sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Tylsä elämä

Aamulla 1. adventtikirkkoon, sieltä kälpimme takaisin kotiin ja vielä hetkeksi ulkoilemaan. Ulkoasioiden jälkeen syömään ja lähdin reenihallille pariksi tunniksi olemaan sportmään. Takaisin kotiin valmistelemaan tulevan viikon ruoka-asioita. Vaimon vanhemmat hipaisi kylään ja lähti. Ilta-asioita, nyt. Toistuu melko samanlaisena joka viikonloppu nämä sunnuntait. Sivusta katsoen luultavasti tylsää kaavoihin kangistumista, mutta mulle toteutuva haave. Minun onneni ei ole huomista päivää, sillä se ei ole eilistäkään, ei muista mennyttä, ei ajattele tulevia, sillä on vain nykyisyys eikä sekään ole... ja niin edelleen.

Huomenna alkaa arki että kalenterin luukkujen avaaminen, skoojj. Vielä viimeiset aarteet naperoiden kalentereista puuttuu, mutta luultavasti sellaisetkin niihin löytyy. Minä tein vaimolle ikioman kalenterin etten joutuisi jakamaan partiokalenteria sen kanssa. Veikkaan, että se on hauskempi. Ainakin minulla oli hauskaa juttuja kootessa.

6 kommenttia:

Marjaana kirjoitti...

Partiolaisten kalenteri onkin kiva, kun sai jo tänään aloittaa ;-)

Ihanalta kuulostaa tuollainen tylsyys!

Arttorius kirjoitti...

Tylsä tasainen elämä = <3

Hyvä kun muistutit! Tosin kalenteri on alhaalla ja mä jo ylhäällä niin en enää jaksa mennä aukomaan. Huomenna saan kaksi. Jej.

Mika kirjoitti...

Ei kai elämään tarvita mitään suuria erikoisuuksia jatkuvasti, tyytymätön ihminen on tyytymätön vaikka tapahtuisi mitä kaikkea eikä osaa olla kiitollinen tai onnellinen mistään kun pitää jo kohkata jotain uutta.

Alkaa muuten winter war-karsinnat kohta, houkutteleeko yhtään?

Arttorius kirjoitti...

Justniin. Varsinkin kun on tuoreessa muistissa millaista elämä on, kun ei ole tasaista ja tylsää arkea.

Katselin että alkaa, mutta kilpatoiminta ei innosta. Kesällä ehkä, jos silloinkaan.

e l i n a kirjoitti...

olen tullut siihen tulokseen että tylsä ja rauhallisesti, ilman kiireitä, eteenpäin soljuva elämä on suurinta rikkautta mitä olla saattaa!

Arttorius kirjoitti...

Jo vain! Tasaisen tylsä elämä mahdollistaa ne poikkeamatkin ilman, että tuntuisi kamalan poikkeamalta. Siis spontaanius on täysin mahdollista näinkin vaikka tietää suurinpiirtein minkälainen päivä huomenna on tiedossa. Tai viikonloppuna.