maanantai 7. joulukuuta 2015

Koiranäyttely on järjetön tapahtuma

Palkitut sankarikoirat vm 2015


Olin eilen pitkästä aikaa, vissiin ensimmäistä kertaa yli 15 vuoteen koiranäyttelyssä. Vahvisti sitä, että sellainen on sekopäisten kasvattajien ja omistajien egobuustauspaikka, hyi. Koirat järjettömässä jatkuvassa stressitilassa kaiken melun, hajujen, älömölön ja yleisen sekavuuden keskellä. Sitten jotkut hyväkkäät harrastaa tuollaisia harva se viikko. Koiria puunataan, revitään ja riuhdotaan monelta suunnalta ja vain siksi, että egoriittoinen kasvattaja ja/tai omistaja pääsisi kerrankin framille, kun muilla kyvyillä ei pystytä. Nk. koiraihmiset ovat poikkeuksetta fanaattisia niiden hurttiensa kanssa. Tuomareita haukuttiin huonoiksi, yksi kasvattaja kauppasi jotakin vanhaa koiraansa tuntemattomalle ihmiselle, koska elukoita on liikaa eikä hänellä aika riitä. Eräs haukkui tuomarin puolueelliseksi, yksi naispuoleinen asenteli rintojaan paremmin ja avasi kaula-aukkoa, koska oli menossa esittämään piskiään kohtapuoliin.
Voi tahvo miten pimeää menoa.

Oli sitten fiksujakin juttuja(myös näyttelykoirienkin seassa, mutta epäkohdat ja skitsous vei huomion). Kuten koiratanssin palkintojenjako ja loppuesitys/esitykset, jota ehdin katsella hetken Sankarikoirien palkitsemista. Sankarikoirat saivat ansaitusti palkintonsa, mutta yhtä mietin. Mitä poliisikoirat(2 kpl) tekee palkituissa? Sehän on niiden työtä(asiaa yhtään väheksymättä), eihän lääkäreille, hoitajille, poliiseille, palomiehille yms ihmisillekään myönnetä hengenpelastusmitaleita, vaikka nämä siten saattavat tehdä.

Joulukuu muuten. Viimeisimmästä trööttäyksestä onkin ehtinyt kulua jonkun verran.

torstai 15. lokakuuta 2015

Kun on hyvää niin silloin on

Tuntuu samalta kuin elokuussa pohjolatripillä.

​Arki. Lasten kanssa oleminen. Aamut. Kuura ja pakkasriite. Nainen, joka näyttää suloiselta aamuviideltä tukka sekaisena. Rapisevat lehdet. Tenava, joka niitä tuo sisälle prässättäväksi. Retkiä ulkona. Kananpoikaset. Sinisen tumma meri ja tähtitaivas.

Hyvä elämä sopii mulle.

keskiviikko 30. syyskuuta 2015

Lefaa

Lost in translation
Mitä tytölle kuiskattiin lopussa?

Swept Away
Epäreilu siippa Madonnalla. Olisi suonut toisen päätöksen. Hertta särkyy ajatuksesta että helikopteri vie pois tärkeän eikä sitä ehdi pysäyttää ketkuilun takia. Toisaalta Madonna teki aviorikoksen, joten ehkä puolisolla oli sitten oikeus ketkuiluun. :D

Casino Royale
Miksei Bond saanut kerrankin kivaa tyttöä loppuelämäksi omakseen vaan senkin piti kuolla?
Ehkä Bond on sen takia pukki, kun jo kaksi rakkauspakkausta kuollut siltä. Luultavasti James on kovettanut sisuksensa ja siksi harrastaa irtosuhteita ja liikaa alkoholia.
En edes sano mitään Skyfallin M:n kohtalosta.

Love Actually
Miksei veljeensä sitoutunut ala romanssia työkaverinsa kanssa? Voi saada kaikki, jos tahtoo.

Bodyguard
Ottaahan Whitney Kevinin lennokkiin mukaan?

City of Angels
Miksei Meg Ryan käyttänyt pyöräkypärää ja pitänyt silmiä auki? Kyllä ei pitäisi ajella polkupyörällä kuin pöhköpää. Eipä kai pyöräkypäräkään olisi pelastanut Meggiä rekan kanssa törmäyksen jälkeen.

Neljät häät ja yhdet hautajaiset
Voisiko nykyisinkin tehdä enemmän Notting Hillin ja tämän kaltaisia elokuvia?

Kunhan mietin.​

Suomen Latu

Liityin vuoden alussa useamman vuoden tauon jälkeen Suomen Latuun.

Mielestäni erittäin kannattava toimenpide ihmiselle, joka on vähääkään kiinnostunut kuleksimisesta luonnossa. Hinta n. parikymppiä per vuosi(kannattaa taktikoida ja liittyä vuoden alussa tai lokakuun 1. jälkeen). Sillä saa esimerkiksi Latu&Polku-nimisen laadukkaan lehden muutaman(5?) kerran vuodessa. Lisäksi monia muita etuja(majoituksista yms), joita voi tutkailla nettisivuilta. Meidän perheessä käytetyin etu on ollut Partioaitan -10 % alennus ja Karttakeskuksen kartoista saatava 10-15 % ale. Mukavinta kuitenkin aktiivisen paikallisosaston tapahtumat, joihin muutamiin olen/olemme osallistunut/osallistuneet. Tenaville on mm. Metsämörritapahtumaa ja luontopolkua, minä olen esimerkiksi käynyt muutaman kerran savusaunassa yhdistyksen järjestämänä.

----

Aiheeseen liittyen bongasin eilen Partioaitan 365-lehdestä notta yksi Fjällräven Classic-vaellus"kilpailu" järjestetään ensimmäistä kertaa Suomessa ensi kesänä. Nuuksiossa tarkemmin ja ilmoittautuminen alkaa helmi- tai maaliskuussa. Sinne tahtoisin mennä, jos saan langosta seuramiehen ja mikälisikäli ehdin lmoittaa itseni.

Viisi minuuttia metsässä vähentää ihmisen stressitasoa, 20 minuuttia alentaa verenpainetta.

Ei muuta.

torstai 24. syyskuuta 2015

lauantai 12. syyskuuta 2015

Teemu jäi henkiin

Vaikka kävi meillä kylässä. Kaveri naperoineen oli meillä eilen. Tarjoilin mm. kaurauuniomenapaistosta ja nokkospiirakkaa. Teemu-kaverin omppuallergian tiedän hyvin, mutta hän on siedätyttänyt itseään viime vuosina ja kykenee nykyisin kypsennettyä omenaa syömään.
Ainakin tähän päivään mennessä. T:n jokakertaisesta varotoimesta(maistelu ja pieni odottelu alkaako kurkunpäässä kutisemaan) huolimatta hän alkoi melko nopeasti tarvitsemaan adrenaliinikynää hengityksen muututtua alle minuutissa vaikeaksi. Se siitä siedättymisestä! En edes yritä tarjota kaverilleni enää mitään omenapitoista. En halua olla syypää kolmen lapsen isättömäksi ja yhden naisen leskeksi jäämistä.

