sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

Huikea syntymäpäivä

Täytin eilen 47. Melkein paras päivä ikinä!
Tuuli ei käynyt, vesi oli aivan tyvi.
Siitä kuulemma noudetaan ennakkoon tilatut viinatilaukset. Kahjoa puuhaa.

Enää en voi käyttää En ole koskaan käynyt Tallinnassa-korttia, jos jotakin peliä pelaisin, jossa sellaisia tarvittaisiin. Aamulla varhain meillä asuva nainen kertoi, että kohta lähdetään uimaan ja syömään veden toiselle puolelle. "Joutuisin" siis Viroon vaikka olen sitä tietoisesti ja tiedostamatta onnistunut välttelemään tähän asti.

Keli oli mitä hienoin, aamuseitsemältä yli 20 lämmintä. Laivassa Helsinkiä ja merta tuijotellessa yhtäkkiä takaa kuului onnittelulaulua. Koko perheeni oli tullut myös mukaan! Isä, hänen puoliso ja kaksi teinipoikaa, äitini, pikkusisko, äidin mies sekä siskoni perheensä kera, kaikki! En edes muista koska viimeksi oltaisi oltu samassa paikassa yhtäaikaa, tuskin ikinä nykyisten kokoonpanojen osalta. Pari tuntia laivalla kului frödinge-prinsessakakkuja ja mehua nokkien. Koko mun kaikki tärkeimmät samassa paikassa samaan aikaan, huikeaa enkä melkein voinut käsittääkään. Sembalot jatkuivat tallinnalaisella uimarannalla kun laivasta ulkoistuttiin.

Tyypit hajaantuivat sitten joskus retkilleen, sisko perheineen taisi lähteä Latviaan, isä komppanioineen tutkimaan Tallinnaa, äiti retkueineen takaisin kotiin. Meidän pesue jäi vielä hetkeksi uiskentelemaan, mutta keskipäivällä jatkoimme matkaa kaupunkiin. Paljon hienoja taloja ja rakennuksia näkyi, mutta en niihin oikein jaksanut keskittyä. Kaupassa auton peräkontti täyttyi hieman viinasta ruokatarvikkeista, jotkut eväät näkyvät olevan halvempia mitä Suomessa.

Kotimatka oli jälleen päivän paras asia. Istuskelin lasteni kanssa tällä kertaa laivan etupäässä bongaillen tankkereita ja matkustaja-aluksia, Helsingin edustalla näkyi useita purjeveneitä. Huvittavaa, että kutakin naperoa kiinnostaa moni sama asia kuin minuakin kuten horisontissa näkyvät alukset, nosturit Helsingissä tai tuulessa liihottavat lokit. Silti ovat täysin omanlaisiaan ja erilaisia kuin minä tai näiden äiti.

Paras päivä, paras elämä, kiitollinen mieli.

torstai 28. heinäkuuta 2016

Perheenisät järkyttymässä

Jonotetaan
Jonotetaan
Jonotetaan
Jonotetaan

Huomaa kyllä, että on kesä. Uutisointi on typerää ja monet ihmiset hölmöjä. Samaiset jonottavat typerykset kitisevät yleisönosastopalstoilla kuinka jonkun kännykkäpelin sijaan nuorten tulisi poimia kiviä ja mustikoita.

maanantai 25. heinäkuuta 2016

Todella jossain

Vaimolla alkoi loma -> lähdin yksin lauantain aamuna reiluksi vuorokaudeksi melomaan, kuljeskelemaan ja mietiskelemään.

Hyvä on ihmisen soutaa kun on hiljaista ja tyyni pinta.




Aamupuuroon mustikat poimin lehmiaitauksen vierestä. En huomannut ehtoolla, että olin kiinnittänyt riippumattoni aivan niityn viereen. Aamuyöllä heräsin ihmeelliseen tuhinaan. Kolmen metrin päässä ruohoa hamusi lehmä.

tiistai 5. heinäkuuta 2016

Sukukokouksen kuokkavieraat

Lueskelin kirjastossa jotakin maakuntalehteä. Löysin erään suvun sukukokouksesta läppää. Suvun hallitukseen eri tehtäviin oli valittu erinäinen lauma väkeä. Yksikään heistä ei ollut sen sukuniminen kuin edustamansa suvun nimi! Mikäli itse pitäisin sukukokouksen niin ei sinne olisi kyllä tervetulleita kuin edustaman sukunimen edustajat. Poikkeuksena mahdollisesti henkilöt, joilla on se sukunimi joskus ollut. Muut ovat kuokkavieraita, tietysti.

Sukunimijutut ovat välillä varsin metkoja. Jotkut eivät halua luopua saavutetusta nimestään millään, edes sitten vaikka on avioitunut eron jälkeen uudestaan. Tästä hyvänä esimerkkinä muuan tyrkky, joka ei kokkieksänsä nimestä halua erota. Merkillistä.