tiistai 11. elokuuta 2015

Viikko alkoi, minäkin

Eilen kaupan kassajonossa edelläni seisoi nainen. Ihminen vaivihkaa perääntyi tyköni, minä lähestyin häntä. Kykenin kuulemaan ihmisen hengityksen, niin lähellä olimme toisiamme. Nuuhkaisin hiuksia, jätin käteni hänen olkapäälle hetkeksi. Olisin tahtonut jäädä jonoon nuuhkimaan ihmistä ja hänen hiuksia pitemmäksikin aikaaa, mutta hieman liian nopeasti koitti vuoroni maksaa ostokset.

Olen hyvilläni "kaiken" palautuessa pienesti takaisin normaaliksi. Kirjastoissa on kunnon ajat, uimahalli on jälleen auki vuosihuoltosulun jälkeen, virastot heräilevät myös kesäkoomastaan. (Minusta on merkillistä kuinka "ulkomailla" välillä paheksutaan Kesä-Suomen sulkeutumista. Tyyppiä ei missään muualla yksi maa pistä ovia säppiin kuukaudeksi. Kyllä saa pistää, siihen ei tarvita hesarin/muun apulehden yhyttämiä turisteja kummastelemaan museota, joka on juhannuksena kiinni eikä viinaa saa ruokakaupasta pitää mennä siksi Tallinnaan, njoo sinne sitten vaan.)

Hyvää huomenta kelpo tiistai. Minä aloin jo eilen.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Täällä Ruotsissa ovat monet ovet kiinni juuri heinäkuun. Ja virastot toimivat säästöliekillä suurimman osan työntekijöistä ollessa lomalla. Tämähän juontuu siitä ajasta kun isot tehtaat laittoivat ovensa kiinni vain huoltotöiden jatkuessa. Muistan itse perheajan jolloin pakkasimme auton valmiiksi lähtemään juhannnukseksi Suomeen. Enäähän ei tätä tarvetta huoltokatkoksiin ole kun ei ole niitä tehtaitakaan. Mutta perinne jatkuu edelleen.
Saksassa ei tällainen kai edes onnistuisi; kaikki 80 miljoonaa ihmistä yhtäaikaa lomalla?! Siksi koulujen loma-ajat ovat porrastetut (eri osavaltioissa eri aikoihin ja kuukaudet vaihtuvat joka vuosi) ja tämähän jo vaikuttaa paljon perheiden loma-aikoihin.

//Eija

Arttorius kirjoitti...

Jo vain, tuohon tosiaan heinäkuun verkkaisuus perustuu.
Minusta se on hienoa, koko aikaa ei tarvitse olla tehokas yhteiskunnankaan. :]