----

Kaksi viikkoa kolmen pätkähenkilön kanssa päivisin on takana. Parasta kaikki!
Kovasti tykkään mm. aamuissa siitä kun herään viideltä vaimon seuraksi, hänen lähtiessä puoli kuuden aikaa töihin menen takaisin yläkertaan. Nappaan vauvan kainaloon ja seitsemään mennessä sänkyyn on ryöminyt kaksi muuta jälkeläistä. Siinä köllimme ja puoli kahdeksalta-kahdeksalta lähdetään tekemään aamiaista. Syömme, aamupesut ja vaatetukset, ulos ja kanoja hoitamaan. Vanhin napero kerää munat, kaksivuotias laittaa astiaan jyväpusseista rehua ja kalkkirouhetta, vanhin vaihtaa tipujen veden ja minä vauva polvella istuen paijaan pikkutipuja ja kukkoa. Siipeilijöiden hoidon jälkeen lähdemme koirien kanssa kävelylle joko kylälle tai metsään. Takaisin saavuttuamme naperot leikkivät kotipihassa. (Lempivauva ottaa kohta jalat alleen. Sellaista kiirettä hänellä tuntuu olevan siskojensa perään, että se on vain päivistä kiinni.) Sen jälkeen lounas, päiväunet ja pian rouva saapuu töistä. Sopii tällainen elämä täydellisesti mulle.


----

Sonera/Telefinland ja Saunalahti/Elisa-shoppien ja pisteiden myyjät ovat Gigantin myyjiin verrattavissa olevia, yhtä raivostuttava ja ärsyttävä ammattiryhmä. Ymmärrän varsin hyvin, että näiden tehtävä on saada ihminen vaihtamaan ja päivittämään puhelinliittymänsä sun muuta, mutta en hyväksy sitä tapaa ja tyyliä. Jos ilmaisen etten ole kiinnostunut missään määrin vaihtamaan hyvää liittymääni kalliimpaan, niin sitä ei uskota vaan jankutetaan ja intetään. Viimeisin tapaus eilen Saunalahtimyyjän toimesta, sitä edeltävä edellisviikolta Soneratelefinlandin osalta. Pthyi!

----


Lauantai oli mm. tällainen. Sain puida täkäläisen maanviljelijän rukiita. :] :] :]


Hyvä elämä, parempi mieli.

sunnuntai 30. elokuuta 2015

Munat käsissä

Meillä kävi päivänä eräänä torifii-saitin kautta myymääni roinaa hakemassa muuan luomufasisti. Sellainen rasittavan itseriittoinen kaikesta kaiken tietävä viherhörhö, joka näemmä julistaa omaa erinomaisuuttansa tuntemattomille ihmisillekin. Ihminen käyttää luomukananmunia, koska luomu on kaikkein paras tuotantomuoto kanoilla. Kanat ovat kaikkein parhaassa hoidossa tuolloin ja saavat kaikista parasta ravintoa. Aha.
Hitot siitä, että kotipihassamme tallailee ~10 iloista kanaa munien tosi hyvän makuisia munia. Kyllä ei, onnekkaampia ovat kanat, jotka elävät luomuruokaa nokkien... Sekä hänen jostakin juurikaupasta hakemat luomukananmunat ovat ainoaa oikeaa ravintoa. Just.

Hyviä.

Tietääköhän mielipiteitään tykittänyt hörhö, että luomukanat saavat ruoassaan kalajauhoa(5-10% näiden kokonaisravintomäärästä)? Siinähän viherhiipparit sitten kiskovat kalajätettä appeessaan, koska onhan se autuaaksi tekevää luomua. Hoh.

Itse syön mieluummin hyvälle maistuvia munia, joiden uutterille tuottajille pilkon päivittäin oman maan vihanneksia ja hedelmiä, niiden lisäksi tarjoillaan ei-eläinperäistä valkuaista sisältävää kanarehua ja voin seurata kun tirpat talsivat pihassamme kanamaista elämää viettäen.

Mikäli minulla ei olisi mahdollisuus omiin lähimuniin, tilaisin Mikko ja Johanna Välttilän Muna EggPressin kautta munani. Ei kalajauhoa, ei luomua vaan paljon parempaa, vähän kuin meilläkin.  [TS:n juttu] [FB]

Btw: Moni kalalle ja kananmunalle allerginen on kyennyt syömään oireetta noita Vaahteramäen kananmunia.

Eilen rikostutkija Tuomas Pelkonen juoksi 100 kilometrin lenkin kolme vuotta sitten Hyvinkäällä työtehtävässä ampumisesta vakavasti loukkaantuneen poliisi Heidi Foxellin hyväksi ja tukemiseksi. Huikea suoritus! Itse kävin Tuomasta pikaisesti moikkaamassa Masalan huudeilla ja myöhemmin menin Vantaalle maaliin. Loppumatkan Tuomas työnsi pyörätuolissa olevaa Heidiä vauhdikkaasti. Hurjan päivän huima ilta! Iso rispekti molemmille.

Iltapulun video. Oli hienoa olla paikalla.

Viikon päästä Hyvinkäällä järjestetään Bulletproof All Star-(jalkapallo)tapahtuma, jonka tuotto menee Heidin kuntoutumiseen. Toivottavasti sää suosii tuolloinkin.

sunnuntai 23. elokuuta 2015

Ei kai kannata

Kaataa koirankissan kaksi litraa vetävän savikipon vesiliruja vessanpönttöön. Savinen astia on sen verran suuri, että lipsahtaessa käsistä vessanpönttö hajoaa.
Kräks, pöntön kyljestä irtosi kaunis pala. Onneksi on toinenkin vessa, mutta rajoittaahan se nyt vähän. Pöh.

lauantai 15. elokuuta 2015

Ilman eurooppalaisia viivoja



Koirilla on ollut keväästä saakka ruokana pelkkää http://www.mushbarf.com/fi-safkaa. Hyvä valinta jokaiselle. Mitä suotta pelleilemään ja etsimään "kunnollista" kuivaruokaa, koska sellaista ei ole olemassakaan. Tähän saakka olen ruokkinut hurttia 50/50 liha-kotiruoalla ja puolet kuivanappuloilla, koska olen kuvitellut ettei piskit saisi tarvitsemiaan ravinteita ja siksi kuivatäysravintoa. Paloi pää luultavasti neljännen kuivaruokakokeilun jäljiltä tsuumaillessani koirien ulkotoimenpiteitä. Jos koira syö kipollisen evästä niin kaksi kipollista tulee ulos. On silloin huttua ruokaa, sama toistui ihan kaikissa eväissä mitä hankin. Pai, pai viljashaisset, maissitärkkelyshötöllä ja nahkajauhoilla vuoratut kuivanappulat. Ei ole tullut ikävä.

Lintulaumassa on ollut tämän viikon aikana surua ja uutta elämää. Reima-kukko oli eräänä aamuna kuollut. Hemmolla oli aika tullut täyteen kahden vuoden ikäisenä, höh. Siitä silti iloinen, että hölmö kukko oli ilona ja riemuna kaikki kaksi kesää ja talvea ja sai elää tämän mukavan kesän viimeisenään.
Ke&to kuoriutui muutama pieni tipu Helmi-kanalle ja edesmenneelle kukolle. Voi vauvoja, eivät ehtineet isäänsä nähdä. Kuvan pikkuvauvat ja kolme aiemmin kesällä kuoriutunutta tirppaa muuttavat aikuistuttuaan naapuriin vaimon siskon perheeseen heille lähimunakanoiksi. Kuinkahan niistä raaskii luopua?

