sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Erämaan lumo

Otsikon niminen kuusiosainen sarja Suomen luonnosta alkoi tänään. Koko sarja näkyy Areenalla alkaen tästä päivästä, mutta mielestäni ohjelma pääsee oikeuksiinsa ainoastaan suuren television kautta katsottuna(eli kannattaa tällätä tietokone telkkaan tai playstationin yms kautta).
Piti tarkistaa, löysin eli muistin oikein. En pitänyt Petteri Saarion nykivästä ja nieleskelevästä äänestä tuossa Veden saartamat-dokumenttisarjassa, mutta tuossa tänään alkaneessa muuttunut tooni huomattavasti. Hyvä!
Upeaa rauhallista kuvakulmaa, ilman hötkyilyä tai erikoistehosteita. Suositus katsomiselle ihmiselle, joka arvostaa kauneutta ja Suomen luontoa.

Edit 21.20: Katsoin toisenkin jaksoin. Vähän kävi häiritsemään kertojan liialliset mielipiteet. Ehkä selviän tästä sillä, että en niihin kiinnitä huomiota.

torstai 25. helmikuuta 2016

tiistai 23. helmikuuta 2016

maanantai 22. helmikuuta 2016

Åi Åre ja vaikuttava Vemdalen

Oltiin to-su Pohjois-Ruotsissa laskemassa mäkiä. Sellainen semi ex tempore-pyrähdys. Alunperin vuoden lopussa varattiin mökki viikoksi Suomifinlandian Lapista, mutta meidän possen ei sellaista kannata tehdä kun aina jotakin. Meillä asuva nainen oli peruuttanut mökin kun olin joutunut sairaalaan. Siinä meni siis joululahja toisillemme.

Nyt viime viikolla voimain tunnossani tsuumailin vapaita majatiloja Rukalta täksi viikonlopuksi, mutta hölmömpikin ymmärtää ettei löytynyt hiihtolomien takia.
No Ruotsista löytyi, ymmärtääkseni melko samalla hinnalla mitä Rukallekin. Viisikkomme reissu kustansi ~650€ sisältäen kaiken lennoista välinevuokriin(lennot SAS/Momondo tai ebookers hakukoneen kautta, majoitus Booking.com).

Himmailimme Åren piskuisessa kunnassa sopivan söpössä majassa nämä muutamat päivät Vemdalenin(muistaakseni 60 km Åresta, pidin siitä enempi versus Å) ja Åren mäkiä tutkien. Kyllä oli tymäkän kaunista maisemaa! Ei ollut yhtään liian vähän tai liian pitkä aika n. neljä päivää alpeilla. Naperot viihtyivät suksien päällä tuntikausia, nuorin pulkassa ja minä suksilla erinäisin tenava-kokoonpanoin. Nainen pisteli menemään laudalla.

Säätilana oli enimmäkseen aurinkoa ja pari kolme pakkasta. Tuntien ulkona jehuilun seurauksesta sain elävämmän värityksen itseeni viime viikkojen zombi-ulkonäköön verrattuna. Kunto on vielä reilusti eiminä, mutta jaksoin silti mielestäni paremmin kuin kuvittelin. Iltaisin ei tarvinnut kuvitella after ski-sessioita tai pannukakkulätyn tsuumaamista, ulkoilmamyrkytys aiheutti yön yli kestävän tehokooman alkaen viimeistään ysiltä kestäen aamuun asti.

Miinuksena melkoinen määrä meluavia juopuneita ruotsalaisia lauantaina pari tuntia viereisessä bungalowissa, mutta sellaisia olisi ollut luultavasti Kuusamossakin. Muutoin väki oli riehakasta, mutta hyväkäytöksistä. Safka oli hyvää, koska pääosin tein sen itse. Miinus myös monessa rinteissä pauhaava musiikki. Kyllä en ymmärrä sellaista. Vemdalenissa lauantaina ei toosat soineet läheskään niin kovaa kuin Å:n paikoissa. Toisaalta ylhäällä soi vain hiljaisuus. Tällainen viihdekeskusreissu ei ollut originaali tarkoitus vaan viikon aikana Suomen Lapissa olisin mm. kuljeskellut ja haahuillut ja ollut tosi zen, mutta viikonloppu oli hyvä töräys kotona nyhväämiseni lopettamiseksi.
Dodi, nyt maate. Jotakin kuvaa on matkailukäsipuhelimissa ja goproossa, mutta en ole vielä ehtinyt purkaa mitään. ZzZ.

