perjantai 14. marraskuuta 2014

Kovan onnen Pete


Elämänsä aikana hurtta on pudonnut kalliolta ja murtanut jalkansa, se on ollut hukassa 10 tuntia, piskin sterilointihaava on repeytynyt ja niin edelleen.

Tällä viikolla koira on ollut todella vaisu ja ryytynyt. Eilen sitä aloin hipelöimään ja sain melkein hampaat ranteeseeni häntää koskiessa. Ikinä koskaan milloinkaan ei ole tehnyt niin, joten joko häntään koski tai sitten johonkin muualle. Eläinlääkärin odotustilassa hokasin, että hännänpää on aivan kylmä. Taas murrr. Ell hokasi saman, syynäiltyään sanoi hännänpäässä olevan kuolio. Ennen kuin ehdin ajatella mitä se tarkoittaa, lääkäri sanoi notta hännästä pitää amputoida osa. Kaikkea ei tarvitse ja hyvä niin, koiralla olisi vieläkin oudompaa oleminen kun on tottunut häntänsä vispaamiseen. Eilen se sai antibioottia ja kipupiikin, olikin illalla paljon virkeämpi. Päivällä hännästä nipsaistiin pois vajaa puolet. Huomenna koira on taas tuttu itsensä, joskin heilutin on vajaampi.

Lapsista on paljon iloa, mutta tarvittaessa myös iso huoli. Ei ole merkitystä onko lapsella karvat, höyhenet tai ihmisnahka.

6 kommenttia:

S- Blogittaisko kirjoitti...

Oho, aika hurja!
Onneksi vaiva selvisi ja toivottavasti paranee hyvin. Toopen osalta en kyllä yhtään ihmettele, että on vahinkoaltis. Rotunsa vaan on sellainen kokemukseni mukaan...
Karvalapsista on aina iso huoli, ne kun eivät osaa ääneen sanoa missävika on.
Karvattomista mulla ei sitä omakohtaista kokemusta olekaan.

Arttorius kirjoitti...

Mulla on myös kaksi ranskanbulldoggia ja vaikka ne häärää ja hosuu yhtä paljon kuten tuo isompi, ainoastaan dopperille on tapahtunut kaikenlaista vuosien aikana.
Elikoista on unettomuuttakin aiheuttava huoli kun eihän ne osaa sitä kipupaikkaa kertoa. :/ Noh, taas koira kunnossa. :]

jaanaba.fitfashion.fi kirjoitti...

Voi toista.

Marjaana kirjoitti...

Oi, Petelle lämpimät terveiset ja ajatukset. Lyhyelläkin hännällä voi vispata, ihan varmasti voi!!!

Puskissa kirjoitti...

Voi koirulia :( Onneksi ei kuitenkaan koko häntää napattu pois.

Arttorius kirjoitti...

Koira on jo paljon friskimpi. Tynkääntyneen hännän kanssa eläminen taitaa tuntua ikävältä ja varsinkin gramofonitorven kanssa.