Eilen hain uuden kukkopojan akkaparveen lähikunnasta. Elikko on toistaiseksi vielä nimetön, koska ei ole kertonut millä nimellä haluaisi itseään kutsuttavan. Toivottavasti hääp on pitkäikäinen.

Eilisessä kukkopaikassa oli myös hän. Tyyppi asuu tuttipullosta ruokittavana sisäkaritsana siihen asti kunnes pärjää laumassa isompiensa kanssa. Bääbää on yhtä korkea mitä on 1,5 litran limupullo. Sylilammas, olisin voinut kuljettaa sen meille. Jätin sen silti kotiinsa. Lampaat on rasittavia kotieläiminä.

Muutosvastarintaisuus minussa on herännyt pienesti olemaan vaikkei siinä järkeä olekaan. Aamiaisella tuli hetkeksi haikea ja surullinen(pöljä mä) olo katsellessani sitä maisemaa kun meillä asuva nainen syöttää velliä vauvan kitaan ja kaksi muuta lusikoi omaansa. Mietin, että kuukauden päästä näkymää ei ole kuin enää näin viikonloppuisin. Aivan kuin vaimo olisi lähdössä kauas pois eikä koskaan tulisi takaisin, vaikka lähtee ainoastaan töihin palatakseen takaisin 13.30-14 välisenä aikana. Jotenkin vain olen tottunut siihen, että kaikki ollaan oltu kotona ilman mitään ulkoapäin tulevaa ohjattua liikettä.

Tuijottelin elokuvan nimeltä Iris. Katsottava leffa, jossa minua viehätti hauskat lausahdukset, sanailu ja hyvät näyttelijät(Judi Dench, Kate Winslet, Jim Broadbent) sekä brittikieli. Tietty myös tarina ja niin edelleen.

Ei muuta.

tiistai 11. elokuuta 2015

Viikko alkoi, minäkin

Eilen kaupan kassajonossa edelläni seisoi nainen. Ihminen vaivihkaa perääntyi tyköni, minä lähestyin häntä. Kykenin kuulemaan ihmisen hengityksen, niin lähellä olimme toisiamme. Nuuhkaisin hiuksia, jätin käteni hänen olkapäälle hetkeksi. Olisin tahtonut jäädä jonoon nuuhkimaan ihmistä ja hänen hiuksia pitemmäksikin aikaaa, mutta hieman liian nopeasti koitti vuoroni maksaa ostokset.

Olen hyvilläni "kaiken" palautuessa pienesti takaisin normaaliksi. Kirjastoissa on kunnon ajat, uimahalli on jälleen auki vuosihuoltosulun jälkeen, virastot heräilevät myös kesäkoomastaan. (Minusta on merkillistä kuinka "ulkomailla" välillä paheksutaan Kesä-Suomen sulkeutumista. Tyyppiä ei missään muualla yksi maa pistä ovia säppiin kuukaudeksi. Kyllä saa pistää, siihen ei tarvita hesarin/muun apulehden yhyttämiä turisteja kummastelemaan museota, joka on juhannuksena kiinni eikä viinaa saa ruokakaupasta pitää mennä siksi Tallinnaan, njoo sinne sitten vaan.)

Hyvää huomenta kelpo tiistai. Minä aloin jo eilen.

sunnuntai 9. elokuuta 2015

Suolaton puuro on pahaa



Reissu oli hieno. Kolme päivää upeilla alueilla Ruotsin Lapissa kahdessa eri luonnonpuistossa oli juurikin niin khuul kuin voisi kuvitella. Tai kuten kuvittelin/kuvittelimme.
Näkyi poroja ja saamelaisia, näkyi hienoja auringonlaskuja sekä valtava oranssi kuu iltaisin. Näkyi iloisia tyttöjä x 2, jotka hihkuivat nähdessään poron/naalin/kosken/jotakin. Matkaseura oli loistavaa!
Ruokimme itseämme puurolla, hedelmillä, nuudeleilla, kuivatuilla vihanneksilla ja juustoilla. Hyvää oli, mutta suolapurkki unohtui. Puuro on pahaa ilman suolaa, mutta siihenkin sitten tottui. Edes Smör ei vienyt pois vetistä tuntua Alku-puurosta, hyyh. Hygieniatoimenpiteet suoritimme hemmetin kylmissä vesissä, mutta parissa lammessa/järvessä oli jo inhimillisen lämpöistä vettä. Partakoneen hylkäsin kotiin, joten perjantaina kotona olin melkoisen parrakas ilmestys.


Vaikka kuulee/näkee/lukee puhuttavan lappireissaajilta "sydän jäi tuntureille, aina ikävä lappiin yms" niin mun sydän on tiiviisti rinnassa. Kauniit kukkulat ja puhtaat vedet, upeat maisemat sun muut toimii, mutta omalla kohdallani ei tapahtunut mitään mullistavaa. Onpahan käyty, voisin mennä toisenkin kerran, mutta mikään välttämättömyys ei ole.

Yllättäen mukavin matka oli taas kotimatka. Vauvaa, kaksivuotiasta ja vaimoa + zoolandiaa tuli julmettu ikävä Oulun asemalla kotiin lähtiessä. Viikonloppuna olenkin tiiviisti imenyt pois menetettyjä päiviä vierihoidossa joku lapsi, nainen tai eläin kainalossa. Paras asia maailmassa on perhe. Ei muuta. Loppu.

tiistai 4. elokuuta 2015

100 km Ouluun


Juna saapuu kohta Ouluun. Nukuimme hyvät yöunet. Aamulla hetken ihmettelin missä vauva, missä vaimo, missä oma sänky, mutta vieressä koisaava tyttö auttoi muistamaan että junatuktuk. Yläpetissä kuorsaava lanko palautti myös karuun todellisuuteen. :-] Tulossa kaunis päivä, tämä hyvä.

sunnuntai 2. elokuuta 2015

Tähdettömiä asioita

Täytin 46. Vietin hyvän, mustikattoman(sain kerättyä parin viikon aikana kaikkien aikojen ennätykseni, enempää en jaksa eikä pakastimiin vissiin sopisikaan) päivän perheen seurassa Helsingissä, jossa oli mm. Korkeasaari, Skywheel ja Silvopleen eväät. Jollalla iltapäivällä takaisin kotilaituriin. Samaisen päivän iltana mietin, että nyt olen lähempänä viittäkymppiä kuin 40. Voi, voi. Sitten nukahdin.

Erehdyin katsomaan yhden typerimmistä elokuvista mitä olen pitkään aikaan nähnyt. Fast & Furious 7. Kai sitä huonompiakin on, mutta ei yhtäkkiä tule mieleen vastaavaa. Paul Walker oli surkea näyttelijä. Samoin sitä yhä on testohormonihirviö V. Diesel. Jösses mitä kuraa!


Missä on se tehdas, joka tekee myytäviin lompakoihin tuollaisia luottokorttipahveja?