maanantai 15. helmikuuta 2016

Suolainen kinuski ja Jutta G

Ihastuin kesällä (muistaakseni classic) puikkoon jonka sisällä oli suolaista toffeeta. Unohdin kesän jälkeen moisen maun, mutta vuoden alussa ostin tarjoushaukkana Ingmannin jäätelöpaketteja makuna Suolainen kinuski. Vasta tällä viikolla heitä kävin lappaamaan kitaani, ihan on hyvää. Perjantaina ostin Kitumarketista Ainon version suolakinuskijädestä, mutta ei se toimi.
Todellisuudessa tällainen äklömakea ei ole erityisen hyvää, ainakaan tahtia paketti per päivä. Siihen on silti yksi hyvä syy: Pitää saada kadotetut kilogrammat takaisin. Tietysti terveellisesti ja järkevästi syömällä kuten normisti, mutta jäätelön luulisi olevan helppoa bonusenergiaa tällaisessa ensimmäisen maailman ongelmatilanteessa.

Nuorin lapseni(sniif, vauva-status jäi virallisesti vajaa pari viikkoa sitten kyydistä pois neitosen täytettyä vuoden) valvoo kanssani. Tytärtä vaivaa esiin tunkevat poskihampaat eikä uni tykkää häneen tarttua kunnolla. Siispä katsellaan toisiamme hämyvalossa ja kuunnellaan nukkuvaa taloa. Oletettavasti kohta tytär nukahtaa kun naperopanadoli jeesaa. Ai niin, taas unohdin ettei hampaiden ilmestyminen ole sairaus joten ei pidä lääkitä vaan kiinnittää tenavan huomio johonkin muuhun... Hoidan silti väärin kolmannenkin ipanan kohdalla lääkitessä kivuliasta ja hankalaa oloa.

Olen alkanut pitämään Jutta Geestä(en jaksa tarkistaa oikeaa kirjoitusmallia). Joskus ärsytti lehtijutut ja ne muodosti minulle käsityksen rasittavasta ja ärsyttävästä tyypistä. Lauantaina vilkaisin ohjelmaa, jossa Maria Veitola oli kylässä ko. rouvan tykönä. Sitä ennen perjantaina tuli jokin ylen ajankohtaisprokkis, jossa JG käsitteli hienosti negatiivisen arvostelun provoutumatta siitäkään. Sitten aloin pitämään hänestä. Nooh, ei se nyt taasen niinkään mene. Mutta olisiko oikeampi se, että mielipide on muuttunut.

Nyt menen nukkumaan nukahtaneen entisen vauvan kera. Moi, moi.

perjantai 12. helmikuuta 2016

Hima hei

​Viimeiset muutamat viikot olen kulunut sairaalassa. Nyt kai viikon tai kahden päivät kotona. Minussa ollut turhasuoli tulehtui, mutta leikkausta vitkasteltiin niin että mokoma puhkesi, sitten kai oli kiire. Voisi jossitella ja syyttää "huonoa sairaalaa" yms kitinämuoreille omimaista huttua, mutta en jaksa, ei syytä. En, vaikka tuon vitkastelun seurauksena tuli myös sepsis ja siitä syystä olin melkoisen tiedottomana espoolaisen sairaalan tehostetun hoidon osastolla liki pari viikkoa. Enkä vieläkään, vaikka helmikuu on alkanut ihan pläähhisti vetämättömän olon kera ja toipuminen antaa odottaa itseään.

On silti ihan kivaa, vaikka ärsyttääkin välillä kun en jaksa miten "pitäisi" ja toiselle aikuiselle täytyy sälyttää paljon kaikkea. Oli myös tarkoitus kaikkea muuta meillä asuvan naisen helmikuisen hoitovapaan aikana niin nytkin voi kaikenlaista. Kuten harjoittaa viivästyneitä aamiaisia ja mennä toljottamaan Finnairpyörää ja sitä kun se ei olekaan auki arkisin.