voisinko kasvaa erilleen kenestäkään kun en oo semmosta tyyppiä enkä ole koskaan kasvanut erilleni kenestäkään. Syyt on olleet aina muita.

Kauhistuttaa ajatuskin, että pitäis tutustua siinä mielessä uuteen ihmiseen vaikka mistä sitä koskaan tietää mitä tapahtuu.
Mutta koska olen tyyppiä jonka on vaikea luopua ihmisistä joihin on kunnolla tutustunut ja ne keistä on luopunut niin ovat aina elävästi mielessä niin luulenpa, että mää en ainakaan kasva aviomiehestäni erilleni. Ja jos aviomies kasvaisi musta erillensä =D niin olis kyllä aika orpo olo.

elina kirjoitti...

Yhdessä ollaan oltu vuodesta -76 ja aviossakin vuodesta -79, joten jonkinlaista katsantokantaa pitkään liittoon on tullut ihan vaan tavallisen elämän kautta. Toki meillä on "erottu" monta kertaa ja suututtu ja eletty talon eri päissä, mutta liitto on kestänyt.Ainut todella paha paikkka oli minun sairastuminen, silloin mies oli todella lähdössä. Yksi lääkäri sanoi että naiset jäävät usein hoitamaan sairastunutta miestä, mutta miehet lähtevät uusille poluille nuoremman ja terveemmän kanssa. Näin on asia, olen sen huomannut, kun pitkään tämän sairauden kanssa taisteltuani olen tutustunut moniin vammaisiin ja sairaisiin kanssakulkijoihin.Usein näen nuoriakin sairaita naisia yksin, mutta harvemmin miehiä. Jos he ovat löytäneet kumppanin, tämä pysyy rinnalla myös sairauden tullessa, mutta miehet lähtevät helpomman elämän perään. Oikein rupesin miettimään tuttaviani ja löysin useita yksinäisiä naisia, mutta en yhtään miestä jonka vaimo olisi lähtenyt.

Arttorius kirjoitti...

Pöljiä ne jotka lähtevät sairauden takia. En usko että sukupuolella olisi asian kanssa tekemistä että kumpi on alttiimpi. Olisi lähteneet varmasti muutenkin.

Arttorius kirjoitti...

Puskissa, kyllä. Onpa kammo kohtalo. Siis oliko häät menossa ja sitten fiuh? Oli miten tahansa, inhaa. Toisaalta kai parempi ennen häitä kuin niiden jälkeen. Huh!

Jaana, jo vain. En mäkään tiedä miten kasvetaan erilleen. Toisaalta mitä sitten vaikka kasvaakin, ihminen varmasti muuttuu iän ja ajan myötä, mutta ei sen tarvitse sitä tarkoittaa että pois tutuista kuvioista on päästävä.

Puskissa kirjoitti...

Joo, ihan kirjaimellisesti alttarille jätti morsion. Seuraavan sulhasen rakkaus loppui pari viikkoa ennen yhteisen esikoisen syntymää.. huono onni sillä likalla :P