Lempivauva kurnuttaa korvassani ja rapsuttaa etusormiotteella niskaani. Syli on sen lempipaikka. Uskomatonta, että eilen tuli puoli vuotta siitä kun hän syntyi.

Pätkis-jäätelö oli pettymys. Luulisi, että se olisi maistunut Pätkikselle, mutta kyllä ei maistu. Muutoin jäätelökesä on ollut erittäin onnistunut! Minä ja meillä asuva nainen ollaan yhä vähemmistössä jäätelönsyöjien lukumäärässä. Kaksi tytärtämme ei pidä makeasta edelleenkään. Ei se mitään, jää enemmän. Hyviä jäätelöhetkiä on mahtunut reissuumme, juhannukseen, kotilaituriin ja vaikka mihin. Oatlyjäätelöä maistaessani(virhe!) mietin että jäätelön on oltava jäätelöä eikä mitään vispattua banaania, joka laitetaan pakkaseen tai soijahyisaakelijäätelöä tai kaurahyiolkoonjäätelöä tai riisihyihiisijäätelöä.

Lähden langon ja kahden vanhemman tyttäremme(1 kpl/tyyppi) kanssa tulevalla viikolla reissuun pohjoiseen muutamaksi päiväksi. Tavoitteena nähdä poro ja kuolla... Eiku. Autojunalla Ouluun, siitä Tornioon, Haparanda ylitys ja niin edelleen kohti kukkuloita. Takaisin samaa reittiä samalla tavalla sitten kun huvittaa. Yövytään teltassa tai poron kainalossa. Sounds like a good plan. Todellisuudessa ei siis olla suunniteltu lainkaan. Tarkoituksenamme on vain himmailla, ei päämääriä tai jännittäviä vaellusreittejä. Toki vähän on suunniteltava, kuten ravintoa ja sen valmistusta.

Elämä on tosi ihanaa. Lausahdus matkittu.

tiistai 28. heinäkuuta 2015

Voi uninen Coco!

http://nyt.fi/a1305818980948

Jutun ansiosta tiedän että Korkeasaaren laiskaisen jalkapohjia rasvataan Bepanthenilla ja peruna on Cocon lempiruokaa.
Elukka-aiheisia haastatteluita ei ole koskaan liikaa.

Paljoa en taas tiedä



Voiko taivaaseen tulla reikä, joka ei umpeudu? Kuinka käpytikka löytää siipaksi käpytikan eikä naakkaa? Miksi jotkut ihmiset harhaluulevat, että museoissa ja muissa nähtävyyksissä kuuluisi saada yhtä halvalla kahvia ja sämpylää kuin kotona ja siitä ulistaan kun kahvi maksaakin vaikkapa 2 euroa/muki? Miten viivakoodi toimii? Miksi jotkut rakentavat itselleen kesämökeistään työleirejä ja marttyyrina kitistään kun on niin paljon hommaa? (Saati hankkivat ehdoin tahdoin yhteisomistusmökkejä jossa puristellaan leukoja kun se ikävä anoppi/käly/joku on siellä samaan aikaan) Mistä juuri tietää puskea siihen kohtaan mihin puskee vai ajatteleeko se mitään survotessaan maan läpi? Miksi Muhoksella tapahtunutta perhekodin työntekijän murhaa moni verkkolehtien kommenteissa pitää oikeutettuna("varmasti ansaitsi sen" jne vastenmielistä rääpimistä)? Miten maali pysyy pinnassa kiinni, miksei se tipahda pois? Kuka ensimmäisenä keksi keittää perunoita?

sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

Amy

Kävin iltapäivällä katsomassa dokumenttielokuvan 27-vuotiaana kuolleesta Amy Winehousesta. Dokumentti oli suht röpeliäinen ja sekavakin paikoin, mutta saattoi olla tarkoituskin. Edes jollakin tavalla pääsi tuon hukassa olevan ihmisen maailmaan sillä tavoin.



Jäi paha ja surullinen olo pitkäksi aikaa. Viimeiseen asti elokuvaa katsoessa toivoin, että kunpa joku toimittaisi nuoren naisen huumevieroitukseen ja lakkaisi hyötymästä hänestä. Kunpa joku auttaisi, mutta ei. Ehdottomasti silti katsomisen arvoinen elokuva, jos vähääkään artistista piti.

Taas jälleen kerran, onneksi sentään musiikki aina jää.

torstai 23. heinäkuuta 2015

Onni on

Siinä(kin), kun köyttää kolme alaikäistä takapenkille ja taustapeilistä välillä vilkuillessa ne samat otukset näkyy. Jokainen täysin erilainen, jokainen silti niin samanlainen.

keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

Muu maa karpalo


Koti on maailman paras paikka! Mukavuudenhalu aiheutti skippauksen junareiliin sun muihin jännittäviin reissuasioihin, joten päädyimme samaan pitäjään, johon pari vuotta sitten aiemmin. Keskivertolapsiperheloma, hyvä tuli. Kiva oli palata kotiin normiarkisiin juttuihin. Viikko on maksimi, jonka kotoaan voi olla pois.

----

50% elämäni tsirbuja.

Keskivertoperheemme luuhasi oman kodin lisäksi tänään kotieläinpuistossa. Huomenna minä lähden luuhaamaan Poriin, jossa Kylie Minogue hoilottelee. Sellaista. Hyvähän se tämäkin kesä taas on ollut tähän saakka.

Pelottava ituhippi

NeAkat


Tästä tyypistä on valitettavan kovaa vauhtia tulossa uusi median lempihörhö.

Siitä vaan, pistelkää ihmeiset paprikaa suuhun sydäninfarktin osuessa kohdalle itselle tai lähimmäiselle. Samalla voi myös unohtaa hätänumeroon soittamisen. Syöpään sairastunut ihminenkin selviää ilman lääketieteen apua kunhan alkaa kiskomaan pakurikääpää kiduksiinsa.

Itse taidan jatkaa isovarpaani maadoittamista rantakiveen ja ottaa hetki rennosti kitkemisten yms viikon rästitöiden lomassa.

lauantai 27. kesäkuuta 2015

Kopipastelli

1. Mikä on ikimuistoisin matkakokemuksesi?

V. 90 Espanjassa jollakin riatlonleirillä, jossa possea oli pitkin eurooppaa. Katselimme jalkapallon mm-kisojen loppuottelun hispanialaisen kaupungin(en muista mikä kiti oli kyseessä, vahva muistikuva silti että kaupunki nimeltä Benidorm) rantabaarin televisiosta. Länsi-Saksa voitti loppuottelun Argentiinaa vastaan, josta seurasi läpi yön kestävät fiestat. Kaupunki oli täynnä rairai juhlivaa väkeä. Vielä yksi ikimuistoinen(ko?) liittyy Uuteen Seelantiin, jossa myös 90-luvulla kävin lomaurheilemassa. Samassa hotellissa oli amerikkalainen lauleleva ja näyttäytyvä naisihminen, jota en tunnistanut kuin vasta myöhemmin lehdistä, vaikka olin miettinyt miksi on niin tuttuja piirteitä. Ai tuon kanssa olin aamiaisella ja ihmisen kanssa pälisin kotimaistamme.

2. Mikä on ollut kaikkein rohkein tekosi?

Kaikkein rohkein rohkeus liittyy töijuttuun, mutta sitä en avaa. Toisiksi rohkein liittyy vapaa-ajalla(minä siis) uppeluksiin menneen miehen sukeltamiseen Päijänteestä paikasta, jossa on kovat virtaukset. Tyyppi oli viisi pitkää minuuttia pinnan alla ennen kuin löysin ja saatiin aloittaa elvytys. Olen iloinen etten luovuttanut, vaikka vesi oli sameaa, näkyvyyttä ei juuri lainkaan ja henkilöä oli etsittävä käsikopelolla. Nykyisin ihmeinen elää ja voi hyvin.

3. Mikä on paras neuvo, jonka olet saanut ja keneltä olet sen saanut?

Älä ikinä luovuta, sanoi ent. puoliso jo erottuamme, kun olin saanut tietää päässäni olevan kehno kasvi.

4. Mikä on erikoisin tai kummallisin taitosi?

Osaan kääriä hienon tupakan ilman konetta, vaikka koskaan en ole ko. ällökettä harrastanut. Opin armeijassa.

5. Mitä teet kotona yksin, kun kukaan ei ole näkemässä?

Ei kovin paljoa eroa tee, vaikka olisikin kaikki kotona. Oikeastaan mieluisaa tekemistä on silloin sellainen pieni näprääminen kun kukaan ei ole häiritsemässä tai tarvitsemassa jotakin.

6. Jos voisit asua missä vain, missä asuisit?

Tässä näin. Olen kotona, johon tulin muutama vuosi sitten löytäessäni tämän myynnissä olevan maapläntin maailman kauneimman meren rannalta.

7. Jos saisit pelastaa kotoasi vain kolme tavaraa tulipalolta, mitkä ne olisivat?

Valokuvat(=varmuuskopiokiintolevyn sekä muutamat fyysiset fotot ja fotoalbumit), Aarteita-laatikon ja ehkä lompakon(kaikki kortit ja pankkitunnukset siellä, helpottaisi tulipalon jälkeisasioita). Josta tuli mieleen, että kaikki "arvokkaat" asiat sijaitsevat kotona pienessä arkussa eteisessä, joka on helppo nakkaista mukaan mahdollisen äkkilähdön ilmaantuessa.

8. Jos saisit pitää vain yhden viidestä aististasi, mikä se olisi ja miksi?

Näkö. Haluaisin nähdä kaiken sen mitä näen nyt, koska näkemäni tuottaa suunnatonta iloa minulle.

9. Millä kolmella sanalla kuvailisit itseäsi?

Asiaan ihmeemmin liittymättä opin vihaamaan jossain vaiheessa sitä kun tosi moni kauhisteli "oletpa taas kasvanut, herranjestas kuinka SUURI sinusta on tullut! Mistä sinä saat vaatteesi/kenkäsi". Ääh, sisäisesti silti, mutta eilen joku tättärää kaupassa päivitteli miten suuri olen. Mitä sitten? On tosi rasittavaa ulkoisiin asioihin liittyvä hämmästelykummastelu, kun ei voi mitään ja pitkät ihmiset taatusti ovat saaneet kuulla ihmisturistien kommentointia pituudesta pitkin elämää. Mut juu.

Sisäisesti: reilu/luotettava, mukava(juujuu) ja avulias on minä.

10. Mikä on suurin pelkosi?

Lapsille tapahtuisi jotakin pahaa. Vaimolle tapahtuisi jotakin pahaa. Kumpaakin asiaa olen joutunut pelkäämään parin viime vuoden aikana, viimeksi kolmannen lapsen synnytttyä talvella ja viikkoja sen jälkeen. En silti pelkäämällä pelkää enää mitään, se katosi muutama vuosi sitten. Tapahtuu, jos tapahtuu, turhaa sitä on kantaa harteilla.

11. Mikä on suurin unelmasi? 

Saan elää sitä todeksi parhaillaan, armasta parasta tavallista arkea koti-isänä lasten kanssa välillä(jos haluan ja ehdin) käydä töissä, jota minä ♥ paljon.

Siihen liittyen olisi sangen suloista, jos lapset sijoittuisivat tulevaisuudessa lähimaastoon asumaan että heitä näkisi paljon silloinkin. Tietysti "saavat" lähteä vaikka kuuhun, mutta olisi superunelmaista, jos perhe olisi lähellä aina. Tietysti toivon sitäkin, että muut lähimmäiseni saisivat elää sellaista elämää kuin tahtovat, mutta se ei taas välttämättä ole enää minun unelmaa.

Maailmansyleilyolo.com

sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

Lavli dei



Ekenäs på Bella, maailman paras matkaseuraperhe, yllätyksellinen vanha sinivuokkokoulukaverikohtaaminen(sekä hänen jollalla liu'uttelu avomerellä) , jäätelö, aurinko, rantalentävä pallo, perunan ja porkkanan syömistä opetteleva lempivauva ja niin edelleen.

Kotimatkalla sankka usva töytäisi eteen umpiseinän 1,5 mpk ennen kotilaituria. Taas merisää piti kutinsa.

lauantai 20. kesäkuuta 2015

Liskojen juhannus

Kaveri on töissä tukkuliikkeessä, jossa käsitellään mm. hedelmälaatikoita. Yhdestä niistä löytyi torstaina salamatkustaja kaukaa Italiasta. Italiaano muutti pari tuntia sitten meille.


Kaveri on mitä ilmeisimmin muurigekko. Tyyppi asuu toistaiseksi muovilaatikossa, jossa ei ole vielä mitään mukavuuksia. Aloin heti metsästämään interneteistä lasista akvaariota yms. kotimateriaalia. Herra tai neiti lisko tarvitsee uv-lampunkin. Otukselle pitäisi keksiä myös lihaa syötäväksi, koska hän on lihansyöjä. Onneksi meillä asuu ystävällisiä kissoja, jotka varmasti lainaavat palan jauhelihaa omista eväistään ensi alkuun.

Juissi-mehujuoma

Lokaatio: Meillä asuvan naisen vanhempien mökki
Populaatio: ~9 kpl + kasa lapsia, jotka hupenivat lopulta nopeassa tahdissa koteihinsa zzz

Mänjuu(niiltä osin joihin olin vaikuttamassa)
Latva-artisokkarisottoa(ohratosta)
Vihersalaattia
Grillattua halloumia ja kesäkurpitsaa
Grillattua paprikaa ja kesäsipulia
Ruohosipuli-persiljavoita ja hapankorppua
Uusia pottuja
Raparperipiirakkaa(sellaista yhtä ja ainoaa parasta, johon ei tarvitse lisätä jäätelöä/vaniljakastiketta tms turhakkeita vaan on sellaisenaan hyvää ja mehukasta eikä takerru kurkkuun, tägillä raparperipiirakka erinäisissä paikoissa ja blogeissa näkyy toinen toistaan kuivakamman näköisiä lörtsyjä hyh :D)
Tyrni- ja mustikkashotti (tyrninen: tyrnimarjaa, kuusisiirappia, raastettua inkivääriä ja vettä ja seoksi/mustikkainen: paseerattua mustikkaa, karhunmarjaa, sitruunamelissaa)




Hullut mielenterveyden puolesta.


Hyvä oli.

----

Suuren tragedian osuessa tuntuu lähes käsittämättömältä, että maailma pyörii pyörimistään siitä huolimatta, vaikka oma kaikki on pysähtynyt. Että ihmiset tekevät samanlaisia asioita kuin ennenkin. Että kaikki ulkona on kuin ennenkin, vaikka sisuksissa on musta myrsky tai syvän sininen upottava tyyni.
Tuli mieleen mieleen tulleista.

tiistai 16. kesäkuuta 2015

Posti sukeltaa

Tänään ilmoitettiin Postin yt-neuvotteluiden lopputuloksesta. Yli 300 postilaista saa sorkkaa ja monet postimyymälät(77?) lakkautetaan, jäljelle jää ainoastaan parisenkymmentä. Myös meidän kylästä lähtee posti. Todella sääli ja huono juttu. Aivan kuin koko postin toiminta oltaisi ajamassa alas lopullisesti. Samalla tuntuu kuin taas yksi perusasia on valumassa pois eikä mitään voi. Ei posti varmasti elintärkeä ole eli sellaisesta perusasiasta ei ole kyse, mutta jotakin oleellista suomalaisten historiasta ja perusturvallisuudentunteesta on jälleen katoamassa.

Pystyykö jäljelle jäävä verkosto asiamiesposteineen kattamaan sen tarpeen, joka digiaikakaudellakin selvästi on? Onko asiamiesposteissa riittävä asiantuntemus ja luotettavuus kuten pitäisi olla? Pöh.

Meillä asuva nainen sanoi joku päivä, että meidän lapset tuskin koskaan tulevat näkemään käytössä olevaa lankapuhelinta. Heh, eipä ole tullut mieleen. Entä kuinka naperoille selittää joskus puhelinkopin? Magneettinauhainen kasetti, jota kuunneltiin mm. Sony walkmanilta? Mitä, oliko kaupat sunnuntaisin ja viimeistään kello 17-19 jälkeen kiinni? Mikä ihmeen paperinen yhteishakukaavake? Hihhii, ai sä isä oikeasti olet saanut poliisikoulun hyväksymispäätöksen kirjeenä ja vielä odottelit postinkantajaa postilaatikolla monena päivänä?!? Siis daa, bussin sarjalippu revittävästä lippuvihkosta? Kirjekaveri?

sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

Havaintoja ympäröivästä maailmasta

Ei aivan mahdu kaikki kaupanpäällisenä saatavaan peltipurkkiin ostettaessa kaksi säkkiä Jyväshyvän kaura- ja suklaapisarakeksejä(jotain epämääräisiä omenadiibadaabakeksejä ilmestynyt myös mutta ei sellaisia kukaan hanki). Moni ei jää ulkopuoliseksi, mutta jää silti.

Oltermanni on uusi Edam. Edamia en ole syönyt kuukausiin, saati hankkinut. Valion Oltermiehen 17% on syrjäyttänyt Valion edamin perusjuustona. Suurimpana syynä ensin pakotejuustojen edukkuus, myöhemmin Pirsman hintojen lasku. Oltermanni taitaa olla astetta paremman makuista kuin edam.

Commafeed(.com) syrjäyttänee Inoreaderin syötteenlukijana. Inoon on tullut typeriä mainoksia plus blogien lukeminen sitä kautta tahmaantunut ikäväksi sekä mobiilisti että läppärillä.
Ne pienet erot. Luen välillä tekstiä maalaamalla sitä. Yleensä nettisivuilla ei tule mitään typeriä vaihtoehtoja tai härpäkkeitä maalauksen aikana, mutta ir:ssa alkoi tulla tyhmän uudistuksen jälkeen.
Commafeed on sellainen kuin pitääkin. Lisäksi se puhuu suomea, joskin taidan vaihtaa sen lontooksi koska se on outoa.

Lempivauvallani on vauhti päällä koko ajan. Kohta hääp varmaan osallistuu uimakilpailuihin tai lähtee vesilintujen kanssa merille raajojen viipottamisesta päätellen. Älä lähde ihan vielä, mennään taas huomenna uimahalliin.

35-40 vuotta sitten haltsattu tasapaino rullalaudan päällä ja pari noloa pomppua ko. vehkeellä onnistui vielä perjantaina enotettavan laudalla.


Harrison Ford on ollut mukana myös huonoissa elokuvissa. Katsoin aamulla perjantaina joltakin kanavalta tulleen Random Hearts-elokuvan enkä muista koska olisin yhtä surkean shaibaa lefaa katsonutkaan.

Salihousut ovat palanneet - naisille. Miksi? Havaintoja Helsinki-päivän konsertissa nuorilla naisilla lukuisia.

Äsken lenkillä ollessani tunsin oloni luultavasti samaksi kuin miltä golfkentän ruoholta tuntuu sadettimen alla sumutuksesta ja pienistä vesipisaroista päätellen.

sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

Vkl

Pentagrammispämmi.

Tukkikylässä myytiin makaoo. Ostin kun halvalla sai.

 
Synttärijuhlien ruokaa. 

Kätköistä löytyi siemenperunasorkkaeläin. Nimesin hänet Teuvoksi.

Kippari-Kalle ja sen pinaattikylvöaluetta.
Jolla oli hieman fiksattavana jonka jälkeen söimme ensimmäiset uudet perunat omasta maasta. Seuraavan kerran luultavasti juhannuksena.

Hyvä oli huolimatta siitä, että näin unta, jossa musiikkina soi Kaija koo. Jösses. 


----

Elän vapaaehtoisessa uutispimennossa. Hesarin tilauksen päättämisen jälkeen olen oikeastaan vain vilkuillut erinäisiä julkaisuja, mutta en uskoakseni ole menettänyt mitään. Harmillisesti en ole jaksanut lukea syötelukijani blogejakaan kunnolla. Aivot on kai kesätauolla, koska kirjaston lainaukset keskittyy lastenkirjoihin, lehtiin ja sarjakuviin. Eipä väliä. Elämisillä on väliä.

lauantai 6. kesäkuuta 2015

Superlauantai

Lidliltä lainattu termi, mutta sellainen joo. Aamulla singahdettiin toiseen maahan lentämällä meillä asuvan naisen sedän syntymäpäiville Tukholmaan. Pile oli hyvä, sää aurinkoinen ja ruotsalaiset samalla juhlistivat kansallispäiväänsä, väkeä oli kaikkialla tavallista enempi. Iltapäivällä palasimme kotiin, pienet päiväunet, sauna&uima.
Nyt alkaa Mestarien Liigan loppuottelu Juventus - Barcelona Tapio Suomisen selostamana. Kyllä on ollut hyvä päivä!

keskiviikko 3. kesäkuuta 2015

Huonoja tapoja

  • Otan liian usein puhtaan juomalasin kaapista. Ei aiheuta lasivyöryä, koska juotuani asennan lasin koneeseen Kuitenkin voisi käyttää vaikkapa päivän yhtä juomasoikkoa. Toisaalta en pidä suun/sormien jäljistä kiulussa, joten joka kerta uuden lasin ottaminen ajaa asian(kyllä ei). Silti se on huono tapa.

  • Välillä riivin lenkkarit ja jotkut muut kengät jaloista naruja avaamatta. Se olisikin peräti n. kahden sekunnin puuha ja saattaisi helpottaa prosessia. Mut ei. 

  • Nettipankkiasioita hoitaessa en aina viitsi yliviivata käytettyä numeroa avainlukutaulukosta. Seuraavalla kerralla internettipankki todennäköisesti huutaa väärästä koodista.

  • Toisinaan pyyhin märät kädet tai suun paitaan, jos pyyhe on liian kaukana(kahden metrin päässä tmv). Samalla pitäisi saada naperoille perille ettei vaatteisiin pyyhitä kärsää tai räpylöitä. Kyllä musta vielä kunnon kasvattaja tulee!

  • En halua luopua cd-levyistäni(~400 kpl), vaikka jokainen on digitaalisessa ja paljon kätevämmässä muodossa ulkoisella verkkokiintolevylläni.Sitten ne kolisee ja rämisee alas hyllyltään kun lapsi, eläin tai minä käyn niitä räveltämässä.

  • En käy hautausmailla istuttamassa kukkia tmv kasveja mummon/papan/siskon haudoilla. Minusta se on turhaa, vaikka olisi oikeasti pieni vaiva(tosin en käy muidenkaan kiviä ihmettelemässä). Em. ihmisten hautoja hoitaa seurakunta, hyvin hoitaakin ettei siksikään tartte. Silti lasken käymättömyyteni huonoksi tavaksi vaikkei kukaan siten ajattele. 30 v sitten menehtyneestä pienestä siskostani en muutenkaan muista enää mitään ja se ainakin aiheuttaa joskus tylsää oloa.

  • En joskus muista/jaksa/viitsi toivottaa vaimolle hyvää yötä. Se taasen johtuu eniten eri aikaan nukkumaan menemisistä. Hän menee ysiltä sänkyyn ja nukahtaa heti, minä silloin iltapesen iltavirkkua vauvaa ja himmailen hänen kanssa valveilla vähintään kymppiin. Voisin silti muistaa öiden toivottamisen. Meillä asuva nainen kyllä käy minulle huikkaamassa yöt.


Jos jokin on hukassa se häiritsee niin kauan että on pakko etsiä ja löytää. Löysin mun mirripurkin!(Laita M kirppurille omasi vain :]) Silti siihen etsimiseen käytettyä aikaa olisin ehkä voinut käyttää paremminkin. Tai sit en.

Varmasti enempikin. Tuli mieleen kälyn blogista.

sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Misc.

Mereen ei kyllästy ikinä. Eikä auringonlaskuihin ja nousuihin. 

  
Metsässä on aina hyvä sää.

Lempivauvallani on nipistävät sormet ja myttyräsukat.


Muutamana päivänä olen keitellyt kerkkäsiirappia. Tuli erinomaista ja se riittää tulevaksi vuodeksi. Parina päivänä aamiainenkin on koostunut mm. puusta.

----

Milloin nilkkasukkia on alettu kutsumaan sneakersukiksi? Miksi naisihmisten vaatteisiin käytetään vähempi kangasta kuin miesten? Sama koskee jo lastenvaatteitakin. Vanhemmalle tyttärelle katselin shortseja haluamallaan värityksellä. Lilan väriset shortsit oli paljon lyhyemmät mitä sinivihreät poikalapsille tarkoitetut. Ei toki vielä aikuisten ryysyjen veroisesti, mutta siitä se lähtee.

sunnuntai 24. toukokuuta 2015

Vihreys


Sunnuntaijuoksuaika. Ei se väärin oo että kylällään viihtyy.

 

Ruokaympyrää viikon varrelta.

Lehtikaali pysyy tukevasti pois alueelta jatkossakin. Tai mikäli muu perhe sitä haluaa, tietysti teen mitä tahtovat, mutta suljen suuni visusti siltä.
Hyh. Lehtikaali ei ole muuttunut syömäkelpoiseksi neljässä vuosikymmenessä eikä varmaan seuraavassakaan. Kuuluu samaan yök-kategoriaan kuin ruusukaali(superyök), horsma, voikukka tai vuohenputki(hyhhhyh).

Unohdin maksaa perjantaina erään laskun niin siksi oli konetta hetkeksi aukaistava. Ja ladattava puhelimelta blogiin kuvatuksia. Hyvä päivä tänäänkin noin muuten. Tipulan kimppuun taas, kohta se on valmis.

maanantai 18. toukokuuta 2015

Tsekkoslovakia saapuu Suomeen

Torstaina n. 20 äidin(toki samalla minunkin) sukulaista lentelee Prahasta Suomeen kevätvierailulle pitkäksi viikonlopuksi. Olimme n. vuosi sitten siskojeni kanssa ensimmäistä kertaa ikinä tutustumassa äidin perheeseen, siskoihin(täteihin) ja siskon- ja veljenlapsiin(serkkuihin), äidin vanhemmat olen muutaman kerran ehättänyt tavata. Äiti käynyt kotimaassaan enempi, mutta meiltä oli jäänyt erinäisistä syistä. Enivei, nyt iso osa possesta tulee ensimmäistä kertaa ikinä Suomeen.

Koska Suomi on maailman kaunein maa, täytyy tämän maailman kauneimman maan tiluksia esitellä vierailijoille. Tässä tapauksessa patikoi...ei, tilausbussilla, reissupäivä perjantai. Melkein Päijänteen ympäriajo, bonuksena muitakin upeita järviä ja maisemia, korkeusvaihteluita, siltoja, toukotöitä, toivottavasti lehmiä, pikkuisia pitäjiä jne.


Vahva usko notta itäisen eteläeuroopan perhe ihastuu maahamme. Toivottavasti ihmeisillä on paljon tilaa muistikorteilla kameroissaan, vaikka meillä asuva nainen ja vanhin siskoni toimivatkin hovikuvaajina Suomikierroksella. Perjantaille tilaukseen sopiva sää, aurinko ja sateeton olisi kiva juttu.

Keksiviesti

Valitettavasti en ole n. satavuotias harmaatukkainen naisia häiritsevä ryhmäviestittelijä, mutta yritän edes.

 Kato peipi mun keksiä! Valitettavasti se ei ole enää kuuma, mutta tosi hyvä kuitenkin.

Uuh, mikä ihana keksi! Kuiva ja rapsahtava, työnnetään suuhun usein sellaisenaan tai vähän purren. Toimituksen aikana pitää nielaista ja lopuksi keksiä harrastavat ovat yleensä vielä hymyileväisempiä kuin aiemmin.

Tota joo, kyllä on huono. Ei ihan lähde keksiosastokaan. Keksi on silti hyvää.

sunnuntai 17. toukokuuta 2015

lauantai 16. toukokuuta 2015

Tahtoisin materiaa

  •  70/80-luvun ja/tai 50/60-luvun Pepsi-mainoskyltin
En oikein tiedä minkälaisen. Itselleni ko. juoma ei ole uponnut koskaan(join 1. kertaa mitään limua ollessani 23 tms) enkä vieläkään kofeiinin aiheuttaman höhlän olon takia voi juoda kuin maksimissaan pienen lasillisen.(Silti dingdong on taattu.) Mut joo, 80-luvun logosta tulee mieleen mm. 90-luvun reenireissut maailmalle ja kaikki muu sekä 80-luvun elokuvat. Vanhemmalla kuviolla ei ole mitään erityistä muistikuvaa, se vain on hieno.

  • Kiss-Kiss-peltirasian
Olen satavarma, että jossakin minulla on sellainen, mutta en tiedä missä. Valitettavasti niitä(karamelleja että rasioita) ei enää ole uusmyynnissä, joten mikäli sellaisen hienouden jostain löytää, joutuu pulittamaan lukuisia kymppejä. Silti olen ehkä(tuskin kumminkaan) sen useamman kympin valmis maksamaan, jos sellainen eteen tulee.


  • Ohileikkaavat Fiskars-oksasakset
Vasureille tarkoitettu pro-malli. Sellaista ei ole, on vain molempikätinen malli, mutta niissä ei ole läheskään yhtä hyvä pito-ote kuin oikeakätiselle. Olen luultavasti pari kolme kertaa kirjoittanut pyynnön voisiko sellaisen ottaa mallistoon edes pariksi kaudeksi, mutta vieläkään noub. Siihen asti leikkaan oksiani fiskarssin (toki hyvillä) saksilla, joiden käytön aikana tuntuu että ei nämä istu.

Lisäksi haluaisin palata ajassa menneeseen ja olla heittämättä kruunukorkkikokoelmaani roskiin. Keräsin monen monituista vuotta tenavana korkkeja, niitä kertyi satoja erilaisia. Sitten minusta tuli nuori mies, joka muutti ripeällä tahdilla lapsuudenkodistaan ja karsi ne korkit matkasta.

Asioita, joita en tajuu, osa 19288

Vedettävät ostoskorit. Niistä lähtee kamala metakka ja ostosten nostaminen syvästä korista lattiatasolta on taatusti ankeaa.

Kannettavat ostoskorit, joiden kahva on "väärinpäin" ja muutenkin joku tusinamuotoilija keksinyt uuden huonon mallin. Joissakin (uusissa tai remontoiduissa) ässissä on nykyisin niitä ja kyllä ei mene jakeluun miksi.

Hesarin surkeus ei lakkaa yllättämästä vieläkään. Pari päivää sitten jossakin jutussa väitettiin ettei luomulehmille syötetä lainkaan säilörehua. Muutama päivä sitten taustatietoja ei oltu viitsitty taaskaan kaivaa esiin kun kitisemään pääsi airbnd:llä ja bookingcomilla Helsingin kaupungin vuokra-asunnolla keinotellut "sorrettu vuokralainen", joka on saanut varoituksen toiminnastaan. Pikkuisella googletuksella selvisi sekin, että tyyppi yrittää vuokrata eteenpäin vuokraamansa 84 neliön asuntoa(sekin on vuokrasopimuksissa kielletty). Jne. Jne.

Ylisuojelevat äidit. 
Aina yhä uudempia versioita näkyy tai kuuluu. Muuan viimeisin epää pojaltaan(lukioikäinen, 17-vuotias) luokkaretken, koska poika ei ole ollut koskaan pois kotoa ilman äitiään. Kyseessä ihan normihoksottimilla varustettu kloppi, mutta ei pääse reissuun. Ei voi olla edes yksin kotona kauppareissua yms ilman, että äitihenkilö soittaa muutaman tunnin välein onko pikkuisella varmasti kaikki hyvin. Jostain syystä se on aina äitihenkilö, joka kuvittee ettei poikasensa pärjää ilman älytöntä paapomista ja hostaamista. Yök.

Revitään naperot juuriltaan, koska halutaan vaihtelua (työ)elämään-vanhemmat.
Joku viikko sitten kuulin perheestä, jonka vanhemmat vaihtavat vakituiset työpaikkansa toiselle puolelle Suomea ja kaksi kouluikäistä lasta joutuu näiden vanhempien oikkujen perässä lähtemään juuriltaan, kaveripiiristään, koulusta, kaikesta! Siksi, koska vanhemmilla viiraa päässä ja heitä vähän kyllästyttää. Vanhemmat olivat perustelleet, että ei niitä lapsia haittaa, olivat kysyneet. Juu ei varmasti. Lapsi on vanhemmalleen lojaali ja viimeiseen asti pyrkii olemaan mieliksi ja muokkautumaan. Tietysti sanovat ettei mitään haittaa. Typerät "aikuiset". En edes sano mitään näistä spedenaisista, jotka uuden "rakkauden" löydettyään jättävät kaiken entisen ja lähtevät sen perttimatiaksen luokse lapsineen sinne jossa jeera kasvaa. Lapsilla mitään väliä, kyllä ne sopeutuu... Pöh.

Lukion jälkeinen välivuosi on "hyväksytympi" kuin ammattikoulun jälkeinen vastaava. Ammattiin opiskellutta pidetään luuserina tmv, kun taas ylioppilas saa kaiken ymmärryksen, onhan opiskellut rankasti ~12 vuotta.

Sääkitisijät. Viime kesänä oli liian kuumaa. Onko nyt sopivaa? Ei. :]

Saunalahtielisan omien sivujen kautta laskujen maksun jälkeinen info ettei liittymää voida avata käyttöön laskujen maksamisen jälkeen. Vaikka ei olisi kuin se yksi ainoa, reilusti ennen eräpäivää maksettu lasku kyseessä.

Käärmeiden vihaajat. Pitää olla onttoa päässä, jos kyykäärme koetaan niin saatanalliseksi ja pahaksi, että tahaltaan esimerkiksi metsässä tapetaan sellainen.

Yhteistyössä Firma Oy:n kanssa-blogistit.
Eittämättä sellaisesta tulee tahtomattani mieleen tyhjäpäinen materialisti, jonka ajatuksia en jaksa lukea kun se kaikki lopulta perustuu yhteistyössä/saatu/ruinattu-asioihin. Harmi kun roinavapaita blogeja on nykyisin kovin vähän. Tahtoisin mielelläni lukea mm. treeniblogeja, joissa ei olisi yhtä ainuttakaan "saatu"-sanaa. Sellaisia vaan ei ole, joten lukemisetkin siltä saralta on jääneet muutamaan. Toki nytkin lueskelen näitä yhteistyöblogeja, mutta harmittaa välillä kun niissä on mainostamista liikaa.

Mopojen virittäjät.
Mikä siinä onkaan kun mopolla ei malteta kulkea vakionopeutta vaan pitää mennä kuin hölmöläiset.

torstai 14. toukokuuta 2015

Selvästi hyvä päivä

Tänäänkin.
Byggare Bob ja kanalan reNppa.

Hän auttoi istuttamaan kukkia isosiskonsa kanssa. Sormistakin sen huomaa.

Täytyi tulla välillä sisälle askartelemaan tenaville iltapalaa, mutta sormet syyhyää takaisin pihalle tonkimaan, naulaamaan, sahaamaan ja naputtamaan.